Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukka

  • Pulsatilla patens (L.) Mill. [Anemone patens L.] – hämeenkylmänkukka
  • Pulsatilla Mill. – kylmänkukat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Hämeenkylmänkukka, Pulsatilla patens, on monivuotinen, vahva- ja pystyjuurakkoinen, mätästävä ruoho, jonka lehdet lakastuvat syksyllä ja puhkeavat uudelleen vasta keväisen kukinnan loppuvaiheessa. Aluslehdet ovat pystyjä ja pitkäruotisia, Ruoti on pitkäkarvainen ja yleensä noin 10-25 cm pitkä. Myös lehtilapa on pitkäkarvainen, noin 4-7 cm pitkä ja 3-lehdykkäinen. Lehdykät ovat ruodittomia, syvään halkoisia, kärjestään leveähköliuskaisia ja -hampaisia.

Haarattomat, tiheästi pehmeä-, pitkä- ja valkokarvaiset kukkavarret nousevat keväällä yksittäin tai useamman – jopa monen kymmenen – varren ryhminä. Runsaammilla kasvupaikoilla ei ole aina helppoa tulkita eri yksilöiden rajoja. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 10-30 cm. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä, tyvestään yhdiskasvuisia ja kärkiosastaan pitkästi kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreitä, haaromattomia ja valkokarvaisia. Muita varsilehtiä ei ole.

Kukat ovat varsien kärjessä yksittäin ja niiden perä pitenee kukkimisaikana nollasta noin 5 cm:iin ja voi hedelmävaiheessa kasvaa enimmillään jopa 30 cm pitkäksi. Kukka on kellomainen, pysty tai nuokkuva ja avoimimmillaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä 6. Ne ovat soikeahkot ja lähes samanlevyiset. Pituutta niillä on tavallisesti noin 25-40 mm. Kehälehdet ovat väriltään sinisiä tai sinipunaisia ja niiden ulkopinta on valkokarvainen. Terälehdet ovat muuntuneet heteiden tyvellä oleviksi, pieniksi mesilehdiksi. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Hedelmistö levenee laajaksi ”kuontaloksi”, jossa noin 3 mm pitkissä pähkylöissä on 20-50 mm pitkä, karvainen ota eli lenninhaiven helpottamassa leviämistä tuulen ja eläinten mukana. Normaali kukinta-aika on huhtikuun lopusta toukokuun puoleenväliin.

Hämeenkylmänkukka on harvinainen, alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy vain Etelä-Hämeen eliömaakunnassa painottuen Hämeenlinnaan ympäristöineen. Laji on rauhoitettu. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Kehitykseen ovat ensisijaisesti vaikuttaneet metsien uudistamis- ja hoitotoimet, avoimien alueiden sulkeutuminen, kulojen väheneminen, soranotto ja rakentaminen sekä kasvien kaivelu ja siirtoyritykset puutarhaan. Pääasiallisesti laji kasvaa riittävän valoisilla harjurinteillä ja hiekkaisilla kankailla. Esiintymiä oli vuoden 2012 tasossa noin 150, mutta laji on jatkanut taantumistaan. Muissa Pohjoismaissa sitä tavataan vain Ruotsin Gotlannissa ja Ångermanlandissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle hämeenkylmänkukan esiintymiskartalle Suomessa.

Lajitasoinen linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukka on keväisen harjurinteen harvinainen kaunistus. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukka on keväisen harjurinteen harvinainen kaunistus. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukka voi suotuisalla ja sopivan valoisalla paikalla kasvattaa samasta mättäästä jopa yli 50 kukkavartta, kuten kuvassa. EH, Janakkala, Vuortenkylä 2.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukka voi suotuisalla ja sopivan valoisalla paikalla kasvattaa samasta mättäästä jopa yli 50 kukkavartta, kuten kuvassa. EH, Janakkala, Vuortenkylä 2.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukka on varhaisena kukkijana sopeutunut kestämään yöpakkasia - taipuu mutta elinvoima ei vähästä taitu. EH, Janakkala, Vuortenkylä 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukka on varhaisena kukkijana sopeutunut kestämään yöpakkasia – taipuu mutta elinvoima ei vähästä taitu. EH, Janakkala, Vuortenkylä 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan uusista lehdistä ei ole tietoakaan kukinnan alkuvaiheessa. Edellisenä syksynä lakastuneiden lehtien ruodit ovat maassa näkyvillä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan uusista lehdistä ei ole tietoakaan kukinnan alkuvaiheessa. Edellisenä syksynä lakastuneiden lehtien ruodit ovat maassa näkyvillä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukka on kukintavaiheessa noin 10-30 cm pitkä. Kuvan täydessä kukassa olevien varsien tyvellä näkyy jo uusien lehtien alkuja. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukka on kukintavaiheessa noin 10-30 cm pitkä. Kuvan täydessä kukassa olevien varsien tyvellä näkyy jo uusien lehtien alkuja. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan nuppu kehittyy pitkäkarvaisten varsilehtien suojassa. Avautuessaan kukka on perätön. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan nuppu kehittyy pitkäkarvaisten varsilehtien suojassa. Avautuessaan kukka on perätön. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan varret ja varsilehdet ovat valkoisen pitkäkarvaisia. Myös kehälehtien ulkopinta on valkokarvainen. Kukinnan loppuvaiheeseen mennessä kukkaperä on kasvattanut pituuttaan noin 5 cm:iin. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkät ja tyvestään yhdiskasvuiset. Ne ovat pitkästi kapealiuskaiset ja kiertävät vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreät ja haaromattomat. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, Hevospierettämänmäki, 9.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan varret ja varsilehdet ovat valkoisen pitkäkarvaisia. Myös kehälehtien ulkopinta on valkokarvainen. Kukinnan loppuvaiheeseen mennessä kukkaperä on kasvattanut pituuttaan noin 5 cm:iin. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkät ja tyvestään yhdiskasvuiset. Ne ovat pitkästi kapealiuskaiset ja kiertävät vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreät ja haaromattomat. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, Hevospierettämänmäki, 9.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan kukka on kellomainen, pysty tai nuokkuva ja avoimimmillaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Kukassa on kuusi terälehtimäistä ja noin samanlevyistä kehälehteä, joiden väri vaihtelee sinisehköstä sinipunaiseen. Valo vaikuttaa olennaisesti värisävyn aistimukseen. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan kukka on kellomainen, pysty tai nuokkuva ja avoimimmillaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Kukassa on kuusi terälehtimäistä ja noin samanlevyistä kehälehteä, joiden väri vaihtelee sinisehköstä sinipunaiseen. Valo vaikuttaa olennaisesti värisävyn aistimukseen. EH, Janakkala, Vuortenkylä 6.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan kehälehdet ovat kahtena kolmen lehden sisäkkäisenä kiehkurana. Pituutta kehälehdillä on tavallisesti noin 25-40 mm. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, Hevospierettämänmäki, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan kehälehdet ovat kahtena kolmen lehden sisäkkäisenä kiehkurana. Pituutta kehälehdillä on tavallisesti noin 25-40 mm. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, Hevospierettämänmäki, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan kukkaperät venyvät hedelmävaiheessa jopa 20-30-senttisiksi. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan kukkaperät venyvät hedelmävaiheessa jopa 20-30-senttisiksi. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan pähkylöissä on noin 20-50 mm pitkä, karvainen ota, joka helpottaa tuulen ja eläinten mukana leviämistä. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan pähkylöissä on noin 20-50 mm pitkä, karvainen ota, joka helpottaa tuulen ja eläinten mukana leviämistä. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan aluslehdet kasvavat täyteen kokoonsa kasvin hedelmävaiheessa. Ne pystyt ja kolmilehdykkäiset. Lehtiruoti on tavallisesti noin 10-25 cm pitkä. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan aluslehdet kasvavat täyteen kokoonsa kasvin hedelmävaiheessa. Ne pystyt ja kolmilehdykkäiset. Lehtiruoti on tavallisesti noin 10-25 cm pitkä. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens - hämeenkylmänkukan lehtilapa on molemmin puolin pitkäkarvainen ja noin 4-7 cm pitkä. Lehdykät ovat ruodittomia, syvään halkoisia, kärjestään leveähköliuskaisia ja -hampaisia. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens – hämeenkylmänkukan lehtilapa on molemmin puolin pitkäkarvainen ja noin 4-7 cm pitkä. Lehdykät ovat ruodittomia, syvään halkoisia, kärjestään leveähköliuskaisia ja -hampaisia. EH, Janakkala, Vuortenkylä 20.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto