Paris quadrifolia – sudenmarja, lehtosudenmarja

  • Paris quadrifolia L. – sudenmarja, lehtosudenmarja
  • Paris L. – sudenmarjat
  • Melanthiaceae (aikaisemmin Trilliaceae) – sudenmarjakasvit

Lehtosudenmarja, Paris quadrifolia, on monivuotinen, pysty ja kukkineen tavallisesti noin 20-45 cm korkea, ruoho, jonka juurakko on vaakasuora, ohuehko, suikertava, pitkä ja haarova sekä nivelikäs. Varsi on suora, haaraton, liereä ja kalju sekä vihreä tai osin ruskehtava. Pituutta sillä on yleensä noin 15-35 cm. Varren tyvellä on noin 2-4 cm pitkä, lavaton ja kalvomainen alalehti, joka pian lakastuu. Varren latvassa on lajin tunnusomaisin osuus eli vaakatasoisessa kiehkurassa olevat, kookkaat lehdet. Tieteellisen lajinimen mukaisesti niitä on valtaosin neljä. Vähänkään isommasta kasvustosta löytyy kuitenkin myös viisilehtisiä kiehkuroita. Kokonaisvaihteluväli on 3-7. Lehdet ovat ruodittomia ja vastapuikean soikeita sekä verkkosuonisia. Niiden tyvi on hyvin kapea ja kärki suippo sekä terävä. Lehtilaita on ehyt ja kaljuhko tai hyvin lyhytkarvainen. Muuten lehdet ovat kaljut. Pituutta niillä on tavallisesti noin 6-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 4-6 cm.

Varren kärjessä on yksi kukka, jonka yleensä noin 4-7 cm pitkä, pysty ja kalju perä nousee lehtikiehkuran keskeltä. Kukka on kaksineuvoinen ja sen kehä on erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Kun verholehdet ovat vaakatasossa, kukan läpimitta on tavallisesti noin 30-50 mm. Vihreitä tai vaaleanvihreitä verho- ja terälehtiä on yleisimmin 4 ja harvemmin 5. Verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset ja kaljut. Ne ovat yleensä noin 15-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Terälehdet ovat lähes tai aivan tasasoukat, teräväkärkiset ja varsin huomaamattomat.  Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja vain noin 0,3-0,8 mm leveät. Heteitä on tavallisesti 8 ja harvemmin 10. Ne ovat terälehtien tavoin vihreitä ja hyvin kapean tasasoukkia sekä noin 12-20 mm pitkiä. Ponsi on keltainen ja noin 4-6 mm pitkä. Se on noin heteen puolivälissä, josta hede jatkuu lähes rihmamaisena kärkenä. Emi on pallomainen, mustahko ja läpimitaltaan yleensä noin 5-7 mm. Luotteja on 4.

Kärpäset vierailevat kukissa ilmeisesti hajuaineiden ja lihapalaa muistuttavan emin ansiosta sekä tutkiessaan kukkia samalla pölyttävät ne. Pölytystulos on hyvä ja kukkiin kehittyy lähes aina hedelmä. Hedelmä on pallomainen, tummansininen tai sinimusta, vahapeitteinen ja noin 20-siemeninen marja, jonka läpimitta on tavallisesti noin 10-15 mm. Siemen on soikea, noin 3 mm pitkä ja ruskea. Marja on ihmiselle myrkyllinen, mutta linnut voivat syödä niitä oireetta ja levittää siemeniä eteenpäin. Laji leviää kuitenkin tehokkaimmin kasvullisesti suikertavan juuristonsa avulla. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Lehtosudenmarja on ainoa laji suvustaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Se on alkuperäinen Suomessa ja kasvaa kaikissa eliömaakunnissa. Laji on kaikkialla muualla yleinen, mutta Lapin eliömaakunnissa harvinaisempi. Se kasvaa lähinnä tuoreissa metsissä, lehdoissa, ravinteisissa korvissa, lehtoniityillä, metsänreunoissa ja puronvarsilla. Muissa Pohjoismaissa lehtosudenmarja kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lehtosudenmarjan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Paris quadrifolia - lehtosudenmarja muodostaa parhailla kasvupaikoillaan hyvin tiheitäkin kasvustoja vaakatasossa suikertavan ja haarovan juuristonsa avulla. Tyvellä seuralaisena mm. karhunlaukka, Allium ursinum. A, Jomala, Ramsholm, lehtoinen ja lehtoniittyinen luonnonsuojelualue, 25.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – lehtosudenmarja muodostaa parhailla kasvupaikoillaan hyvin tiheitäkin kasvustoja vaakatasossa suikertavan ja haarovan juuristonsa avulla. Tyvellä seuralaisena mm. karhunlaukka, Allium ursinum. A, Jomala, Ramsholm, lehtoinen ja lehtoniittyinen luonnonsuojelualue, 25.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan varren latvassa on vaakatasoisessa kiehkurassa yleisimmin neljä ja harvemmin viisi kookasta lehteä. Ne ovat vastapuikean soikeita. Lehtikiehkuran keskeltä nousee pitkäperäinen ja yksittäinen kukka, joka on aluksi kärjestään tiiviisti yhteenpuristunut nuppu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen metsäkaista, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan varren latvassa on vaakatasoisessa kiehkurassa yleisimmin neljä ja harvemmin viisi kookasta lehteä. Ne ovat vastapuikean soikeita. Lehtikiehkuran keskeltä nousee pitkäperäinen ja yksittäinen kukka, joka on aluksi kärjestään tiiviisti yhteenpuristunut nuppu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen metsäkaista, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan lehtikiehkuran lehdet ovat tavallisesti noin 6-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-6 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan lehtikiehkuran lehdet ovat tavallisesti noin 6-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-6 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan varsi on haaraton, liereä ja kalju sekä vihreä tai osin ruskehtava. Pituutta sillä on yleensä noin 15-35 cm. Lehdet ovat ruodittomat ja verkkosuoniset. Niiden tyvi on hyvin kapea ja kärki suippo sekä terävä. Lehtilaita on ehyt ja kaljuhko tai hyvin lyhytkarvainen. Karvoitus näkyy kuvassa vasemmanpuolimmaisen lehden alalaidassa. Muuten lehdet ovat kaljut. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen metsäkaista, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan varsi on haaraton, liereä ja kalju sekä vihreä tai osin ruskehtava. Pituutta sillä on yleensä noin 15-35 cm. Lehdet ovat ruodittomat ja verkkosuoniset. Niiden tyvi on hyvin kapea ja kärki suippo sekä terävä. Lehtilaita on ehyt ja kaljuhko tai hyvin lyhytkarvainen. Karvoitus näkyy kuvassa vasemmanpuolimmaisen lehden alalaidassa. Muuten lehdet ovat kaljut. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Metsälammentien ja Yli-Raakkulantien välinen metsäkaista, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan kukka on kaksineuvoinen ja sen kehä on erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Kun kookkaammat verholehdet ovat vaakatasossa, kukan läpimitta on tavallisesti noin 30-50 mm. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan kukka on kaksineuvoinen ja sen kehä on erilaistunut verhiöksi ja teriöksi. Kun kookkaammat verholehdet ovat vaakatasossa, kukan läpimitta on tavallisesti noin 30-50 mm. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan vihreitä tai vaaleanvihreitä verho- ja terälehtiä on yleisimmin 4 ja harvemmin 5. Verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset ja kaljut. Ne ovat yleensä noin 15-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Terälehdet ovat lähes tai aivan tasasoukat, teräväkärkiset ja varsin huomaamattomat. Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja vain noin 0,3-0,8 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan vihreitä tai vaaleanvihreitä verho- ja terälehtiä on yleisimmin 4 ja harvemmin 5. Verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset ja kaljut. Ne ovat yleensä noin 15-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. Terälehdet ovat lähes tai aivan tasasoukat, teräväkärkiset ja varsin huomaamattomat. Ne ovat useimmiten noin 10-20 mm pitkät ja vain noin 0,3-0,8 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan kukassa on tavallisesti kahdeksan hedettä. Ne ovat terälehtien tavoin vihreitä ja hyvin kapean tasasoukkia sekä noin 12-20 mm pitkiä. Ponsi on keltainen ja noin 4-6 mm pitkä. Se on noin heteen puolivälissä, josta hede jatkuu lähes rihmamaisena kärkenä. Kuvassa on myös kukan pulleaan emiin kiinnittynyt lasikiiltokotilo, Nesovitrea petronella. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan kukassa on tavallisesti kahdeksan hedettä. Ne ovat terälehtien tavoin vihreitä ja hyvin kapean tasasoukkia sekä noin 12-20 mm pitkiä. Ponsi on keltainen ja noin 4-6 mm pitkä. Se on noin heteen puolivälissä, josta hede jatkuu lähes rihmamaisena kärkenä. Kuvassa on myös kukan pulleaan emiin kiinnittynyt lasikiiltokotilo, Nesovitrea petronella. EH, Hämeenlinna, Puistonmäki, Kaupunginpuisto Vanajaveden rannassa, lehtoinen metsikkö, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan kukan emi on pallomainen, mustahko ja läpimitaltaan yleensä noin 5-7 mm. Luotteja on neljä. Kuvan kukassa heteiden lukumäärä on yleisimmästä kahdeksasta poiketen kymmenen. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, lehtoniitty, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan kukan emi on pallomainen, mustahko ja läpimitaltaan yleensä noin 5-7 mm. Luotteja on neljä. Kuvan kukassa heteiden lukumäärä on yleisimmästä kahdeksasta poiketen kymmenen. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, lehtoniitty, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarja on kukkineen tavallisesti noin 20-45 cm korkea. Kukkaperä on yleensä noin 4-7 cm pitkä. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven länsirannan lehtometsä ulkoilumajan pohjoispuolella, 28.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarja on kukkineen tavallisesti noin 20-45 cm korkea. Kukkaperä on yleensä noin 4-7 cm pitkä. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven länsirannan lehtometsä ulkoilumajan pohjoispuolella, 28.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarja 28.7.2013 EH, Hämeenlinna, Aulanko (kaupunginosa), Aulangonjärven W-ranta, lehtometsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, YKJ 6771620:3363033. Kuva Hannu Paris quadrifolia - sudenmarjan marjahedelmä on pallomainen, tummansininen tai sinimusta ja vahapeitteinen. Sen läpimitta on tavallisesti noin 10-15 mm. Marja on noin 20-siemeninen ja ihmiselle myrkyllinen, mutta linnut voivat syödä niitä oireetta ja levittää siemeniä eteenpäin. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven länsirannan lehtometsä ulkoilumajan pohjoispuolella, 28.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarja 28.7.2013 EH, Hämeenlinna, Aulanko (kaupunginosa), Aulangonjärven W-ranta, lehtometsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, YKJ 6771620:3363033. Kuva Hannu Paris quadrifolia – sudenmarjan marjahedelmä on pallomainen, tummansininen tai sinimusta ja vahapeitteinen. Sen läpimitta on tavallisesti noin 10-15 mm. Marja on noin 20-siemeninen ja ihmiselle myrkyllinen, mutta linnut voivat syödä niitä oireetta ja levittää siemeniä eteenpäin. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven länsirannan lehtometsä ulkoilumajan pohjoispuolella, 28.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - sudenmarjan varret nousevat aikaisin keväällä, jolloin maassa on vielä runsaasti lahoamattomia lehtiä. Silloin tällöin käy, kuten kuvassa. Sudenmarja on kasvanut läpi kahdesta haavanlehdestä, jotka ovat nousseet sen mukana maasta. Aluksi rullalla oleva lehtikiehkura onkin jäänyt haavanlehtien sisään eikä ole voinut aueta. Se ei näköjään kuitenkaan häiritse kukintaa. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, lehtoniitty, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – sudenmarjan varret nousevat aikaisin keväällä, jolloin maassa on vielä runsaasti lahoamattomia lehtiä. Silloin tällöin käy, kuten kuvassa. Sudenmarja on kasvanut läpi kahdesta haavanlehdestä, jotka ovat nousseet sen mukana maasta. Aluksi rullalla oleva lehtikiehkura onkin jäänyt haavanlehtien sisään eikä ole voinut aueta. Se ei näköjään kuitenkaan häiritse kukintaa. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, lehtoniitty, luonnonsuojelualue, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia - lehtosudenmarja on kohdannut saman tilanteen kuin edellisessä kuvassa. Vaikka puristava ansarinki onkin myöhemmin lauennut, lehtikiehkura ei enää kykene avautumaan. A, Jomala, Ramsholm, lehtoinen ja lehtoniittyinen luonnonsuojelualue, 25.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Paris quadrifolia – lehtosudenmarja on kohdannut saman tilanteen kuin edellisessä kuvassa. Vaikka puristava ansarinki onkin myöhemmin lauennut, lehtikiehkura ei enää kykene avautumaan. A, Jomala, Ramsholm, lehtoinen ja lehtoniittyinen luonnonsuojelualue, 25.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto