Pulsatilla vernalis – kangasvuokko

  • Pulsatilla vernalis (L.) Mill. [Anemone vernalis L.] – kangasvuokko
  • Pulsatilla Mill. – kylmänkukat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Kangasvuokko, Pulsatilla vernalis, on monivuotinen, vahva- ja pysty-, joskus jopa vaakajuurakkoinen sekä heikohkosti mätästävä ruoho, jonka aluslehdet talvehtivat maanmyötäisinä ja säilyvät elinvoimaisina kesään saakka. Uudet aluslehdet kasvavat kukinnan jälkeen hedelmävaiheessa ja ovat aluksi pystyhköt tai kohenevat. Lehtilapa on tavallisesti noin 5-7 cm pitkä, parilehdykkäinen, nahkea, päältä vihreä ja hieman kiiltävä sekä alta harmahtavanvihreä. Lapa on molemmin puolin pitkä- ja valkokarvainen, samoin keskiranka. Lehdyköitä on 3-5 ja ne ovat kärkilehdykkää lukuun ottamatta ruodittomia, leveähköliuskaisia ja -hampaisia. Kärkilehdykkä on toisinaan tyveltään niin syvään liuskainen, että on vaikea määritellä, onko kyseessä jo ylimääräinen, kolmas lehdykkäpari. Ruoti on yleensä noin 2-10 cm pitkä ja lavan ja keskirangan tavoin karvainen.

Haarattomat, tiheästi pehmeä-, pitkä- ja valkokarvaiset kukkavarret nousevat keväällä yksittäin tai muutaman varren ryhminä. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 6-20 cm. Varsilehdet ovat noin 1-3,5 cm pitkiä, tyvestään yhdiskasvuisia ja kärkiosastaan pitkästi kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat haarattomia, ruskeita tai sinipunertavia ja kelta-, ruskehtava- tai harvoin lähes valkokarvaisia. Muita varsilehtiä ei ole.

Kukat ovat varsien kärjessä yksittäin ja niiden perä pitenee kukkimisaikana nollasta noin 5 cm:iin ja voi hedelmävaiheessa kasvaa jopa 30 cm pitkäksi. Kukka on kellomainen, ensin pysty ja lopulta nuokkuva ja avoimimmillaan läpimitaltaan tavallisesti noin 60-70 mm. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä 6. Ne ovat soikeahkot ja niistä 3 sisempää ovat leveämpiä ja 3 ulompaa selvästi kapeampia (vuokkojen tapaan kehälehtien määrä voi myös vaihdella, katso kuva alla). Pituutta niillä on yleensä noin 30-40 mm. Kehälehtien sisäpinta on valkoinen, kun taas erityisesti ulompien kehälehtien ulkopinnassa on valkoisen lisäksi kellertäviä, ruskehtavia tai sinipunaisia värisävyjä. Niiden ulkopinta on tiheähkösti ruskehtavakarvainen. Terälehdet ovat muuntuneet kehälehtien tyvellä oleviksi, pieniksi mesilehdiksi. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Hedelmistö paisuu tiheäksi ”kuontaloksi”, jossa noin 3 mm pitkissä pähkylöissä on 20-50 mm pitkä, karvainen ota eli lenninhaiven helpottamassa leviämistä tuulen ja eläinten mukana. Normaali kukinta-aika on huhtikuun loppupuoliskolta toukokuun loppuun.

Kangasvuokko on harvinainen tai harvinaisehko alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue rajautuu Suomen etelä- ja kaakkoisosaan (eliömaakunnat Uusimaa, Etelä-Karjala, Etelä-Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala). Se kasvaa harjumänniköissä ja hiekkaisilla kankailla. Laji on rauhoitettu koko maassa ja vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu vaarantuneeksi (VU). Yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Kehitykseen ovat ensisijaisesti vaikuttaneet metsien uudistamis- ja hoitotoimet, avoimien alueiden sulkeutuminen, soranotto ja rakentaminen sekä kasvien kaivelu ja siirtoyritykset puutarhaan. Muissa pohjoismaissa sitä tavataan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kangasvuokon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kukinta-aikaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen myötä tapahtuva kevään aikaistuminen, kuten tämä huhtikuun puolivälin jälkeinen kuva osoittaa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 19.4.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kukinta-aikaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen myötä tapahtuva kevään aikaistuminen, kuten tämä huhtikuun puolivälin jälkeinen kuva osoittaa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 19.4.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokko on heikosti mätästävä. Toisinaan iäkkäämmillä yksilöillä varsia voi kuitenkin kertyä kymmenkuntakin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokko on heikosti mätästävä. Toisinaan iäkkäämmillä yksilöillä varsia voi kuitenkin kertyä kymmenkuntakin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kukat pysyvät aivan avoimina vain lyhyen aikaa päivästä auringonpaisteella. Myös kukinnan loppuvaiheessa ne painuvat suppuun. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kukat pysyvät aivan avoimina vain lyhyen aikaa päivästä auringonpaisteella. Myös kukinnan loppuvaiheessa ne painuvat suppuun. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon varret ovat haarattomat ja tiheästi pitkä- ja valkokarvaiset. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 6-20 cm. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 19.4.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon varret ovat haarattomat ja tiheästi pitkä- ja valkokarvaiset. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 6-20 cm. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 19.4.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kukat ovat enemmän tai vähemmän kellomaiset avautumisasteesta riippuen. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä kuusi. Ne ovat soikeahkot ja niistä kolme sisempää ovat leveämpiä ja kolme ulompaa selvästi kapeampia. Kehälehtien sisäpinta on valkoinen, kun taas erityisesti ulompien kehälehtien ulkopinnassa on myös kellertäviä, ruskehtavia tai sinipunaisia värisävyjä. Niiden ulkopinta on tiheähkösti ruskehtavakarvainen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kukat ovat enemmän tai vähemmän kellomaiset avautumisasteesta riippuen. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä kuusi. Ne ovat soikeahkot ja niistä kolme sisempää ovat leveämpiä ja kolme ulompaa selvästi kapeampia. Kehälehtien sisäpinta on valkoinen, kun taas erityisesti ulompien kehälehtien ulkopinnassa on myös kellertäviä, ruskehtavia tai sinipunaisia värisävyjä. Niiden ulkopinta on tiheähkösti ruskehtavakarvainen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kukka on yleensä kukinnan alkuvaiheessa pysty ja kääntyy sitten vaakatasoon. Avoimimmillaan se on läpimitaltaan tavallisesti noin 60-70 mm. Kehälehdet ovat useimmiten noin 30-40 mm pitkät. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 6.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kukka on yleensä kukinnan alkuvaiheessa pysty ja kääntyy sitten vaakatasoon. Avoimimmillaan se on läpimitaltaan tavallisesti noin 60-70 mm. Kehälehdet ovat useimmiten noin 30-40 mm pitkät. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 6.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kehälehtien määrä voi muiden vuokkojen tapaan vaihdella. Kuvan kukassa on kahdeksan kehälehteä, joista yksi pienemmäksi jäänyt näkyy "luoteeseen" osoittavan kehälehden päällä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kehälehtien määrä voi muiden vuokkojen tapaan vaihdella. Kuvan kukassa on kahdeksan kehälehteä, joista yksi pienemmäksi jäänyt näkyy ”luoteeseen” osoittavan kehälehden päällä. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 3.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon nuppuiset kukat kehittyvät varsilehtikiehkuran sisällä, Nupun ympärillä olevat varsilehdet ovat noin 1-3,5 cm pitkiä ja tyvestään yhdiskasvuisia ja kärkiosastaan pitkästi kapealiuskaisia. Liuskat ovat haarattomia, ruskeita tai sinipunertavia ja yleensä kelta- tai ruskehtava-karvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon nuppuiset kukat kehittyvät varsilehtikiehkuran sisällä, Nupun ympärillä olevat varsilehdet ovat noin 1-3,5 cm pitkiä ja tyvestään yhdiskasvuisia ja kärkiosastaan pitkästi kapealiuskaisia. Liuskat ovat haarattomia, ruskeita tai sinipunertavia ja yleensä kelta- tai ruskehtava-karvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon kukkavarret pitenevät hedelmävaiheessa huomattavasti. Kukkaperälläkin voi olla pituutta jopa 30 cm. Vielä tässäkin vaiheessa tyvellä näkyvät lehdet ovat edellisen vuoden talvehtinutta tuotantoa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon kukkavarret pitenevät hedelmävaiheessa huomattavasti. Kukkaperälläkin voi olla pituutta jopa 30 cm. Vielä tässäkin vaiheessa tyvellä näkyvät lehdet ovat edellisen vuoden talvehtinutta tuotantoa. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon hedelmistö kehittyy nuokkuvissa kukissa, jotka kääntyvät lopulta pystyyn. Kehälehdet taipuvat tällöin alas ja hedelmistö levittäytyy tiheäksi "kuontaloksi", jossa noin 3 mm pitkissä pähkylöissä on 20-50 mm pitkä, karvainen ota eli lenninhaiven helpottamassa leviämistä tuulen ja eläinten mukana. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon hedelmistö kehittyy nuokkuvissa kukissa, jotka kääntyvät lopulta pystyyn. Kehälehdet taipuvat tällöin alas ja hedelmistö levittäytyy tiheäksi ”kuontaloksi”, jossa noin 3 mm pitkissä pähkylöissä on 20-50 mm pitkä, karvainen ota eli lenninhaiven helpottamassa leviämistä tuulen ja eläinten mukana. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 7.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon talvehtineet aluslehdet ovat kesään asti säilyviä, maanmyötäisiä ja yläpinnaltaan kiiltävähköjä. Lehdet ovat parilehdykkäisiä. Ruodillisen päätölehdykän lisäksi ruodittomia sivulehdykkäpareja on useammin kaksi ja harvoin yksi. Kuten kuvasta on nähtävissä, kärkilehdykkä on toisinaan tyveltään niin syvästi liuskainen, että siinä voisi nähdä jo ylimääräisen, kolmannen lehdykkäparin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon talvehtineet aluslehdet ovat kesään asti säilyviä, maanmyötäisiä ja yläpinnaltaan kiiltävähköjä. Lehdet ovat parilehdykkäisiä. Ruodillisen päätölehdykän lisäksi ruodittomia sivulehdykkäpareja on useammin kaksi ja harvoin yksi. Kuten kuvasta on nähtävissä, kärkilehdykkä on toisinaan tyveltään niin syvästi liuskainen, että siinä voisi nähdä jo ylimääräisen, kolmannen lehdykkäparin. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 13.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon uudet aluslehdet kasvavat kukinnan jälkeen hedelmävaiheessa ja ovat aluksi pystyhköt tai kohenevat. Lehtilapa on tavallisesti noin 5-7 cm pitkä, nahkea ja päältä vihreä sekä pitkäkarvainen. Lehdykät ovat leveähköliuskaisia ja -hampaisia. Ruoti on yleensä noin 2-10 cm pitkä ja karvainen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon uudet aluslehdet kasvavat kukinnan jälkeen hedelmävaiheessa ja ovat aluksi pystyhköt tai kohenevat. Lehtilapa on tavallisesti noin 5-7 cm pitkä, nahkea ja päältä vihreä sekä pitkäkarvainen. Lehdykät ovat leveähköliuskaisia ja -hampaisia. Ruoti on yleensä noin 2-10 cm pitkä ja karvainen. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis - kangasvuokon lehtilapa on alapuolelta harmahtavanvihreä. Niin lehdykät kuin lavan keskirankakin ovat pitkä- ja valkokarvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vernalis – kangasvuokon lehtilapa on alapuolelta harmahtavanvihreä. Niin lehdykät kuin lavan keskirankakin ovat pitkä- ja valkokarvaisia. EH, Hämeenlinna, Tuulos, Mäntynummi, 9.8.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto