Primula veris x vulgaris – loistokevätesikko

  • Primula veris L. x vulgaris Huds. [P. x polyantha Mill.] – loistokevätesikko, kevätesikko x kääpiöesikko
  • Primula L. – esikot
  • Primulaceae – esikkokasvit

Loistokevätesikko, Primula veris x vulgaris, vaihtelee ominaisuuksiltaan kantalajiensa välillä. Suomessa risteymää esiintyy vain tarkoituksella jalostettuina lajikkeina, joka lisää suuresti tuntomerkkien kirjavuutta erityisesti kukkien osalta. Risteymä on monivuotinen, 10-25 cm korkea, pysty ruoho ja ruusukkeellinen vanakasvi, jonka juurakko on lyhyt, pysty tai vino ja monijuurinen. Monilehtisen tyviruusukkeen lehdet ovat noin 10-15 cm pitkiä. Lehtilavan muoto vaihtelee samassakin ruusukkeessa ollen soikeahko, suikeahko tai pitkulainen, tylppätyvinen (kevätesikon vaikutusta) tai suippotyvinen, vähitellen siipipalteiseksi ruodiksi muuttuva (kääpiöesikon vaikutusta), pyöreähköpäinen, noin 5-10 cm pitkä ja 3-5 cm leveä. Lehden laita on epäsäännöllisesti leveä- ja matalahampainen ja nirhainen. Lehden yläpinta on hyvin lyhyesti ja harvahkosti nystykarvainen ja alapinta harmaanvihreä ja yleensä huopakarvainen. Alapinnan voimakkaat ja hyvin karvaiset suonet näkyvät aivan vaaleina. Lehtiruoti on lehtilapaa lyhyempi. Kukintovana on lehdetön sekä tiheästi ja lyhyehkösti karvainen. Vanoja on ruusukkeessa yleensä yksi, mutta toisinaan niitä on kaksi kolmekin.

Kukinto on pysty, yksinkertainen sarja, jossa on tavallisesti 5-10 perällistä ja tukilehdellistä kukkaa. Tukilehdet ovat kapeat, päästään teräväkärkiset ja noin 5 mm pitkät sekä kukkaperät noin 15-20 mm pitkät. Molemmat ovat tiheästi karvaisia ja nystykarvaisia. Verhiö on kapean kellomainen ja jonkin verran ahtaampi kuin kevätesikolla (kääpiöesikolla verhiö on kapean lieriömäinen), viisisärmäinen ja kärjestä viisiliuskainen, noin 15 mm pitkä, yksivärisen vihreä tai vihreän ja kellertävänvihreän kirjava sekä hyvin tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen. Teriö on noin 20 mm pitkä, kapeatorvinen, yhdislehtinen, kärjestään maljamainen, viisiliuskainen (liuskojen kärjet ovat lovipäiset) sekä yleensä noin 20-30 mm leveä. Luontaisella esiintymisalueellaan risteymän kukat ovat vaaleankeltaiset (hieman vaaleammat kuin kevätesikolla ja hieman tummemmat kuin kääpiöesikolla). Jalostetuissa risteymissä kukkien värit vaihtelevat suuresti ollen yleensä keltaisen, punaisen ja sinisen muunnelmia ja usein kaksivärisiä. Kuvasarjan kukkien väritys, jossa liuskojen kärkiosat ovat punaiset ja tyviosat keltaiset, on aika tavallinen. Hedelmä on pitkänomainen, pulleahko, noin 10 mm pitkä kota, joka jää kokonaan verhiön suojaan. Siemenet ovat ainakin jossain määrin itämiskykyisiä. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Loistoesikko kasvaa Suomessa vain koristekasviperäisenä. Sen ei tiedetä juurikaan karanneen luontoon. Oheinen kuvasarja on ainoalta Kasviatlaksessa (2018 versio) mainitulta kasvupaikalta Ahvenanmaan Jomalasta, Ramsholmin luonnonsuojelualueen rantaniityltä, jonne sitä tuskin kukaan on mennyt tarkoituksella istuttamaan. Muissa Pohjoismaissa kääpiöesikko, P. vulgaris, on luontainen ja yleinen Tanskassa, Norjan etelärannikolla ja eteläisellä länsirannikolla sekä Ruotsin Gotlannissa. Näillä samoilla alueilla esiintyy myös luontaisia risteymiä kevätesikon kanssa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle loistoesikon esiintymiskartalle Suomessa.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Primula veris x vulgaris - loistokevätesikko kasvaa luonnokasvien seassa rantaniityllä. Paikka on luonnonsuojelualue, joten on vaikea uskoa, että kukaan olisi sitä tarkoituksella sinne levittänyt. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikko kasvaa luonnokasvien seassa rantaniityllä. Paikka on luonnonsuojelualue, joten on vaikea uskoa, että kukaan olisi sitä tarkoituksella sinne levittänyt. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris - loistokevätesikko on suomessa aina koristekasvi- ja jalostusperäinen, koska toista kantalajia, hyvin vaaleankeltakukkaista kääpiöesikkoa, P. vulgaris, ei täällä kasva. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikko on suomessa aina koristekasvi- ja jalostusperäinen, koska toista kantalajia, hyvin vaaleankeltakukkaista kääpiöesikkoa, P. vulgaris, ei täällä kasva. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris - loistokevätesikon kukinto on pysty sarja, jossa on yleensä 5-10 kukkaa. Verhiöt ovat viisisärmäiset ja -liuskaiset, tasaisen vihreät tai kirjavat. Muodoltaan ne ovat kapeamman kellomaiset kuin kevätesikolla mutta leveämmät ja väljemmät kuin kääpiöesikon lieriömäiset verhiöt. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikon kukinto on pysty sarja, jossa on yleensä 5-10 kukkaa. Verhiöt ovat viisisärmäiset ja -liuskaiset, tasaisen vihreät tai kirjavat. Muodoltaan ne ovat kapeamman kellomaiset kuin kevätesikolla mutta leveämmät ja väljemmät kuin kääpiöesikon lieriömäiset verhiöt. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris - loistokevätesikon kukat ovat kookkaat, yleensä noin 20-30 mm leveät. Luonteisissa lajiristeymissä kukkien väri on vaaleankeltainen, mutta jalostusperäisissä lajikkeissa se vaihtelee ollen yleensä keltainen, punainen tai sininen eri sävyin ja yhdistelmin. Usein kukat ovat kaksiväriset, kuten kuvassa. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikon kukat ovat kookkaat, yleensä noin 20-30 mm leveät. Luonteisissa lajiristeymissä kukkien väri on vaaleankeltainen, mutta jalostusperäisissä lajikkeissa se vaihtelee ollen yleensä keltainen, punainen tai sininen eri sävyin ja yhdistelmin. Usein kukat ovat kaksiväriset, kuten kuvassa. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris - loistokevätesikon kukintovana on tiheäkarvainen. Ruusukelehtien muoto vaihtelee kantalajien mukaan. Samassa ruusukkeessa voi olla tylppätyvisiä, kevätesikon tyyppisiä lehtiä ja suippotyvisiä kääpiöesikon kaltaisia lehtiä. Lehtilavan reuna on vaihdellen nyhäinen sekä leveä- ja matalahampainen. Lehtiruoti on lapaa lyhyempi. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikon kukintovana on tiheäkarvainen. Ruusukelehtien muoto vaihtelee kantalajien mukaan. Samassa ruusukkeessa voi olla tylppätyvisiä, kevätesikon tyyppisiä lehtiä ja suippotyvisiä kääpiöesikon kaltaisia lehtiä. Lehtilavan reuna on vaihdellen nyhäinen sekä leveä- ja matalahampainen. Lehtiruoti on lapaa lyhyempi. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris - loistokevätesikon edellä mainittu lehtimuotojen suuri vaihtelu näkyy hyvin tässä kuvassa. Lehdet ovat alta harmaanvihreät ja yleensä huopakarvaiset. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Primula veris x vulgaris – loistokevätesikon edellä mainittu lehtimuotojen suuri vaihtelu näkyy hyvin tässä kuvassa. Lehdet ovat alta harmaanvihreät ja yleensä huopakarvaiset. A, Jomala, Ramsholm, luonnonsuojelualue, 29.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto