Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, hämeenkylmänkukka x kangasvuokko

  • Pulsatilla patens (L.) Mill. x vernalis (L.) Mill. – liilakylmänkukka, hämeenkylmänkukka x kangasvuokko
  • Pulsatilla Mill. – kylmänkukat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä, liilakylmänkukka, Pulsatilla patens x vernalis, on monivuotinen, vahva- ja pystyjuurakkoinen, mätästävä ruoho, joka yleishabitukseltaan muistuttaa enemmän hämeenkylmänkukkaa. Osa risteymän aluslehdistä talvehtii. Aluslehdet ovat kohenevia ja pitkäruotisia. Ruoti on pitkäkarvainen ja yleensä 10-20 cm pitkä. Myös lehtilapa on pitkäkarvainen, noin 5-10 cm pitkä ja tavallisesti 3-lehdykkäinen. Joskus lehdyköitä voi olla 5. Sivulehdykät ovat ruodittomia, mutta toisin kuin hämeenkylmänkukalla, päätölehdykkä on ruodillinen. Lehdykät ovat syvään jakoisia ja kärjestään leveähköliuskaisia tai -hampaisia.

Haarattomat, tiheästi pehmeä-, pitkä- ja valkokarvaiset kukkavarret nousevat keväällä yksittäin tai useamman – jopa monen kymmenen – varren ryhminä hämeenkylmänkukan tavoin. Runsaammilla kasvupaikoilla ei ole aina helppoa tulkita eri yksilöiden rajoja. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 10-30 cm. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä, tyvestään yhdiskasvuisia ja kärkiosastaan pitkästi kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat haaromattomia, vihreitä tai ruskehtavia ja valko- tai kellertäväkarvaisia. Muita varsilehtiä ei ole.

Kukat ovat varsien kärjessä yksittäin ja niiden perä pitenee kukkimisaikana nollasta lähes 10 cm:iin ja voi kukinnan jälkeen kasvaa enimmillään jopa 30 cm pitkäksi. Kukka on kellomainen, pysty tai nuokkuva ja avoimimmillaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä 6. Ne ovat soikeahkot, lähes samanlevyiset tai kolme niistä on leveämpää ja kolme kapeampaa. Pituutta niillä on tavallisesti noin 30-40 mm. Kehälehdet ovat väriltään vaaleasiniset, vaaleansinipunaiset eli liilat tai valkoiset ja niiden ulkopinta on valko- tai vähän kellertäväkarvainen. Terälehdet ovat muuntuneet heteiden tyvellä oleviksi, pieniksi mesilehdiksi. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Kukkiin kasvaa tiheä ja supussa pysyvä tukko otia eli lenninhaivenia, joiden pituus on noin 20 mm. Pähkylöitä ei juurikaan kehity ja kehittyvätkin jäävät vajaiksi ja itämiskyvyttömiksi. Leviäminen tapahtuu yksilömättäiden jakautumisen tai uuden kantalajien risteytymisen tuloksena. Normaali kukinta-aika on huhtikuun lopusta toukokuun puoleenväliin.

Suomessa alkuperäisten lajien, hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä, liilakylmänkukka on harvinainen ja sitä kasvaa vain Etelä-Hämeen eliömaakunnassa, Hämeenlinnan Tuuloksessa ja Lammilla, Janakkalassa sekä yhden tunnetun tuppaan voimin Hollolan Hämeenkoskella. Se kasvaa kantalajien yhteisillä kasvupaikoilla, riittävän valoisilla harjurinteillä ja hiekkaisilla kankailla. Risteymä on rauhoitettu. Flora Nordican 2. osassa (2001) ei ole mainintaa lajien risteytymisestä Ruotsissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle liilakylmänkukan esiintymiskartalle Suomessa.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Valtaosa risteymän populaatioista kasvaa nykyisen Hämeenlinnan alueella. Yksilömättäissä voi parhaimmillaan olla kymmeniä kukkavarsia, jotka suuresti muistuttavat hämeenkylmänkukkaa. Toisinaan tyvellä on vain muutamia talven yli selvinneitä aluslehtiä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Valtaosa risteymän populaatioista kasvaa nykyisen Hämeenlinnan alueella. Yksilömättäissä voi parhaimmillaan olla kymmeniä kukkavarsia, jotka suuresti muistuttavat hämeenkylmänkukkaa. Toisinaan tyvellä on vain muutamia talven yli selvinneitä aluslehtiä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukat ovat pystyt tai nuokkuvat. Kuvan risteymämättäässä näkyy kukkavarsien kehityskaari karvapallonupusta tummahkona aukeavien kukkien ja avoimien liilakukkien kautta suppuun meneviin kehiin. Muurahaiset kulkevat kukissa mesivarkaissa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukat ovat pystyt tai nuokkuvat. Kuvan risteymämättäässä näkyy kukkavarsien kehityskaari karvapallonupusta tummahkona aukeavien kukkien ja avoimien liilakukkien kautta suppuun meneviin kehiin. Muurahaiset kulkevat kukissa mesivarkaissa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukkiessaan risteymä on noin 10-30 cm korkea. Kukat ovat varsissa yksittäin ja niiden perä pitenee kukkimisaikana nollasta lähes 10 cm:iin. Kukinnan loppupuolella kukkien kehä painuu suppuun. EH, Hämeenlinna, Lammi, Kilparisti, soramontun laita, 9.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukkiessaan risteymä on noin 10-30 cm korkea. Kukat ovat varsissa yksittäin ja niiden perä pitenee kukkimisaikana nollasta lähes 10 cm:iin. Kukinnan loppupuolella kukkien kehä painuu suppuun. EH, Hämeenlinna, Lammi, Kilparisti, soramontun laita, 9.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Sitruunaperhonen on tietäväisenä työntänyt imukärsänsä heteitten läpi kehälehtien tyvellä oleviin pieniin mesilehtiin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Sitruunaperhonen on tietäväisenä työntänyt imukärsänsä heteitten läpi kehälehtien tyvellä oleviin pieniin mesilehtiin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Hento liila on nimensä mukaisesti risteymän yleisin värisävy. Oikeanpuoleisessa kukassa näkyy kangasvuokon vaikutuksena kehän jakautuminen kolmeen leveämpään ja kolmeen kapeampaan kehälehteen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Hento liila on nimensä mukaisesti risteymän yleisin värisävy. Oikeanpuoleisessa kukassa näkyy kangasvuokon vaikutuksena kehän jakautuminen kolmeen leveämpään ja kolmeen kapeampaan kehälehteen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Toisinaan risteymän kehälehdet ovat sisäpinnaltaan valkoiset kangasvuokon tavoin ja ulkopinnallakin on vain siellä täällä häivähdys sinertävään. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 6.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Toisinaan risteymän kehälehdet ovat sisäpinnaltaan valkoiset kangasvuokon tavoin ja ulkopinnallakin on vain siellä täällä häivähdys sinertävään. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 6.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Risteymän kehä on teriömäinen ja avoinna ollessaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Kuusi kehälehteä ovat kahtena kiehkurana. Ne ovat tavallisesti noin 30-40 mm pitkiä. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Risteymän kehä on teriömäinen ja avoinna ollessaan läpimitaltaan noin 60-70 mm. Kuusi kehälehteä ovat kahtena kiehkurana. Ne ovat tavallisesti noin 30-40 mm pitkiä. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kehälehtien ulkopinta on valko- tai vähän kellertäväkarvainen. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä ja tyvestään yhdiskasvuisia. Ne ovat pitkästi kapealiuskaisia ja kiertävät vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat haaromattomia, vihreitä tai kuvan tavoin ruskehtavia ja valko- tai kellertäväkarvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kehälehtien ulkopinta on valko- tai vähän kellertäväkarvainen. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä ja tyvestään yhdiskasvuisia. Ne ovat pitkästi kapealiuskaisia ja kiertävät vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat haaromattomia, vihreitä tai kuvan tavoin ruskehtavia ja valko- tai kellertäväkarvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Nuppuvartta, jossa kehittyvä kukka piileksii vielä varsilehtien suojassa, on lähes mahdoton erottaa puhtaasta hämeenkylmänkukasta. Tyvellä talvehtinut lehti paljastaa yksilön kuitenkin risteymäksi, koska hämeenkylmänkukan kaikki lehdet lakastuvat syksyllä.. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Nuppuvartta, jossa kehittyvä kukka piileksii vielä varsilehtien suojassa, on lähes mahdoton erottaa puhtaasta hämeenkylmänkukasta. Tyvellä talvehtinut lehti paljastaa yksilön kuitenkin risteymäksi, koska hämeenkylmänkukan kaikki lehdet lakastuvat syksyllä.. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukkaperä pitenee kukinnan jälkeen enimmillään jopa 30 cm pitkäksi. Risteymään kehittyy hyvin vähän tai ei ollenkaan pähkylöitä. Kukinnan lopputuloksena syntyvät harvat pähkylät ovat lisääntymiskyvyttömiä. Kuvan kokonaisena irronneen lenninhaiventukon oikeassa laidassa näkyy tummempana muutamia, kehittymättömiä pähkylänalkuja. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 16.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukkaperä pitenee kukinnan jälkeen enimmillään jopa 30 cm pitkäksi. Risteymään kehittyy hyvin vähän tai ei ollenkaan pähkylöitä. Kukinnan lopputuloksena syntyvät harvat pähkylät ovat lisääntymiskyvyttömiä. Kuvan kokonaisena irronneen lenninhaiventukon oikeassa laidassa näkyy tummempana muutamia, kehittymättömiä pähkylänalkuja. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 16.6.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukinnan jälkeen kasvavat uudet lehdet ovat hämeenkylmänkukan tavoin yleensä kolmilehdykkäiset. Harvemmin lehdyköitä voi olla viisikin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Kukinnan jälkeen kasvavat uudet lehdet ovat hämeenkylmänkukan tavoin yleensä kolmilehdykkäiset. Harvemmin lehdyköitä voi olla viisikin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Osa risteymän aluslehdistä talvehtii täysin vahingoittumattomina. Kuvan lehdestä vain ruodin karvoitus on karissut talven matkalle. Ruoti on yleensä noin 10-20 cm pitkä. Lehtilapa on lehdyköiden määrästä riippuen noin 5-10 cm pitkä. Sivulehdykät ovat ruodittomia, mutta toisin kuin hämeenkylmänkukalla, päätölehdykkä on ruodillinen. Lehdykät ovat syvään jakoisia ja kärjestään leveähköliuskaisia tai -hampaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Osa risteymän aluslehdistä talvehtii täysin vahingoittumattomina. Kuvan lehdestä vain ruodin karvoitus on karissut talven matkalle. Ruoti on yleensä noin 10-20 cm pitkä. Lehtilapa on lehdyköiden määrästä riippuen noin 5-10 cm pitkä. Sivulehdykät ovat ruodittomia, mutta toisin kuin hämeenkylmänkukalla, päätölehdykkä on ruodillinen. Lehdykät ovat syvään jakoisia ja kärjestään leveähköliuskaisia tai -hampaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 1.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis - liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Lehtilapa on päältä niukemmin ja alta tiheämmin pitkäkarvainen. Karvat muodostavat pienet tupsut liuskojen ja hampaiden kärkiin. Lehden alapinnan värisävy on harmaanvihreä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla patens x vernalis – liilakylmänkukka, (hämeenkylmänkukka x kangasvuokko). Lehtilapa on päältä niukemmin ja alta tiheämmin pitkäkarvainen. Karvat muodostavat pienet tupsut liuskojen ja hampaiden kärkiin. Lehden alapinnan värisävy on harmaanvihreä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto