Rhododendron tomentosum – suopursu

  • Rhododendron tomentosum Harmaja – suopursu
  • aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Ledum palustre L.
  • Rhododendron L. – alppiruusut
  • Ericaceae – kanervakasvit

Suopursu, Rhododendron tomentosum, on pysty, pensasmaisesti haarova ja tavallisesti noin 30-100 cm korkea sekä myrkyllinen ja voimakastuoksuinen varpu. Maavarsi on suikertava, juurehtiva ja pitkä. Sen avulla laji levittäytyy kasvullisesti tiheiksi ja laajoiksikin varvikoiksi. Varret ovat  puutuneet, alempaa harmaanruskeat, hilseilevät ja lehdettömät sekä ylempää ja vuosikasvaimista ruskeat, peittävästi kähärä- ja nystykarvaiset sekä tiheälehtiset. Lehdet ovat haarojen kärkiosassa kierteisesti. Ne ovat talvehtivat ja säilyvät versoissa kaikkiaan noin kaksi vuotta. Ruoti on noin 2-3 mm pitkä ja haarojen yläosan tavoin karvainen. Lehtilapa on paksu, nahkea, tasasoukka ja suippokärkinen sekä laidoiltaan ehyt  ja tiiviisti alaspäin kiertynyt. Yläpinta on tummanvihreä, nuorena tiheästi nystykarvainen ja harvakseen hapsikarvainen sekä ikääntyessään kaljuuntuva. Alapinta on huopamaisen peittävästi ruskean kähäräkarvainen. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 20-50 mm ja leveyttä noin 2-6 mm.

Kukinto on verson haarojen kärjessä oleva, pysty, pitkäperäinen ja monikukkainen sarja. Kukkien tyvellä säilyy tukilehtimäisesti joukko kolmiomaisia tai puikeita silmusuomuja, jotka ovat ruskeita, tiheästi nysty- ja kähäräkarvaisia sekä yleensä noin 5-7 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveitä. Kukkaperä on hento, pysty, tiheästi nystykarvainen ja tahmea sekä tavallisesti noin 15-25 mm pitkä. Verhiö on hyvin pieni, vain noin 1,5 mm pitkä ja säteittäisesti yleensä 5-liuskainen sekä nystykarvainen. Liuskat ovat pyöreämuotoiset tai tylpän kolmiomaiset ja noin 1 mm pitkät ja leveät.

Teriö on säteittäisesti erilehtinen, valkoinen ja tavallisesti noin 10-15 mm leveä. Terälehtiä on useimmiten 5 ja harvemmin 6. Ne ovat lähinnä soikeita ja yleensä noin 5-7 mm pitkiä sekä leveimmältä kohtaa noin 3-4 mm leveitä. Heteitä on tavallisesti 10 ja ne ovat noin 7-10 mm pitkät sekä harallaan terälehtien yläpuolella niin, että hyönteiset eivät voi tulla kukkiin osumatta niihin. Palhot ovat valkoiset ja ponnet lähes valkoiset tai kellertävät ja noin 1 mm pitkät. Emiö on yhdislehtinen ja 1-luottinen. Vartalo on valkoinen ja noin 3-5 mm pitkä. Sikiäin on pallomainen, vihreä ja tiheästi sekä hyvin lyhyesti nystykarvainen. Hedelmä on kaarevan perän vuoksi nuokkuva, lähinnä sukkulamainen mutta tylppäpäinen kota, joka on aluksi vihreä ja myöhemmin ruskea sekä tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen. Se on noin 4-6 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm paksu. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. Kota avautuu tyvestään kärkeä kohti 4-5-liuskaisesti. Siemenet ovat soikeahkoja, ruskeahkoja ja noin 1 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on toukokuun loppupuolelta heinäkuulle.

Suopursu on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy sopivilla paikoilla yleisenä kaikissa eliömaakunnissa. Kasvupaikkoina ovat rämeet, rämekorvet, muiden soiden reunukset, soistumat ja erityisesti Pohjois-Suomessa myös kangasmetsät. Muissa Pohjoismaissa suopursu kasvaa yleisenä Ruotsissa ja harvinaisena Norjassa sekä Tanskassa.

Suopursun kukkien tuoksu on hyvin voimakas ja koko kasvi erittää vahvasti tuoksuvia, haihtuvia, eteerisiä öljyjä. Vaikka isommat eläimet välttävät kasvin syöntiä, ihmiset ovat hyödyntänyt sitä pitkään. Myrkyllisyydestä huolimatta sitä on käytetty mausteena ja rohtona sekä desinfiointi- ja torjunta-aineena. Suopursuvalmisteilla on maustettu olutta ja viinaa, siitä on valmistettu teetä sekä hauteita reuman ja ihotautien hoitoon. Lehtien ja kukkien keitinvedellä on häädetty mm. luteita ja torjuttu kotieläinten syöpäläisiä. Aikanaan suopursurohto oli Suomessa myös apteekkitavaraa. Osalle ihmisistä jo suopursun voimakas tuoksu maastossa aiheuttaa päänsäryn. Alkoholin mausteena se takasi aikanaan päänsäryn kaikille sitä nauttineille. Suopursu on nykyäänkin ihmisten laajasti tuntema, vaikka siitä enää nautitaan vain näkö- ja hajuaistin välityksellä. Normaaliin luonnonjärjestykseen sisältyy suopursun osalta ainakin metsänomistajan kannalta yksi kielteinen piirre. Laji toimii kuusen sienitaudin, kuusen-suopursunruosteen, Chrysomyxa ledi, väli-isäntänä.

Suomessa kasvaa luontaisena myös suvun toinen laji, lapinalppiruusu, R. lapponicum. Lajeja ei voi kuitenkaan sekoittaa keskenään, sillä lapinalppiruusu on enimmillään vai noin 15 cm korkea, sinipunakukkainen ja soikealehtinen pikkuvarpu, jonka harvat kasvupaikat löytyvät tunturikankailta ja tunturirinteiden kalliohyllyiltä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suopursun esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursu on erityisesti rämeiden, suoreunusten ja ainakin Pohjois-Suomessa myös kangasmetsien laji, joka kasvaa niillä yleisenä kaikissa Suomen eliömaakunnissa. Pitkän, suikertavan maavartensa avulla se levittäytyy kasvullisesti tiheiksi ja laajoiksikin varvikoiksi. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursu on erityisesti rämeiden, suoreunusten ja ainakin Pohjois-Suomessa myös kangasmetsien laji, joka kasvaa niillä yleisenä kaikissa Suomen eliömaakunnissa. Pitkän, suikertavan maavartensa avulla se levittäytyy kasvullisesti tiheiksi ja laajoiksikin varvikoiksi. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursu on pysty, pensasmaisesti haarova ja tavallisesti noin 30-100 cm korkea sekä hyvin voimakkaasti tuoksuva ja myrkyllinen varpu. Valkoiset kukinnot ovat haarojen kärjessä. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursu on pysty, pensasmaisesti haarova ja tavallisesti noin 30-100 cm korkea sekä hyvin voimakkaasti tuoksuva ja myrkyllinen varpu. Valkoiset kukinnot ovat haarojen kärjessä. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kukintonupussa uudet kukat kurkistelevat silmusuomujensa takaa. Varsien yläosat, vuosikasvaimet ja noin 2-3 mm pitkät lehtiruodit sekä silmusuomut ovat peittävästi ruskean kähärä- ja nystykarvaiset. Nuorten lehtien yläpinta on tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen ja harvakseen hapsikarvainen. Lehtien elinkaari on noin kaksi vuotta ja ikääntyessään niiden yläpinta kaljuuntuu. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 20.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kukintonupussa uudet kukat kurkistelevat silmusuomujensa takaa. Varsien yläosat, vuosikasvaimet ja noin 2-3 mm pitkät lehtiruodit sekä silmusuomut ovat peittävästi ruskean kähärä- ja nystykarvaiset. Nuorten lehtien yläpinta on tiheästi ja lyhyesti nystykarvainen ja harvakseen hapsikarvainen. Lehtien elinkaari on noin kaksi vuotta ja ikääntyessään niiden yläpinta kaljuuntuu. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 20.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun uudet vuosiversot alkavat usein kehittyä jo kukinnan aikana. Kehittyvien lehtien karvoitus näyttää tässä vaiheessa vielä harmaanvalkoiselta. Myrkyllisyydestään huolimatta suopursulla on pitkä historia mausteena, rohtona ja desinfiointiaineena. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun uudet vuosiversot alkavat usein kehittyä jo kukinnan aikana. Kehittyvien lehtien karvoitus näyttää tässä vaiheessa vielä harmaanvalkoiselta. Myrkyllisyydestään huolimatta suopursulla on pitkä historia mausteena, rohtona ja desinfiointiaineena. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 4.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kukinto on pysty, pitkäperäinen ja monikukkainen sarja. Kukkaperä on hento, tiheästi nystykarvainen ja tahmea sekä tavallisesti noin 15-25 mm pitkä. Kukkien tyvellä säilyvät kuin tukilehtinä nuppuja suojanneet silmusuomut. Ne ovat kolmiomaisia tai puikeita ja yleensä noin 5-7 mm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kukinto on pysty, pitkäperäinen ja monikukkainen sarja. Kukkaperä on hento, tiheästi nystykarvainen ja tahmea sekä tavallisesti noin 15-25 mm pitkä. Kukkien tyvellä säilyvät kuin tukilehtinä nuppuja suojanneet silmusuomut. Ne ovat kolmiomaisia tai puikeita ja yleensä noin 5-7 mm pitkiä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kukan teriö on tavallisesti noin 10-15 mm leveä ja kanervakasvien yleisestä, yhdislehtisestä linjasta poiketen säteittäisesti erilehtinen. Heteitä on tavallisesti kymmenen ja ne harittavat terälehtien yläpuolella niin peittävästi, että hyönteiset mettä etsiessään väkisinkin saavat siitepölyä karvoihinsa. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kukan teriö on tavallisesti noin 10-15 mm leveä ja kanervakasvien yleisestä, yhdislehtisestä linjasta poiketen säteittäisesti erilehtinen. Heteitä on tavallisesti kymmenen ja ne harittavat terälehtien yläpuolella niin peittävästi, että hyönteiset mettä etsiessään väkisinkin saavat siitepölyä karvoihinsa. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kukassa on useimmiten viisi ja harvemmin kuusi terälehteä. Ne ovat lähinnä soikeita ja yleensä noin 5-7 mm pitkiä sekä noin 3-4 mm leveitä. Heteet ovat noin 7-10 mm pitkät ja palhoiltaan valkoiset. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 3-5 mm pitkä ja valkoinen. Sikiäin on pallomainen, vihreä ja tiheästi sekä hyvin lyhyesti nystykarvainen. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kukassa on useimmiten viisi ja harvemmin kuusi terälehteä. Ne ovat lähinnä soikeita ja yleensä noin 5-7 mm pitkiä sekä noin 3-4 mm leveitä. Heteet ovat noin 7-10 mm pitkät ja palhoiltaan valkoiset. Emi on yksivartaloinen ja -luottinen. Vartalo on noin 3-5 mm pitkä ja valkoinen. Sikiäin on pallomainen, vihreä ja tiheästi sekä hyvin lyhyesti nystykarvainen. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 1.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kotahedelmä on kaarevan peränsä vuoksi nuokkuva. Se on lähinnä sukkulamainen mutta tylppäpäinen ja aluksi vihreä. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuon rantaräme, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kotahedelmä on kaarevan peränsä vuoksi nuokkuva. Se on lähinnä sukkulamainen mutta tylppäpäinen ja aluksi vihreä. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven kaakkoispää, Kihtersuon rantaräme, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kota on kypsänä ruskea ja tiheästi lyhyen nystykarvainen. Se on noin 4-6 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm paksu. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 15.9.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kota on kypsänä ruskea ja tiheästi lyhyen nystykarvainen. Se on noin 4-6 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 2,5-3 mm paksu. Sen kärjessä pysyy loppuun asti emin kuivunut vartalo. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Ahvenistonharjun juurella olevan Kahtoilammen luoteispään rantanevan laitaräme, 15.9.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun kota avautuu tyvestään kärkeä kohti 4-5-liuskaisesti ja on suorastaan koristeellisen näköinen. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 20.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun kota avautuu tyvestään kärkeä kohti 4-5-liuskaisesti ja on suorastaan koristeellisen näköinen. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 20.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun lehdet ovat haarojen kärkiosassa kierteisesti. Talvehtivina ne ovat pakkasella riippuvat ja lauhalla ilmalla sivulle siirottavat. Lehtilapa on paksu, nahkea, tasasoukka ja suippokärkinen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 20-50 mm ja leveyttä noin 2-6 mm. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 30.11.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun lehdet ovat haarojen kärkiosassa kierteisesti. Talvehtivina ne ovat pakkasella riippuvat ja lauhalla ilmalla sivulle siirottavat. Lehtilapa on paksu, nahkea, tasasoukka ja suippokärkinen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 20-50 mm ja leveyttä noin 2-6 mm. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 30.11.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) - suopursun lehdet ovat laidoiltaan ehyet ja tiiviisti alaspäin kiertyneet. Alapinta on huopamaisen peittävästi ruskean kähäräkarvainen. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 30.11.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre) – suopursun lehdet ovat laidoiltaan ehyet ja tiiviisti alaspäin kiertyneet. Alapinta on huopamaisen peittävästi ruskean kähäräkarvainen. EH, Hattula, Retula, Retulansaarentien ja Vanajaveden Vittiänlahden välinen, mäntyvaltainen, ojitettu rämealue, 30.11.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto