- Plantago major L. – piharatamo
- subsp. intermedia (Gilib.) Lange – rantapiharatamo
- Plantago L. – ratamot
- Plantaginaceae – ratamokasvit
Piharatamosta, Plantago major, kasvaa Suomessa kaksi alalajia, nimialalaji, kyläpiharatamo, subsp. major ja tässä esiteltävä rantapiharatamo, subsp. intermedia. Rantapiharatamo on monivuotinen ruoho ja vanakasvi, joka on noin 5-30 cm korkea ja monivanainen. Juurakko on lyhyt, mukulamainen ja kärjestään tiheästi ohutjuurinen. Lehdet ovat tyviruusukkeena. Kukintovanat nousevat lehtihangoista pystyhköinä, tyveltä kohenevina tai jopa alustanmyötäisinä. Kukinnon alapuolinen vana on haaraton, lehdetön, vihreä ja liereä tai hieman särmikäs sekä karvainen. Se on noin 3-20 cm pitkä ja noin 1-3 mm paksu.
Ruusukelehdet ovat pitkäruotiset ja korvakkeettomat. Ruoti on kouruinen, karvainen ja yleensä noin 1-10 cm pitkä. Lehtilapa on lähinnä puikea tai soikeahko, tyveltään kiilamainen ja kärjestään suippo. Se on silposuoninen, ainakin tyvestään epäsäännöllisen isohampainen, 3-5-suoninen ja kellertävänvihreä sekä lyhytkarvainen. Lapa on tavallisesti noin 2-10 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 cm leveä, yleensä yli 2 kertaa leveytensä pituinen.
Kukinto on alaosastaan useimmiten harvahko ja muuten tiheähkö sekä kapean lieriömäinen tähkä, joka on yleensä noin 1-15 cm pitkä ja ilman heteitä noin 5-7 mm paksu. Kukat ovat pieniä, tuulipölytteisiä ja tähkässä kierteisesti. Ne ovat perättömiä ja sijaitsevat yksittäin tukilehden hangassa. Tukilehti on puikeansoikea, möyheä, kupera ja kalvoreunainen sekä noin 2-2,5 mm pitkä ja noin 1-1,5 mm leveä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeansoikeat tai melkein pyöreähköt, lyhyesti suippopäiset tai pyöreähkökärkiset, kuperat ja leveän kalvolaitaiset sekä tyveltään yhdiskasvuiset ja noin 2 mm pitkät sekä noin 1,5 mm leveät.
Teriö on yhdislehtinen, 4-liuskainen, kalvomainen ja kellanruskehtava sekä tavallisesti noin 2 mm leveä. Teriön torvi on noin 2 mm pitkä. Teriönliuskat ovat kolmiomaiset, noin 1 mm pitkät ja tyveltään noin 0,5-0,7 mm leveät sekä sivulle siirottavat. Heteitä on 4. Ne ulkonevat noin 2-4 mm teriöstä. Palhot ovat hennot ja valkoiset. Ponnet ovat noin 0,8-1 mm pitkät, aluksi sinipunaiset, sitten keltaiset ja lopulta ruskeat. Sikiäin on pallomainen. Sen kärjessä oleva emi on 1-vartaloinen ja -luottinen. Emit kehittyvät ennen heteitä. Vartalo on noin 2-5 mm pitkä ja valkoisen nukkakarvainen. Luotti on lähes huomaamattomana jatkeena vartalon kärjessä. Hedelmä on melkein munanmuotoinen, pyöreähköpäinen ja kypsänä ruskehtava kota, joka on yleensä noin 4-4,5 mm pitkä ja noin 2-2,3 mm leveä. Se avautuu kansiluomaisesti eli kota katkeaa suoraan poikittain keskikohdan alapuolelta, verhiönkärkiä alempaa. Siemeniä on 12-30. Ne ovat soikeahkot tai hieman kulmikkaat, ruskeat ja 0,9-1,3 mm pitkät sekä 0,5-0,7 mm leveät. Normaali kukinta-aika on kesäkuun loppupuolelta syyskuulle.
Rantapiharatamo on Suomessa alkuperäinen merenrannoilla. Se kasvaa yleisenä Ahvenanmaalla ja koko Suomenlahden rannikolla sekä Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan saakka. Lisäksi Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan rannikkoseuduilta on muutama yksittäinen havainto, jotka saattavat viitata alkuperäisyyteen myös näissä eliömaakunnissa. Rantapiharatamo on erityisesti teitä myöten levinnyt tulokkaana myös sisämaahan. Eniten Kasviatlaksessa on tällaisia havaintoja Etelä-Suomesta ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnasta. Pohjoisimmat, yksittäiset ja osin hyvin vanhat sisämaan havainnot ovat Perä-Pohjanmaan, Koillismaan ja Sompion Lapin eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat rannat ja erityisesti merenrannat sekä tienvarret, pihat ja joutomaat. Muissa Pohjoismaissa rantapiharatamo kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Piharatamon muista ominaisuuksista ja hyötykäytöstä on kerrottu kyläpiharatamon artikkelin yhteydessä. Nämä tiedot soveltuvat pääosin myös rantapiharatamoon.
Kyläpiharatamo on Suomessa alun perin muinaistulokas, joka on levittäytynyt kaikkiin eliömaakuntiin. Sen lehtilapa on toisin kuin rantapiharatamolla lähes ehytlaitainen, tyveltään pyöreähkö tai matalan herttamainen ja kärjestään tylpän pyöreä tai lyhyesti suippo. Lapa on 5-9-suoninen, kalju tai nuorena niukkakarvainen ja alkuvaiheen jälkeen tummanvihreä. Se on tavallisesti enintään 1,5 kertaa pituutensa levyinen. Kota on suippo ja rantapiharatamon kotaa pienempi, noin 3-4 mm pitkä ja noin 1,6-2 mm leveä. Avautumissauma on kodan keskikohdassa, verhiön yläpuolella.
Piharatamon lisäksi Suomessa esiintyy kolme alkuperäistä tai muinaistulokkaana maahan saapunutta ratamolajia. Meriratamon, P. maritima, lehdet ovat möyheitä, tasasoukkia tai tasasoukan suikeita ja vain noin 2-15 mm leveitä. Heinäratamon, P. lanceolata, lehdet ovat suikeat tai lähes tasasoukat ja noin 0,5-4,5 cm leveät. Kukintotähkä on palleromainen, munanmuotoinen tai lieriömäinen. Heteet ulkonevat teriöstä noin 3-5 mm, ja ponnet ovat keltaiset. Soikkoratamon, P. media, lehdet ovat puikeat, soikeat tai lähes suikeat, valko- ja pehmeäkarvaiset sekä noin 2,5-8 cm leveät. Heteet ulkonevat teriöstä noin 10 mm, ja ponnet ovat vaaleanpunaiset tai valkoiset.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rantapiharatamon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Plantago major subsp. intermedia – rantapiharatamo on Suomessa alkuperäinen rannoilla ja erityisesti merenrannoilla. Se kasvaa yleisenä Ahvenanmaalla ja koko Suomenlahden rannikolla sekä Pohjanlahden rannikolla ainakin Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan saakka. Lisäksi se on tulokkaana levinnyt myös sisämaahan lähinnä tienvarsille, pihoihin ja joutomaille. EP, Närpiö, Knåpnäs, Boviken-merenlahden länsipuolella oleva Korsgrundet lähellä Kaskisten rajaa, Knåpnäsvägenin länsipuolinen, isokivinen merenranta vajaat 200 m tien alusta, 18.7.2021. Ellei toisin mainita, kuvat ovat tältä samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Plantago major subsp. intermedia – rantapiharatamon ruusukelehtien ruoti on kouruinen ja yleensä noin 1-10 cm pitkä. Lehtilapa on lähinnä puikea tai soikeahko, tyveltään kiilamainen ja kärjestään suippo. Se on ainakin tyvestään epäsäännöllisen isohampainen. Kyläpiharatamon lehtilavan laidat ovat lähes ehyet. 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Plantago major subsp. intermedia – rantapiharatamon lehdet ruoteineen ovat lyhytkarvaiset. Kyläpiharatamon lehdet ovat kaljut tai nuorena niukkakarvaiset. 18.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 