Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukka subsp. lännenkylmänkukka

  • Pulsatilla vulgaris Mill. [Anemone pulsatilla L.] – ketokylmänkukka
  • subsp. vulgaris – lännenkylmänkukka
  • Pulsatilla Mill. – kylmänkukat
  • Ranunculaceae – leinikkikasvit

Ketokylmänkukka subsp. lännenkylmänkukka, Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris, tunnetaan puutarhakäytön vuoksi myös tarhakylmänkukkana. Se on monivuotinen, pystyjuurakkoinen, heikosti mätästävä ruoho, jonka lehdet puhkeavat kukinnan aikana ja kehittyvät täyteen mittaansa kesän kuluessa sekä lakastuvat syksyllä. Aluslehtiä on enintään kymmenkunta ja ne ovat kohenevia ja pitkäruotisia. Ruoti on pitkä- ja valkokarvainen sekä yleensä noin 5-20 cm pitkä. Myös lehtilapa on pitkäkarvainen, jopa 10 cm pitkä ja noin pituutensa levyinen sekä 2-4 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat leveydeltään vain noin 0,5-2 mm.

Haarattomat, tiheästi pehmeä-, pitkä- ja valkokarvaiset, ontot kukkavarret nousevat keväällä yksittäin tai muutaman varren ryhminä. Kukkimisaikana kasvin korkeus kukkineen on noin 10-25 cm. Varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä, tyvestään yhdiskasvuisia ja kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreitä, valkokarvaisia ja kärjestään uudelleen liuskoittuvia tai liuskattomia. Muita varsilehtiä ei ole.

Kukat ovat varsien kärjessä yksittäin ja niiden tiheään valkokarvainen perä pitenee kukintavaiheessa nollasta lähes 10 cm:iin, mutta kasvaa hedelmävaiheessa jopa reiluun 20 cm:iin. Kukka on kellomainen, pystyhkö tai sivulle suuntautunut ja lopulta nuokkuva sekä avoimimmillaan läpimitaltaan noin 55-70 mm. Terälehtimäisiä kehälehtiä on kahdessa sisäkkäisessä kiehkurassa yhteensä 6. Ne ovat soikeahkot ja lähes samanlevyiset. Pituutta niillä on tavallisesti noin 25-40 mm. Kehälehdet ovat väriltään sinisiä tai sinipunaisia ja hyvin harvoin valkoisia. Niiden ulkopinta on valkokarvainen. Terälehdet ovat muuntuneet heteiden tyvellä oleviksi, pieniksi mesilehdiksi. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Hedelmistö levenee laajaksi ”kuontaloksi”, jossa noin 3 mm pitkissä pähkylöissä on 20-50 mm pitkä, karvainen ota eli lenninhaiven helpottamassa leviämistä tuulen ja eläinten mukana. Normaali kukinta-aika Suomessa on toukokuu. Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa kukinta alkaa jo huhtikuussa.

Ketokylmänkukka subsp. lännenkylmänkukka on kasvanut todennäköisesti luonnonvaraisena Suomessa, Varsinais-Suomen Salon Uskelassa, Kavilannummella, hiekkanummeksi mainitulla alustalla. Vanhin tieto asiasta on peräti vuodelta 1773 ja näyte siitä on kerätty ilmeisesti viimeksi 1928, mutta sittemmin se on hävinnyt. Lisäksi 1852 julkaistiin tietoja lajin esiintymisestä Ahvenanmaalla useammalla paikalla, mutta ei ole varmuutta esiintymien luonnonvaraisuudesta. 2000-luvulla laji ilmaantui Varsinais-Suomen Kemiönsaaren Örön entiselle linnakesaarelle ja vakiintui siellä ainakin muutaman yksilön voimin laajalle hiekkapohjaiselle harjoituskentälle. Lajin alkuperä saarella on epävarma: tuliko se esim. saarella pitkään harjoitetun perhostutkimuksen välineistön mukana muualta vai onko se tuotu sinne tarkoituksella. Puutarhaistutusten tarhakylmänkukat ovat silloin tällöin villiytyneet lähiympäristöön ja voivat tällöin olla pitkäikäisiäkin (alla oleva kuvasarja). Niitä ei ole kuitenkaan puutarhojen lähivilliytyminä hyväksytty Kasviatlaksen kartoille. Muissa Pohjoismaissa taksonia tavataan Ruotsissa ja Tanskassa. Kasvupaikkoina siellä ovat hiekkaiset kedot, laitumet, valoisat mäntymetsät ja harjut. Ruotsin Gotlannissa kasvaa ketokylmänkukan toinen alalaji, gotlanninkylmänkukka, subsp. gotlandica.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ketokylmänkukan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan  ensimmäinen kukkavarsi putkahti  entiselle nurmikkoalueelle 2012. Nyt paikalla on jo useita vuosia ollut kaksi lähekkäistä, useampivartista yksilöä. Pihan kukkapenkissä yritettiin 2000-luvun alussa kasvattaa paria ostettua tainta, mutta ne hävisivät jo toisen vuoden jälkeen ilmeisesti muiden kasvien tukahduttamana. Koska kylmänkukan pähkylät säilyttävät itävyytensä huonosti, on villiytymätaimien täytynyt juroa ja piileskellä niittykedoksi muuttuneella nurmikkoalueella kymmenkunta vuotta ennen ensi kukintaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 13.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan ensimmäinen kukkavarsi putkahti entiselle nurmikkoalueelle 2012. Nyt paikalla on jo useita vuosia ollut kaksi lähekkäistä, useampivartista yksilöä. Pihan kukkapenkissä yritettiin 2000-luvun alussa kasvattaa paria ostettua tainta, mutta ne hävisivät jo toisen vuoden jälkeen ilmeisesti muiden kasvien tukahduttamana. Koska kylmänkukan pähkylät säilyttävät itävyytensä huonosti, on villiytymätaimien täytynyt juroa ja piileskellä niittykedoksi muuttuneella nurmikkoalueella kymmenkunta vuotta ennen ensi kukintaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 13.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kaikki kukkavarret eivät aina kuki samaan aikaan. Ensimmäinen kukkapari on jo lakastunut, kun maasta nousee vielä uusia varsia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 19.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kaikki kukkavarret eivät aina kuki samaan aikaan. Ensimmäinen kukkapari on jo lakastunut, kun maasta nousee vielä uusia varsia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 19.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kukinnan aikana aluslehdet alkavat kasvaa. Kukkien kehälehdet ovat terälehtimäisiä ja kutakuinkin samanlevyisiä sekä yleensä kuusilukuisia. Vuokkojen tapaan vaihteluakin esiintyy. Kuvan oikeanpuolimmaisessa kukassa on seitsemän kehälehteä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 15.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kukinnan aikana aluslehdet alkavat kasvaa. Kukkien kehälehdet ovat terälehtimäisiä ja kutakuinkin samanlevyisiä sekä yleensä kuusilukuisia. Vuokkojen tapaan vaihteluakin esiintyy. Kuvan oikeanpuolimmaisessa kukassa on seitsemän kehälehteä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 15.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan samojenkin yksilöiden kukkien kehälehtien väri vaihtelee sinisen ja sinipunaisen eri sävyissä kukintavaiheesta ja valosta riippuen, kuten kuvasarjasta on havaittavissa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 17.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan samojenkin yksilöiden kukkien kehälehtien väri vaihtelee sinisen ja sinipunaisen eri sävyissä kukintavaiheesta ja valosta riippuen, kuten kuvasarjasta on havaittavissa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 17.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan korkeus kukkimisaikana on yleensä noin 10-25 cm. Kukkaperä pitenee kukintavaiheessa nollasta lähes 10 cm:iin. Varsi, kukkaperä ja kehälehtien ulkopinta ovat tiheään valkokarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 23.5.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan korkeus kukkimisaikana on yleensä noin 10-25 cm. Kukkaperä pitenee kukintavaiheessa nollasta lähes 10 cm:iin. Varsi, kukkaperä ja kehälehtien ulkopinta ovat tiheään valkokarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 23.5.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kukka on avoimimmillaan läpimitaltaan noin 55-70 mm. Kehälehdet ovat tavallisesti noin 25-40 mm pitkät. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Varsinaiset terälehdet ovat muuntuneet pieniksi, hedetukun juurella oleviksi mesilehdiksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 19.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan kukka on avoimimmillaan läpimitaltaan noin 55-70 mm. Kehälehdet ovat tavallisesti noin 25-40 mm pitkät. Keltaisia heteitä on runsaasti ja myös emejä on monta. Varsinaiset terälehdet ovat muuntuneet pieniksi, hedetukun juurella oleviksi mesilehdiksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 19.5.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä, valkokarvaisia, tyvestään yhdiskasvuisia ja kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreitä ja valkokarvaisia Erotuksena hämeenkylmänkukkaan ja kangasvuokkoon, varsilehtien liuskat kärjestään jossain määrin haarovat. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan varsilehdet ovat noin 2-5 cm pitkiä, valkokarvaisia, tyvestään yhdiskasvuisia ja kapealiuskaisia sekä kiertävät kukan alapuolella vartta yhtenäisenä kiehkurana. Liuskat ovat vihreitä ja valkokarvaisia Erotuksena hämeenkylmänkukkaan ja kangasvuokkoon, varsilehtien liuskat kärjestään jossain määrin haarovat. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan pähkylöiden noin 2-5 cm pitkistä, karvaisista odista muodostuu hedelmävaiheessa laaja "kuontalo". EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 10.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan pähkylöiden noin 2-5 cm pitkistä, karvaisista odista muodostuu hedelmävaiheessa laaja ”kuontalo”. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 10.6.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan aluslehdet kasvavat kukintavaiheessa ja kehittyvät täyteen mittaansa kesän kuluessa. Lehtiruoti on yleensä noin 5-20 cm pitkä. Lehtilapa on jopa 10 cm pitkä ja noin pituutensa levyinen. Niin ruoti kuin lapakin ovat pitkä- ja valkokarvaisia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan aluslehdet kasvavat kukintavaiheessa ja kehittyvät täyteen mittaansa kesän kuluessa. Lehtiruoti on yleensä noin 5-20 cm pitkä. Lehtilapa on jopa 10 cm pitkä ja noin pituutensa levyinen. Niin ruoti kuin lapakin ovat pitkä- ja valkokarvaisia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris - ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan aluslehtien lapa on 2-4 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat vain noin 0,5-2 mm leveitä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pulsatilla vulgaris subsp. vulgaris – ketokylmänkukan subsp. lännenkylmänkukan aluslehtien lapa on 2-4 kertaa pariliuskainen. Liuskat ovat vain noin 0,5-2 mm leveitä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, 18.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto