Parnassia palustris – suovilukko

  • Parnassia palustris L. – suovilukko
  • Parnassia L. – vilukot
  • Celastraceae – kelasköynnöskasvit (aikaisemmin Parnassiaceae – vilukkokasvit)

Suovilukko, Parnassia palustris, on monivuotinen ja tavallisesti noin 5-25 cm korkea, kalju ruoho. Juurakko on lyhyt ja tummasuomuinen sekä ohut- ja monijuurinen. Varret kasvavat yksittäin tai usein ryhminä ja ovat pystyt, särmikkäät, haarattomat ja vihreät. Kasvin tyvellä on joukko ruodillisia aluslehtiä. Ruoti on ohut ja yleensä 1-4 cm pitkä. Lapa on puikea, hertta- tai suoratyvinen ja ehytlaitainen sekä silposuoninen ja vihreä. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1-2,5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-2 cm. Varsilehtiä on yleisimmin yksi, harvoin kaksi tai ei ollenkaan. Ne ovat varren puolivälin alapuolella. Varsilehti on ruoditon ja lavaltaan muuten aluslehtien kaltainen, mutta tyveltään sepivä tai tylppä.

Kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä ja sijaitsevat yksittäin vartensa kärjessä. Verhiö on 5-lehtinen. Verholehdet ovat kapeansoikeat tai -puikeat, suippokärkiset ja vihreät sekä yleensä noin 5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. Teriön leveys vaihtelee tavallisesti välillä 15-30 mm. Terälehtiä on 5 ja ne ovat valkoiset, selväsuoniset, soikeat sekä pyöreä- tai tylppäpäiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 7-14 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-8 mm. Terälehtien tyvellä on 5 joutohedettä, joiden ruoti- ja lapaosa ovat yhteensä noin 2-3 mm pitkät. Lavan kärjessä on noin 8-15 keltanuppipäistä ja noin 3-5 mm pitkää ripseä. Joutohede on myös mesiäinen, jonka tyvellä on mettä.  Heteitä on 5 ja ne sijaitsevat verholehtien kohdalla. Palhot ja ponnet ovat valkoiset. Emiö on yhdislehtinen, pallomainen ja vartaloton sekä 4-luottinen. Se on väriltään aluksi vaalea, lähes valkoinen ja tummenee kehittyessään punaruskean suuntaan. Hedelmä on leveänsoikea tai munanmuotoinen ja ruskeahko kota, joka on tavallisesti noin 10-12 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Se avautuu 4-liuskaisesti. Siemen on pitkänpyöreä ja noin 1 mm pitkä. Siinä on ilmatäytteinen lisäke, joka helpottaa leviämistä tuulen ja veden mukana. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Joutoheteiden tyvellä oleva mesi houkuttelee pölyttäjiksi kärpäsiä ja pistiäisiä. Kuten alla oleva kuvasarja osoittaa, suovilukko pidentää pölytysaikaa aktivoimalla yhden heteen kerrallaan. Itsepölytyksen estämiseksi emin luotit eivät kehity ennen kuin viimeinenkin hede on tyhjentänyt siitepölylastinsa. Työnsä tehneet heteiden ponnet kuihtuvat ja karisevat pois, mutta palhot säilyvät kukinnan loppuun saakka. Pitkän kukintajakson vuoksi samassa kasvustossa on usein yhtä aikaa heteiden tyhjenemisvaiheessa olevia kukkia ja jo kehittyviä hedelmiä.

Suovilukko on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Se on suhteellisen yleinen Pohjois-Suomessa, lännen rannikkoseudulla ja Ahvenanmaalla. Muualla Etelä- ja Keski-Suomessa se on harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä suo- ja rantaniityt, letot, lettokorvet ja puronvarret sekä soistuvat tai kausikosteat niityt. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Se on sukunsa ainoa laji Pohjoismaissa ja lähes koko Euroopassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suovilukon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Parnassia palustris - suovilukko on pysty ja noin 5-25 cm korkea. Varret kasvavat yksittäin tai usein ryhminä. Ne ovat haarattomia ja pitkältä matkalta lehdettömiä. Kukat ovat yksittäin vartensa kärjessä. Tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaisesti suovilukko on märkien tai ainakin kosteiden paikkojen kasvi. Ilmeisesti kalkin voimalla kuvan yksilö on kelpuuttanut kasvupaikakseen vanhan tieuran. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, louhosaltaan reunaa kulkeva vanha tieura, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukko on pysty ja noin 5-25 cm korkea. Varret kasvavat yksittäin tai usein ryhminä. Ne ovat haarattomia ja pitkältä matkalta lehdettömiä. Kukat ovat yksittäin vartensa kärjessä. Tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaisesti suovilukko on märkien tai ainakin kosteiden paikkojen kasvi. Ilmeisesti kalkin voimalla kuvan yksilö on kelpuuttanut kasvupaikakseen vanhan tieuran. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, louhosaltaan reunaa kulkeva vanha tieura, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon kasvupaikkoina ovat useimmiten suo- ja rantaniityt, letot, lettokorvet ja puronvarret sekä soistuvat tai kausikosteat niityt. Kukinnan loppuvaiheessa yhä kookkaammaksi paisuva ja punaruskeaksi tummeneva emiö on kukan hallitseva elementti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon kasvupaikkoina ovat useimmiten suo- ja rantaniityt, letot, lettokorvet ja puronvarret sekä soistuvat tai kausikosteat niityt. Kukinnan loppuvaiheessa yhä kookkaammaksi paisuva ja punaruskeaksi tummeneva emiö on kukan hallitseva elementti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon monivartisten tuppaiden kukinta-aika on pitkä. Niinpä samassa kasvustossa on usein kukkivia varsia ja kotavaiheeseen kypsyviä varsia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon monivartisten tuppaiden kukinta-aika on pitkä. Niinpä samassa kasvustossa on usein kukkivia varsia ja kotavaiheeseen kypsyviä varsia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä ja viisilukuisia. Valkoisen teriön leveys vaihtelee tavallisesti välillä 15-30 mm. Heteet ja myös emiö alkuvaiheessa ovat lähes tai aivan valkoiset. Kukinnan edetessä emiö kasvaa ja saa punertavaa tai ruskehtavaa värisävyä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, retkeilykeskuksen ja leirintäalueen yläpuolinen tunturikoivikko, Saanan luoteisrinteelle vievän polun varsi, 520 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon kukat ovat kaksineuvoisia, säteittäisiä ja viisilukuisia. Valkoisen teriön leveys vaihtelee tavallisesti välillä 15-30 mm. Heteet ja myös emiö alkuvaiheessa ovat lähes tai aivan valkoiset. Kukinnan edetessä emiö kasvaa ja saa punertavaa tai ruskehtavaa värisävyä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, retkeilykeskuksen ja leirintäalueen yläpuolinen tunturikoivikko, Saanan luoteisrinteelle vievän polun varsi, 520 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon kukan terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset, selväsuoniset ja soikeat. Pituutta niillä on noin 7-14 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-8 mm. Terälehtien tyvellä on viisi joutohedettä. Kasvi varmistaa pitkän pölytysajan aktivoimalla vain yhden viidestä heteestään kerrallaan. Heteet kaartuvat aluksi tiiviisti emiön ympärille. Vasemmanpuoleisessa kukassa kolme hedettä odottavat vuoroaan, yksi on aktiivi ja yksi on tehtävänsä jo hoitanut. Oikeanpuoleisessa kukassa yksi odottaa vuoroaan, yhden ponsi on tyhjenemässä ja kolme ovat tyhjentynein ponsin ojentuneet sivulle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon kukan terälehtiä on viisi. Ne ovat valkoiset, selväsuoniset ja soikeat. Pituutta niillä on noin 7-14 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-8 mm. Terälehtien tyvellä on viisi joutohedettä. Kasvi varmistaa pitkän pölytysajan aktivoimalla vain yhden viidestä heteestään kerrallaan. Heteet kaartuvat aluksi tiiviisti emiön ympärille. Vasemmanpuoleisessa kukassa kolme hedettä odottavat vuoroaan, yksi on aktiivi ja yksi on tehtävänsä jo hoitanut. Oikeanpuoleisessa kukassa yksi odottaa vuoroaan, yhden ponsi on tyhjenemässä ja kolme ovat tyhjentynein ponsin ojentuneet sivulle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon joutoheteet tekevät kukasta läheltä katsottuna erikoisen ja koristeellisen. Joutoheteiden lavan kärjessä on noin 8-15 keltanuppipäistä ja noin 3-5 mm pitkää ripseä. Joutohede on samalla myös mesiäinen, jonka tyvellä on mettä. Kuvan kukassa kolme hedettä on menettänyt jo pontensa kokonaan ja enää yksi hede odottaa avautumisvuoroaan. Vielä tässäkään vaiheessa emin luotit eivät ole kehittyneet näkyville. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, alueelle tulevan tieuran laitaketo, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon joutoheteet tekevät kukasta läheltä katsottuna erikoisen ja koristeellisen. Joutoheteiden lavan kärjessä on noin 8-15 keltanuppipäistä ja noin 3-5 mm pitkää ripseä. Joutohede on samalla myös mesiäinen, jonka tyvellä on mettä. Kuvan kukassa kolme hedettä on menettänyt jo pontensa kokonaan ja enää yksi hede odottaa avautumisvuoroaan. Vielä tässäkään vaiheessa emin luotit eivät ole kehittyneet näkyville. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, alueelle tulevan tieuran laitaketo, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon kukan emiö on yhdislehtinen ja pallomainen. Sen neljä luottipintaa lähtevät ilman selvää vartaloa sikiäimen pinnasta. Luottien kehityttyä heteet ovat jo menettäneet palhonsa. Näin ollen itsepölytyksen torjunta on sataprosenttinen. Kukissa pyörivät kärpäset ja pistiäiset hoitavat pölytyksen ja hakevat palkkiokseen mettä mesiäisinä toimivien joutoheteiden tyveltä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, retkeilykeskuksen ja leirintäalueen yläpuolinen tunturikoivikko, Saanan luoteisrinteelle vievän polun varsi, 520 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon kukan emiö on yhdislehtinen ja pallomainen. Sen neljä luottipintaa lähtevät ilman selvää vartaloa sikiäimen pinnasta. Luottien kehityttyä heteet ovat jo menettäneet palhonsa. Näin ollen itsepölytyksen torjunta on sataprosenttinen. Kukissa pyörivät kärpäset ja pistiäiset hoitavat pölytyksen ja hakevat palkkiokseen mettä mesiäisinä toimivien joutoheteiden tyveltä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, retkeilykeskuksen ja leirintäalueen yläpuolinen tunturikoivikko, Saanan luoteisrinteelle vievän polun varsi, 520 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon verhiö on viisilehtinen. Verholehdet ovat kapeansoikeat tai -puikeat, suippokärkiset ja yleensä noin 5 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon verhiö on viisilehtinen. Verholehdet ovat kapeansoikeat tai -puikeat, suippokärkiset ja yleensä noin 5 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon kota on leveänsoikea tai munanmuotoinen ja ruskeahko. Se on tavallisesti noin 10-12 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Kota avautuu neliliuskaisesti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon kota on leveänsoikea tai munanmuotoinen ja ruskeahko. Se on tavallisesti noin 10-12 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Kota avautuu neliliuskaisesti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon tyvellä on joukko ruodillisia aluslehtiä. Varsilehtiä on yleisimmin yksi, harvoin kaksi tai ei ollenkaan. Ne ovat varren puolivälin alapuolella. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, louhosaltaan reunaa kulkeva vanha tieura, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon tyvellä on joukko ruodillisia aluslehtiä. Varsilehtiä on yleisimmin yksi, harvoin kaksi tai ei ollenkaan. Ne ovat varren puolivälin alapuolella. KP, Vimpeli, Koskelasta koilliseen oleva Kotakangas, entinen kalkkilouhosalue, louhosaltaan reunaa kulkeva vanha tieura, 18.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon aluslehtien ruoti on ohut ja yleensä 1-4 cm pitkä. Lapa on puikea, hertta- tai suoratyvinen ja ehytlaitainen. Se on tavallisesti noin 1-2,5 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2 cm leveä. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon aluslehtien ruoti on ohut ja yleensä 1-4 cm pitkä. Lapa on puikea, hertta- tai suoratyvinen ja ehytlaitainen. Se on tavallisesti noin 1-2,5 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2 cm leveä. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon lehdet ovat silposuoniset ja molemmin puolin kaljut. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon lehdet ovat silposuoniset ja molemmin puolin kaljut. OP, Oulu, Oulunsalo, Pajuniemi, Riuttu, merenrantaniitty Hailuodon lauttarannan lähellä, 17.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris - suovilukon varret ovat särmikkäät ja lehtien tavoin kaljut. Varsilehdet ovat ruodittomat ja niiden lapa on aluslehtien kaltainen mutta tyveltään yleensä sepivä. PS, Joroinen, Ryyhtölä, Saarikko-lampi, lammen rantaneva, luonnonsuojelualue, 12.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Parnassia palustris – suovilukon varret ovat särmikkäät ja lehtien tavoin kaljut. Varsilehdet ovat ruodittomat ja niiden lapa on aluslehtien kaltainen mutta tyveltään yleensä sepivä. PS, Joroinen, Ryyhtölä, Saarikko-lampi, lammen rantaneva, luonnonsuojelualue, 12.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto