Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikko subsp. ruijannuokkuesikko var. perämerennuokkuesikko
Primula nutans Georgi – nuokkuesikko
subsp. finmarchica (Jacq.) Á. Löve & D. Löve – ruijannuokkuesikko
var. jokelae L. Mäkinen & Y. Mäkinen – perämerennuokkuesikko
PrimulaL. – esikot
Primulaceae – esikkokasvit
Perämerennuokkuesikko, Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae, on monivuotinen, yleensä 5-10 cm ja hedelmäasteella jopa 20 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on pieni ja mukulamainen. Noin 4-7-lehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat yleensä 25-40 mm pitkiä. Lehtilapa on mehevähkö, puikea, pyöreänsoikea tai lähes pyöreä ja tavallisesti pyöreätyvinen, noin 13-20 mm pitkä ja leveimmältä kohti noin 9-14 mm leveä. Lehden laita on ehyt tai matalasti hampainen. Se on molemmin puolin kalju tai harva- ja pieninystyinen. Lehtiruoti on kapeasti siipipalteinen, lavan mittainen tai sitä selvästikin pitempi. Kukintovana on lehdetön, hento, suorahko ja kalju tai harva-ja pieninystyinen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, harvoin kaksi.
Kukinto on pysty- tai kaarevaperäinen, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti 2-3, harvoin 4 tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat leveähköjä, suippokärkisiä ja pulleatyvisiä, 5-6 mm pitkiä sekä kaljuja tai reunoistaan nystykarvaisia. Kukkaperät ovat noin 15-35 mm pitkät sekä kaljut tai harva- ja pieninystyiset. Verhiö on kapean kellomainen, ahdas, noin 5 mm pitkä, selväharjuinen ja kärjestä suippo- tai pyöreäpäisesti viisiliuskainen. Se on kalju tai harva- ja pieninystyinen sekä liuskojen reunasta yleensä lyhyesti nystykarvainen. Teriö on noin 12 mm pitkä, yhdislehtinen, viisiliuskainen tai joskus liuskoja voi olla kuusi tai seitsemänkin. Liuskojen kärjet ovat lovipäiset. Teriön leveys on 10-20 mm (yleisimmin noin 15 mm). Se on väriltään vaaleanpunertava, vaaleansinipunainen tai valkoisehko. Teriön kapea torvi on ulkoa ja sisältä nielusta sekä kapeasti liuskojen tyviosasta keltainen. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-luottinen. Monen muun esikon tapaan teriön nielusta näkyvät joko heteet tai emin luotti ja niiden vastinparit ovat syvemmällä nielussa ristipölytyksen varmistamiseksi. Hedelmä on pitkänomainen, kapea, noin 10-15 mm:n mittainen ja verhiötä pitempi kota. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.
Perämerennuokkuesikko on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisempänä Oulun Pohjanmaan ja harvinaisempana Keski-Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntien rannikoilla. Se on EU:n direktiivilaji ja rauhoitettu koko maassa. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Taantumiseen ovat vaikuttaneet erityisesti merenrantojen umpeenkasvu laidunnuksen loputtua sekä rantojen rehevöityminen ja sen myötä erityisesti järviruo’on, Phragmites australis, koko rantoja valtaavien kasvustojen yleistyminen. Tulevana uhkana on myös ilmastonmuutos. Kasvupaikkoina ovat hiesuiset tai osin kivikkoisetkin, riittävän avoimet Perämeren rantaniityt, joita merivesi ajoittain huuhtelee. Muissa Pohjoismaissa perämerennuokkuesikkoa kasvaa vain Perämeren pohjukassa, Ruotsin puolella. Ruijannuokkuesikon nimimuunnosta, P. nutans subsp. finmarchica var. finmarchica, kasvaa Pohjois-Norjassa, Jäämeren rannoilla sekä Luoteis-Venäjällä, Kuolan niemimaan ja Vienanmeren rannoilla. Perämeren esikkojen uskotaankin levinneen näiltä Venäjän kasvualueilta jääkauden jälkeisenä aikana, jolloin Perämerellä ja Vienanmerellä oli todennäköisesti vesiyhteys. Aikojen kuluessa perämerennuokkuesikko eriytyi omaksi muunnoksekseen.
Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikko subsp. ruijannuokkuesikko var. perämerennuokkuesikko viihtyy riittävän avoimilla ja hiesuisilla Perämeren rantaniityillä, joita merivesi aika ajoin huuhtelee. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikko subsp. ruijannuokkuesikko var. perämerennuokkuesikko pienenä ja hentona kasvina ei kestä rantojen umpeenkasvua, joka on sille yhä suurempi uhka rantalaidunnuksen loputtua ja rehevöitymisen laajentaessa erityisesti järviruo’on elintilaa. Kasvupaikkojen avoimena pysyminen vaatiikin nykyisin suojelutoimenpiteenä rantojen niittoa. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikko subsp. ruijannuokkuesikko var. perämerennuokkuesikko on kukkiessaan yleensä vain 5-10 cm korkea. Kukintovarsi on lehdetön vana, jonka päässä on tavallisesti vain 2-3 vaaleanpunaista tai vaaleansinipunaista kukkaa. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon kukat voivat olla ainakin auringonvalossa nähtyinä myös valkoisia. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon kukintosarja on tukilehdellinen. Tukilehdet ovat leveähköjä, pulleatyvisiä ja suippokärkisiä sekä noin 5-6 mm pitkiä. Teriö on 10-20 mm leveä, useimmiten kuitenkin noin 15 mm. Sen nielu ja teriönliuskojen tyvi ovat keltaiset. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon kukat ovat tarkemmin katseltaessa monen muun esikon tavoin kahdenlaisia. Kuvan teriöissä viisi hedettä ovat nielusta koholla ja emin luotti on syvemmällä nielussa aivan kuin piilossa heteitten alla. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon toisissa kukissa emin luotti on nielusta selvästi koholla ja heteet ovat torvessa syvällä näkymättömissä. Tämä kukkien rakenne edistää tehokkaasti hyönteisten suorittamaa ristipölytystä. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon teriö on varsin uskollisesti viisiliuskainen. Poikkeavuuttakin kuitenkin esiintyy. Kuvan yksilössä yksi teriö on 5-, yksi 6- ja yksi jopa 7-liuskainen. Myös liuskojen lovipäisyydessä esiintyy toisinaan monenlaisia poikkeamia. Lovia voi olla liuskassa kaksi tai loven reunoille on kehittynyt erilaisia hampaita tai muita muutoksia. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon teriöntorvi on myös ulkopuolelta keltainen. Verhiö on noin 5 mm pitkä, kapean kellomainen ja selväharjuinen. Kukkaperien pituus vaihtelee välillä 15-35 mm. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikon subsp. ruijannuokkuesikon var. perämerennuokkuesikon lehtiruusukkeessa on yleensä neljästä seitsemään lehteä. Lehdet ovat tavallisesti noin 25-40 mm pitkiä. Lehtiruoti on kapeasti siipipalteinen ja usein lapaa selvästi pitempi. Lehtilapa on mehevähkö, pyöreämuotoinen, ehytlaitainen tai matalasti hampainen ja kaljuhko. Mittakaavana kuvassa on 13 mm leveä kynsi. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae – nuokkuesikko subsp. ruijannuokkuesikko var. perämerennuokkuesikko kasvattaa kukistaan pitkänomaisen, kapean ja noin 10-15 mm:n mittaisen kodan joka on verhiötä pitempi. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 