Orchis mascula – miehenkämmekkä

  • Orchis mascula (L.) L. – miehenkämmekkä
  • Orchis L. – pallerokämmekät
  • Orchidaceae – kämmekkäkasvit

Miehenkämmekkä, Orchis mascula, on monivuotinen, yleensä 20-40 cm korkea ruoho, jonka juurakossa on kaksi vierekkäistä, pientä, soikeaa ja liuskatonta mukulaa, joiden yläpuolella on juurikiehkura. Varsi on haaraton, tanakahko, muuten vihreä, mutta yläosastaan usein enemmän tai vähemmän punertavanruskea. Varren tyvellä on 1-2 tuppimaista, lavatonta lehteä. Varren alaosassa on lähes ruusukemaisesti 3-5 pitkätuppista, leveää, soikeaa, päästään pyöreähköä tai terävähköä ja noin 8-10 cm pitkää lehteä. Lisäksi ylempänä varrella on 1-2 tuppimaista, lähes lavatonta lehteä, joiden tuppi on yhdeltä sivultaan pitkästi auki. Kaikki lehdet ovat vihreitä, täplättömiä tai yläpinnaltaan ruskehtavatäpläisiä, ruodittomia, silposuonisia ja ehytlaitaisia.

Kukinnot ovat purppuranpunaiset, sinipunaiset, vaaleanpunaiset ja toisinaan lähes tai aivan valkoiset. Kukintotähkä on yleensä harsu tai harsuhko, lieriömäinen, noin 5-15 cm pitkä ja tähkän koosta riippuen noin 10-50-kukkainen. Kukat ovat noin 15-20 mm leveitä ja tukilehdellisiä. Tukilehdet ovat kapeahkoja, pitkäsuippuisia, punaisia tai punertavia ja noin 10 mm pitkiä eli kukkia selvästi lyhyempiä. Sikiäin on perätön, kapea, kierteinen, kalju, vinosti ylöspäinen ja noin 8 mm pitkä.

Kuudesta kehälehdestä uloimmat kolme ovat ylöspäisiä ja kekimmäinen niistä yleensä eteenpäin taipunut. Ne ovat soikeita, terävähkökärkisiä ja noin 10 mm pitkiä. Sisemmistä kehälehdistä kaksi ovat kapeansoikeita ja teräväkärkisiä sekä ulompia hieman lyhyempiä ja ne kaartuvat tiiviisti emiön ja hetiön ylle, Kolmas sisempi kehälehti muodostaa noin 12 mm pitkän ja 10 mm leveän huulen. Huulen muoto vaihtelee, mutta on yleensä päästään matalahkosti kolmiliuskainen. Sivuliuskat ovat tavallisesti pyöristyneet tai lähes kantikkaat. Keskiliuska on yleensä leveähkö, sivuliuskoja pitempi, päästään pyöristynyt tai kantikas ja ehyehkö tai matalasti hampainen. Tavallisesti punaisen ja sinipunaisen huulen tyviosa on vaalea tai lähes valkoinen ja vaaleanpunaisen tai valkoisehkon huulen puolestaan valkoinen, keltainen tai vihertävänkeltainen. Huulessa on tummansinipunaisia pilkkuja ja lyhyitä viivoja, mutta liuskakämmeköiden, Dactylorhiza, tyyppinen voimakas kuviointi puuttuu. Huulen kirjailu vaihtelee kaikissa kukissa, mutta muissa kehälehdissä pilkkuja ei ole. Huulessa on ohuehko, yläviisto, noin 12-13 mm pitkä, medetön kannus. Kukassa on tympeä nokkosen tai jopa kissanvirtsan haju.

Hetiö ja emiö ovat yhdistyneet siitintukuksi, jossa on yksi hede ja kaksi toimivaa luottia (kolmas on muuntunut hetiön ja emiön väliseksi keulaksi). Emin yläpuolelle nousevan ponnen siitepöly on kahtena tummanpunaruskeana myhkynä. Luottipinnat ovat asettuneet torven suulle. Myös medettömän miehenkämmekän pölytys perustuu hyönteisten erehdyttämiseen. Tutkimusten mukaan ainakin kolmisenkymmentä lajia koettaa etsiä tästä kämmekästä saalista. Kukkien tuoksun uskotaan olevan merkittävä vetovoimatekijä. Pölyttäjinä toimivat kimalaislajit, loiskimalaiset, maamehiläiset, erilaiset perhoset ja kaksisiipiset. Miehenkämmekän kannus on pitempi kuin pohjoismaalaisten pölyttäjien imukärsä yleensä. Ne joutuvat työntämään päänsä mahdollisimman pitkälle kannusaukkoon ja saavat tällöin otsaansa tarttumakannalliset siitepölymyhkyt. Noin 10-30 sekunnin kuluttua myhkyt ovat taipuneet noin 90 astetta eteenpäin ja valmiit osumaan luottipinnoille. Tällöin hyönteinen on jo toisessa kukinnossa ja ristipölytys varmistuu. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Hyönteiset oppivat aika pian välttämään miehenkämmekän tuoksuisia, medettömiä kukkia. Niinpä laajasta lajikirjosta huolimatta vain 3-20 % kukkivista kasveista muodotaa hedelmiä. Tällöinkin niitä syntyy yleensä vain muutamia alimpiin kukkiin. Hedelmä on pysty, liereä, vahvasuoninen ja noin 15 mm pitkä kota, joka avautuu suonien vierestä. Siementuotanto on runsasta ja lähes pölymäisen pienet siemenet leviävät tuulen mukana. Ilman vararavintoa olevat siemenet voivat itää vain, jos maaperässä esiintyy sopiva sienikumppani, jolta ne saavat ravinnon. Itäminen tapahtuu tavallisesti jo saman vuoden syksyllä. Seuraavana kesänä maasta nousee muutaman millin kokoisia taimia. Kukintavaiheen saavuttaminen vie kuitenkin kasvualustasta riippuen 4-13 vuotta. Kämmekkäkasveille tyypillisesti kukkivien versojen määrä eri vuosina voi vaihdella suuresti. Huonona vuotena aikuinen kasvi voi viettää maanalaista elämää juurimukuloidensa turvin. Kerrallaan se voi kestää kuitenkin vain yhden kasvukauden. Kasvin elinikä voi nousta useisiin vuosikymmeniin.

Miehenkämmekkä on alkuperäinen laji Suomessa Ahvenanmaalla, jossa sitä on tavattu parillakymmenellä kasvupaikalla. Kasvualueista kaksi on Lemlandin, yksi Jomalan, yksi Getan ja yksi Kökarin kunnassa. Lisäksi tällä vuosituhannella on löytynyt yksi kasvusto Finströmistä. Esiintymisen painopiste on Lemlandissa. Suuri osa esiintymistä on luonnonsuojelualueilla. Ehkä suurin yksilömäärä on laskettu Lemlandin Idholmin saarelta, jossa 1990-luvun puolivälissä kasvoi Ahvenanmaan kasviasiantuntijoiden, Carl-Adam ja Eeva Hæggströmin mukaan ainakin 40 000 kukkavartta. Miehenkämmekkää on tavattu tulokkaana Manner-Suomesta, Varsinais-Suomen eliömaakunnasta, Paraisilta. Lajin kasvupaikkoina ovat erityisesti lehtoniityt, lehdesniityt, hakamaat ja metsälaitumet, toisinaan avoimet lehtometsätkin. Laji on kalkinsuosija.

Miehenkämmekkä on rauhoitettu Ahvenanmaalla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Uhanalaistumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti suppea esiintymisalue ja taantuminen. Ensisijaisina uhkina ovat avoimien alueiden umpeutuminen ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa miehenkämmekkää esiintyy erityisesti Ruotsin eteläosissa, Norjan rannikkoalueilla ja Tanskassa. Lisäksi lajia kasvaa myös Färsaarilla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle miehenkämmekän esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Orchis mascula - miehenkämmekkä viihtyy runsaana hoidetulla niityllä mm. kevätesikon, Primula veris ja verikurjenpolven, Geranium sanguineum, kanssa. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekkä viihtyy runsaana hoidetulla niityllä mm. kevätesikon, Primula veris ja verikurjenpolven, Geranium sanguineum, kanssa. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekkä on useimmiten purppuranpunakukkainen. Kukintotähkä on tavallisesti harsu tai harsuhko, noin 6-8 cm pitkä ja 15-30-kukkainen. Kaikki em. ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat aika suuresti. Lehdet voivat olla vihreät ja täplättömät tai päältä ruskehtavatäpläiset. Ahvenanmaalla lienee vallitsevana lehtien täplättömyys. A, Jomala, Ramsholmen, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekkä on useimmiten purppuranpunakukkainen. Kukintotähkä on tavallisesti harsu tai harsuhko, noin 6-8 cm pitkä ja 15-30-kukkainen. Kaikki em. ominaisuudet kuitenkin vaihtelevat aika suuresti. Lehdet voivat olla vihreät ja täplättömät tai päältä ruskehtavatäpläiset. Ahvenanmaalla lienee vallitsevana lehtien täplättömyys. A, Jomala, Ramsholmen, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän koko- ja suhdevaihtelusta esimerkkinä yksilö, jossa valtaosa koko kasvista on yli 20 cm pitkää kukintotähkää. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän koko- ja suhdevaihtelusta esimerkkinä yksilö, jossa valtaosa koko kasvista on yli 20 cm pitkää kukintotähkää. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän kaksi ulompaa kehälehteä ovat pystyjä ja niiden välissä oleva kolmas kehälehti on kahden sisemmän kehälehden kanssa taipunut hetiön ja emiön suojaksi. Vasemmalla ylempänä olevassa kukassa näkyvät hyvin tummanpunaruskeat siitepölymyhkyt ja niiden alapuolella, kannuksen suulla, kaksi luottiliuskaa sekä niiden välissä keulaksi muuttunut kolmas luottiliuska. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän kaksi ulompaa kehälehteä ovat pystyjä ja niiden välissä oleva kolmas kehälehti on kahden sisemmän kehälehden kanssa taipunut hetiön ja emiön suojaksi. Vasemmalla ylempänä olevassa kukassa näkyvät hyvin tummanpunaruskeat siitepölymyhkyt ja niiden alapuolella, kannuksen suulla, kaksi luottiliuskaa sekä niiden välissä keulaksi muuttunut kolmas luottiliuska. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän kehälehtien muoto, asento ja muutkin ominaisuudet vaihtelevat. Tyypillisesti huuli on selvästi kolmiliuskainen. Sivuliuskat suuntautuvat viistosti sivulle ja keskiliuska on niitä pitempi, päästään pyöreä tai kulmikas ja usein hampainen. Huulen keskiosa ja tyvi ovat vaaleampia. Vaihteleva, perusväriä tummempi, sinipunainen pilkutus ja kuviointi keskittyvät tälle alueelle sekä huulen keskiliuskaan. Muurahaisen kiipeily medettömiin kukkiin ei tuo saalista, mutta lisää kokemusta. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän kehälehtien muoto, asento ja muutkin ominaisuudet vaihtelevat. Tyypillisesti huuli on selvästi kolmiliuskainen. Sivuliuskat suuntautuvat viistosti sivulle ja keskiliuska on niitä pitempi, päästään pyöreä tai kulmikas ja usein hampainen. Huulen keskiosa ja tyvi ovat vaaleampia. Vaihteleva, perusväriä tummempi, sinipunainen pilkutus ja kuviointi keskittyvät tälle alueelle sekä huulen keskiliuskaan. Muurahaisen kiipeily medettömiin kukkiin ei tuo saalista, mutta lisää kokemusta. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekkä esiintyy myös sinipunakukkaisena, jolloin niistä puuttuu kokonaan purppurainen sävy. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekkä esiintyy myös sinipunakukkaisena, jolloin niistä puuttuu kokonaan purppurainen sävy. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän kukkien muuntelevuus värin lisäksi näkyy myös muodoissa. Kuvan yksilön huulet ovat raskastekoiset sivuliuskojen riippuessa kuin norsun korvat. Huulen keskiosa ja -liuskakin ovat hieman kaarevan kärsämäiset. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän kukkien muuntelevuus värin lisäksi näkyy myös muodoissa. Kuvan yksilön huulet ovat raskastekoiset sivuliuskojen riippuessa kuin norsun korvat. Huulen keskiosa ja -liuskakin ovat hieman kaarevan kärsämäiset. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän huulen kannus on ohuehko, yläviisto ja 12-13 mm pitkä. Se on selvästi sikiäintä pitempi. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän huulen kannus on ohuehko, yläviisto ja 12-13 mm pitkä. Se on selvästi sikiäintä pitempi. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 11.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän purppuranpunakukkaisten yksilöiden seassa kasvaa usein, mutta päävärimuotoa huomattavasti niukempana, hennon vaaleanpunakukkaisia varsia. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän purppuranpunakukkaisten yksilöiden seassa kasvaa usein, mutta päävärimuotoa huomattavasti niukempana, hennon vaaleanpunakukkaisia varsia. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän vaaleanpunakukkaisissa yksilöissä voi huulen tyviosa ja kannuksen alkuosakin olla keltaisia tai kellanvihreitä. Kuvan yksilössä on merkillepantavaa myös huulen keskiliuskan runsashampaisuus. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän vaaleanpunakukkaisissa yksilöissä voi huulen tyviosa ja kannuksen alkuosakin olla keltaisia tai kellanvihreitä. Kuvan yksilössä on merkillepantavaa myös huulen keskiliuskan runsashampaisuus. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän värivaihteluun sisältyy myös valkoinen tai lähes valkoinen värimuoto, joka ainakin Ahvenanmaalla on vaaleanpunaistakin vähälukuisempi. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän värivaihteluun sisältyy myös valkoinen tai lähes valkoinen värimuoto, joka ainakin Ahvenanmaalla on vaaleanpunaistakin vähälukuisempi. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän lähes valkoisessa kukassa huulen tyvi on tässä yksilössä kellanvihreä. Lähikuvassa on juuri ja juuri nähtävissä huulen yläpinnan nystermäisyys. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän lähes valkoisessa kukassa huulen tyvi on tässä yksilössä kellanvihreä. Lähikuvassa on juuri ja juuri nähtävissä huulen yläpinnan nystermäisyys. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula - miehenkämmekän varren alaosassa on lähes ruusukemaisesti 3-5 soikeaa ja noin 8-10 cm pitkää lehteä. Ylempänä varrella (kuvassa heti alaosan lehtien yläpuolella) on 1-2 tuppimaista ja lähes lavatonta lehteä. Tässä kuvasarjassa kaikkien yksilöiden lehdet ovat täplättömiä, mutta lehdet voivat olla yläpinnaltaan myös ruskehtavatäpläisiä. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Orchis mascula – miehenkämmekän varren alaosassa on lähes ruusukemaisesti 3-5 soikeaa ja noin 8-10 cm pitkää lehteä. Ylempänä varrella (kuvassa heti alaosan lehtien yläpuolella) on 1-2 tuppimaista ja lähes lavatonta lehteä. Tässä kuvasarjassa kaikkien yksilöiden lehdet ovat täplättömiä, mutta lehdet voivat olla yläpinnaltaan myös ruskehtavatäpläisiä. A, Lemland, Nåtö, merenrantaan ulottuva luonnonsuojelualue biologisen aseman itäpuolella, 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Etusivulla mainittujen lähteiden lisäksi kannattaa tutustua kahteen suomalaiseen kämmekkäkirjaan:

  • Korhonen Mauri & Vuokko Seppo: Kämmekät Suomen orkideat. Forssa 1987. (Kirjan nimistö on osittain vanhentunut, mutta lajisto on kuvattu laajasti ja hyvin taustoittaen.)
  • Salmia Aulikki: Pohjolan uhanalaiset orkideat. Forssa 2013. (Kirjassa on Pohjoismaiden lajiston laajojen kuvausten lisäksi kerrottu myös hyvistä kämmekkäpaikoista.)

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto