- Primula farinosa L. – jauhoesikko
- Primula L. – esikot
- Primulaceae – esikkokasvit
Jauhoesikko, Primula farinosa, on monivuotinen, 10-30 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt, pysty tai vino ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 30-40 mm pitkiä. Lehtilapa on vastapuikea tai suikea ja kapeatyvinen, noin 20-30 mm pitkä ja 5-13 mm leveä. Lehden laita on pienihampainen, matalanyhäinen tai lähes ehyt ja usein hiukan taakäänteinen. Lehden yläpinta on kaljuhko tai harvanystyinen ja alapinta valkojauheinen (nystymäisten karvojen synnyttämää eritettä). Lehtilapa vaihtuu alaspäin kaveten siipipalteiseksi, lapaa lyhyemmäksi lehtiruodiksi. Kukintovana on lehdetön, usein hieman mutkainen sekä yläosastaan valkojauheinen ja alaosastaan harvahkonystyinen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta sen seuraksi voi hieman myöhemmin kasvaa toinen tai kolmaskin vana.
Kukinto on pysty, yksinkertainen, tiivis sarja, jossa on tavallisesti 10-20 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat hyvin kapeat ja noin 2-4 mm pitkät sekä kukkaperät noin 3-5 mm pitkät. Molemmat ovat tiheästi valkojauheisia. Verhiö on kapean kellomainen, särmätön ja kärjestä pyöreäpäisesti viisiliuskainen, noin 5 mm pitkä ja valkojauheinen. Kukinnon tukilehdet ja kukkaperät ovat lyhyesti ja tiheähkösti nystykarvaisia. Teriö on noin 6-10 mm pitkä, yhdislehtinen, viisiliuskainen (liuskojen kärjet ovat lovipäiset) sekä noin 8-15 mm leveä. Se on väriltään yleensä vaaleanpunainen, toisinaan sinertävän punainen ja harvoin valkoinen. Teriön nielu ja kapeasti liuskojen tyviosassa ovat keltaisia. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-luottinen. Hedelmä on pitkänomainen, kapeahko, noin 8 mm pitkä ja verhiötä pitempi kota. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 1,5 mm, ruskeita ja nystermäisiä. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta kesäkuun lopulle.
Jauhoesikko on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yhä harvinaistuen Ahvenanmaalla. Varsinais-Suomen eliömaakunnasta sen luontaiset kasvupaikat ovat hävinneet. Muualta Suomesta on joitakin vanhoja tulokashavaintoja. Laji kasvaa Ahvenanmaalla kosteilla, keväisin aika märkänäkin olevilla niityillä, hakamailla ja myös letoilla, Se on kalkinsuosija. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa jauhoesikko on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Uhanalaistumiseen on vaikuttanut yksilömäärien vähentyminen. Lajia uhkaa erityisesti kasvupaikkojen umpeenkasvu mm. laidunnuksen vähetessä. Muissa Pohjoismaissa jauhoesikko kasvaa melko harvinaisena eteläisessä Ruotsissa ja parilla pienellä alueella Tanskassa.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle jauhoesikon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 