Primula stricta – lapinesikko

  • Primula stricta Hornem. – lapinesikko
  • Primula L. – esikot
  • Primulaceae – esikkokasvit

Lapinesikko, Primula stricta, on monivuotinen, 5-20 cm (hedelmäasteella jopa 35 cm) korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on leveähkö mutta lyhyt ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 15-25 mm pitkiä. Lehtilapa on vastapuikea ja kapeatyvinen, noin 10-15 mm pitkä ja leveimmältä kohti 3-6 mm leveä. Lehden laita on ehyt tai erityisesti kärjestään nyhäinen. Sen yläpinta on kalju ja alapinta usein harvakseen valkojauheinen (nystymäisten karvojen synnyttämää eritettä). Lehtilapa vaihtuu alaspäin kaveten siipipalteiseksi, lapaa lyhyemmäksi tai sen mittaiseksi lehtiruodiksi. Kukintovana on lehdetön, suora tai loivamutkainen. Se on muuten kalju mutta yläosastaan, kukinnon tukilehtien alapuolelta, lyhyen matkaa valkojauheinen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta sen seuraksi voi hieman myöhemmin kasvaa toinen tai kolmaskin vana.

Kukinto on pysty, yksinkertainen, tiivis sarja, jossa on tavallisesti 2-8 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat kapeat, 3-4 mm pitkät ja kukkaperät noin 4-5 mm pitkät. Molemmat ovat nystykarvaisia. Verhiö on kapean kellomainen, 4-5 mm pitkä, jonkin verran särmäinen ja kärjestä suippo- tai pyöreäpäisesti viisiliuskainen. Se on päältä lyhyesti nystykarvainen ja sisältä valkojauheinen. Jauheisuutta voi olla paikoin myös ulkopinnalla. Teriö on noin 6-8 mm pitkä, yhdislehtinen, viisiliuskainen (liuskojen kärjet ovat lovipäiset) sekä noin 4-9 mm leveä. Se on väriltään vaaleanpunertava tai sinipunainen. Teriön kapea torvi on ulkoa ja sisältä nielusta sekä kapeasti liuskojen tyviosasta keltainen. Heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen sekä 1-luottinen. Hedelmä on pitkänomainen, kapea, noin 5-8 mm:n mittainen ja verhiötä pitempi kota. Siemenet ovat läpimitaltaan noin 0,5 mm, ruskeita, särmikkäitä ja nystermäisiä. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Lapinesikko on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy harvinaisena Koillismaan, Sompion Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Taantumiseen on vaikuttanut erityisesti vesirakentaminen, joka on poistanut kevättulvien ja jäidenlähdön rantaa avartavan vaikutuksen sen entisiltä elinalueilta. Laji ei selviä umpeutuneella kasvupohjalla. Kasvupaikkoina ovat rantaniityt sekä sora- ja kivikkorannat. Joskus sen voi tavata vähän kauempanakin rannasta, jopa vakiintuneena tienlaitasoralle. Muissa Pohjoismaissa lapinesikko kasvaa melko harvinaisena mutta laaja-alaisena Ruotsissa Härjedalenin eliömaakunnasta alkaen muutamin katkoksin Lappiin saakka ja Norjassa muutamalla pienemmällä alueella etelämpänä ja laajemmin Lapissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lapinesikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Primula stricta - lapinesikko on 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa todettu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikko on 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa todettu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikko on lyhytjuurisena ja hentona vanakasvina heikko kilpailija eikä selviä kasvustoltaan umpeutuneella rantaniityllä. Se tarvitsee aika ajoin kevättulvien ja jäidenlähdön maanpintaa rikkovaa voimaa saadakseen elintilaa ruusukkeilleen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikko on lyhytjuurisena ja hentona vanakasvina heikko kilpailija eikä selviä kasvustoltaan umpeutuneella rantaniityllä. Se tarvitsee aika ajoin kevättulvien ja jäidenlähdön maanpintaa rikkovaa voimaa saadakseen elintilaa ruusukkeilleen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikko on kukkiessaan yleensä 5-20 cm korkea (kuvassa noin 15 cm) ja sen kukintovana on usein loivamutkainen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikko on kukkiessaan yleensä 5-20 cm korkea (kuvassa noin 15 cm) ja sen kukintovana on usein loivamutkainen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikko sietää kasvualustanaan myös soramaata tai kivikkoa, koska niillä muu kasvillisuus ei niin helposti ja täydellisesti umpeudu. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikko sietää kasvualustanaan myös soramaata tai kivikkoa, koska niillä muu kasvillisuus ei niin helposti ja täydellisesti umpeudu. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikon vanoissa on tavallisesti 2-8 kukkaa. Kukka on torvineen noin 6-8 mm pitkä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikon vanoissa on tavallisesti 2-8 kukkaa. Kukka on torvineen noin 6-8 mm pitkä. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikon kukat ovat vaaleanpunertavia tai sinipunaisia ja keltanieluisia. Myös teriönliuskojen tyvi on keltainen. Kukka on noin 4-9 mm leveä (kuvan kukat ovat 7-8 mm). Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikon kukat ovat vaaleanpunertavia tai sinipunaisia ja keltanieluisia. Myös teriönliuskojen tyvi on keltainen. Kukka on noin 4-9 mm leveä (kuvan kukat ovat 7-8 mm). Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikon teriötorvi on myös ulkopinnaltaan keltainen. Verhiö on kapean kellomainen, 4-5 mm pitkä ja erityisesti sisäpuolelta mutta usein myös hiukan ulkopuolelta valkojauheinen. Verhiö, kukkaperät ja kukinnon tukilehdet ovat lyhyesti nystykarvaisia. Vana on kukinnon alapuolelta usein jonkin matkaa valkojauheinen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikon teriötorvi on myös ulkopinnaltaan keltainen. Verhiö on kapean kellomainen, 4-5 mm pitkä ja erityisesti sisäpuolelta mutta usein myös hiukan ulkopuolelta valkojauheinen. Verhiö, kukkaperät ja kukinnon tukilehdet ovat lyhyesti nystykarvaisia. Vana on kukinnon alapuolelta usein jonkin matkaa valkojauheinen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikon lehdet ovat 15-25 mm pitkiä ja niiden lapa on vastapuikea ja kärkiosastaan usein nyhälaitainen ja lehtiruoti siipipalteinen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikon lehdet ovat 15-25 mm pitkiä ja niiden lapa on vastapuikea ja kärkiosastaan usein nyhälaitainen ja lehtiruoti siipipalteinen. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 13.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta - lapinesikon hedelmykset ovat heinäkuun alkupuolella vasta kehittymässä pitkänomaisiksi, kapeiksi, noin 5-8 mm:n mittaisiksi ja verhiötä pitemmiksi kodiksi. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula stricta – lapinesikon hedelmykset ovat heinäkuun alkupuolella vasta kehittymässä pitkänomaisiksi, kapeiksi, noin 5-8 mm:n mittaisiksi ja verhiötä pitemmiksi kodiksi. Ks, Kuusamo, Vasaraperä, Jäkäläniemi, Yli-Kitka -järven kaakkoisranta Apajalahden ja Mäntyniemen välissä, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto