Polypodium vulgare – pohjankallioimarre

  • Polypodium vulgare L. – pohjankallioimarre
  • Polypodium L. – kallioimarteet
  • Polypodiaceae – kallioimarrekasvit

Pohjankallioimarre, Polypodium vulgare, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat tavallisesti noin 15-35 cm pitkiä. Sen maavarsi on vaakasuora, pitkähkö, haarova ja ruskea sekä rangaltaan noin 5-7 mm paksu. Sitä ympäröivät tiheästi ruskea suomupeite ja enemmän tai vähemmän karvaiset juuret. Vihreät ja talvehtivat lehdet nousevat maavarresta yleensä yksittäin. Joka suuntaan suikertavan ja haarovan maavarren vuoksi kasvustot kuitenkin usein muodostuvat tiheiksi ja laajoiksikin. Ruoti on yleensä noin 5-15 cm pitkä mutta kuitenkin enintään lehtilavan mittainen ja liereähkö, kalju sekä vaalean- tai kellanvihreä. Lehtilapa on pitkän ja kapean kolmiomainen tai kapeanpuikea ja suippokärkinen sekä kertaalleen pariosainen, harvemmin pariliuskainen. Se on tavallisesti noin 10-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-8 cm leveä. Lehtilavan keskiranka on vaalean- tai kellanvihreä ja kalju. Talvehtineet lehdet säilyvät kesän alkuun saakka, jolloin uudet lehdet kasvavat.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla tiheästi vuoroittain tai vastakkain. Järjestys voi vaihdella samassakin lehdessä. Lehdykät ovat sivulle tai hieman yläviistoon suuntautuneet, lähes tasasoukat tai kärkeä kohti suippenevat ja suippo- tai tylppäpäiset sekä joskus päästään kaksihaaraiset. Ne ovat laidoiltaan ehyet tai matalasti nyhäreunaiset ja molemmin puolin kaljut. Tosin varsinkin nuorissa lehdissä keskisuoni voi olla hieman suomuinen. Lavan tyviosassa sivulehdykät ovat noin 20-40 mm pitkiä ja noin 5-10 mm leveitä.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat kahdessa, tiheässä rivissä sivulehdyköiden alapinnalla, keskisuonen kahta puolen. Ne ovat pyöreitä, nuorina kellanruskeita ja halkaisijaltaan noin 1-1,5 mm sekä vanhemmiten hieman tummemman ruskeita ja halkaisijaltaan noin 2 mm. Katesuomu puuttuu. Itiöpöly on vaaleanruskeaa. Itiöpesäkeryhmät säilyvät ehyen näköisinä talvehtineissa lehdissä kevääseen saakka. Itiöiden kypsymisaika on keskikesästä syyskuulle.

Pohjankallioimarre on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy tieteellisen lajinimensä mukaisesti kaikissa eliömaakunnissa. Runsaimmillaan ja yleisimmillään se on Kasviatlaksen havaintojen mukaan etelästä päin Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakuntien linjalle saakka. Kasvupaikkoina ovat lähinnä metsäiset kalliot tai avoimempien kallioiden varjosivut, metsäkivien päällystät ja sammaloituneet kivikot sekä harvemmin puiden tyvet. Muissa Pohjoismaissa pohjankallioimarre kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pohjankallioimarteen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Polypodium vulgare - pohjankallioimarre kasvaa erityisesti metsäisillä kallioilla ja sammaleisen kivikon päällä. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarre kasvaa erityisesti metsäisillä kallioilla ja sammaleisen kivikon päällä. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarre mielellään valtaa myös varjoisten, isojen kivenlohkareiden päällystän. Sille riittää, että valloituksen pioneerityön on tehnyt riittävän tiheästi ja tukevasti kasvava sammalikko. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarre mielellään valtaa myös varjoisten, isojen kivenlohkareiden päällystän. Sille riittää, että valloituksen pioneerityön on tehnyt riittävän tiheästi ja tukevasti kasvava sammalikko. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen maavarsi on vaakasuora, pitkähkö ja haarova. Joka suuntaan suikertaessaan se synnyttää kasvustollisesti tiheitä ja laajojakin lehtiryppäitä. Tällaisen kasvuston äärellä on mahdotonta arvioida, kuinka monta eri yksilöä siinä on vai onko koko komeus lähtöisin samasta emoyksilöstä. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen maavarsi on vaakasuora, pitkähkö ja haarova. Joka suuntaan suikertaessaan se synnyttää kasvustollisesti tiheitä ja laajojakin lehtiryppäitä. Tällaisen kasvuston äärellä on mahdotonta arvioida, kuinka monta eri yksilöä siinä on vai onko koko komeus lähtöisin samasta emoyksilöstä. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen tiheän kasvuston nähdessään ei uskoisi, että lehdet nousevat maavarresta lähes aina yksittäin. Niinpä sammaleen ja kivenpinnan välissä täytyy silloin risteillä hyvin tiheä ja osin päällekkäinenkin maavarsikko. Lehdet talvehtivat ja kuihtuvat vasta kesän tullen, kun uudet lehdet ovat kasvaneet yhteyttämään ja keräämään ravintoa maavarsiin. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen tiheän kasvuston nähdessään ei uskoisi, että lehdet nousevat maavarresta lähes aina yksittäin. Niinpä sammaleen ja kivenpinnan välissä täytyy silloin risteillä hyvin tiheä ja osin päällekkäinenkin maavarsikko. Lehdet talvehtivat ja kuihtuvat vasta kesän tullen, kun uudet lehdet ovat kasvaneet yhteyttämään ja keräämään ravintoa maavarsiin. EH, Asikkala, Kalkkinen, Kymijoen koillisrannalla olevan Virtovuoren jyrkältä kalliomäeltä rantaan laskeva lehtometsärinne, luonnonsuojelualue, 3.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen lehdet ovat tavallisesti noin 15-35 cm pitkiä. Ruoti on yleensä noin 5-15 cm pitkä mutta kuitenkin enintään lehtilavan mittainen. Lehtilapa on pitkän ja kapean kolmiomainen tai kapeanpuikea ja suippokärkinen sekä kertaalleen pariosainen tai harvemmin pariliuskainen. Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla tiheästi vuoroittain tai vastakkain. Järjestys voi vaihdella samassakin lehdessä, kuten kuvastakin on nähtävissä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen lehdet ovat tavallisesti noin 15-35 cm pitkiä. Ruoti on yleensä noin 5-15 cm pitkä mutta kuitenkin enintään lehtilavan mittainen. Lehtilapa on pitkän ja kapean kolmiomainen tai kapeanpuikea ja suippokärkinen sekä kertaalleen pariosainen tai harvemmin pariliuskainen. Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla tiheästi vuoroittain tai vastakkain. Järjestys voi vaihdella samassakin lehdessä, kuten kuvastakin on nähtävissä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen lehtilapa on tavallisesti noin 10-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-8 cm leveä. Lehtilavan keskiranka on vaalean- tai kellanvihreä ja kalju. Lehdykät ovat sivulle tai hieman yläviistoon suuntautuneet, lähes tasasoukat tai kärkeä kohti suippenevat ja suippo- tai tylppäpäiset. Lavan tyviosassa sivulehdykät ovat noin 20-40 mm pitkiä ja noin 5-10 mm leveitä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen lehtilapa on tavallisesti noin 10-25 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 4-8 cm leveä. Lehtilavan keskiranka on vaalean- tai kellanvihreä ja kalju. Lehdykät ovat sivulle tai hieman yläviistoon suuntautuneet, lähes tasasoukat tai kärkeä kohti suippenevat ja suippo- tai tylppäpäiset. Lavan tyviosassa sivulehdykät ovat noin 20-40 mm pitkiä ja noin 5-10 mm leveitä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen lehtilavan kärki on suippo. Se on malliltaan kuin kopio alemmista sivulehdyköistä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen lehtilavan kärki on suippo. Se on malliltaan kuin kopio alemmista sivulehdyköistä. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen sivulehdykät ovat ehytlaitaiset tai kuten kuvassa, laidoiltaan matalanyhäiset ja molemmin puolin kaljut. Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat kahdessa, tiheässä rivissä sivulehdyköiden alapinnalla, keskisuonen kahta puolen. Ne ovat pyöreitä, itiöidessään kellanruskeita ja halkaisijaltaan noin 1-2 mm vaiheesta riippuen. Niistä puuttuu kokonaan katesuomu. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen sivulehdykät ovat ehytlaitaiset tai kuten kuvassa, laidoiltaan matalanyhäiset ja molemmin puolin kaljut. Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat kahdessa, tiheässä rivissä sivulehdyköiden alapinnalla, keskisuonen kahta puolen. Ne ovat pyöreitä, itiöidessään kellanruskeita ja halkaisijaltaan noin 1-2 mm vaiheesta riippuen. Niistä puuttuu kokonaan katesuomu. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen lehdet talvehtivat elinvoimaisina ja hoitavat kevätkauden yhteyttämisen. On suorastaan hämmästyttävää, kuinka hyväkuntoisilta ja aivan kuin uuteen itiöpölytykseen valmiilta myös itiöpesäkeryhmät näyttävät. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen lehdet talvehtivat elinvoimaisina ja hoitavat kevätkauden yhteyttämisen. On suorastaan hämmästyttävää, kuinka hyväkuntoisilta ja aivan kuin uuteen itiöpölytykseen valmiilta myös itiöpesäkeryhmät näyttävät. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen itiöpesäkeryhmät ovat lopulta noin 2 mm läpimitaltaan. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen itiöpesäkeryhmät ovat lopulta noin 2 mm läpimitaltaan. EH, Hämeenlinna, Luhtiala, Aulangonjärven kaakkoispään koillispuoli, Käärmekallio, luonnonsuojelualue, 1.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare - pohjankallioimarteen maavarsi on ruskea ja rangaltaan noin 5-7 mm paksu. Sitä ympäröivät tiheästi ruskea suomupeite ja enemmän tai vähemmän karvaiset juuret. Kuvasta näkee hyvin, kuinka lehdet versovat maavarresta yksittäin. A, Lemland, Norrby, Lumparn, Segelgrundet-saari Önningbyfjärdenin suulla, saaren kallioketoalueen laita, 18.7.1991. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Polypodium vulgare – pohjankallioimarteen maavarsi on ruskea ja rangaltaan noin 5-7 mm paksu. Sitä ympäröivät tiheästi ruskea suomupeite ja enemmän tai vähemmän karvaiset juuret. Kuvasta näkee hyvin, kuinka lehdet versovat maavarresta yksittäin. A, Lemland, Norrby, Lumparn, Segelgrundet-saari Önningbyfjärdenin suulla, saaren kallioketoalueen laita, 18.7.1991. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto