Sagina procumbens – rentohaarikko

  • Sagina procumbens L. – rentohaarikko
  • Sagina L. – haarikot
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Rentohaarikko, Sagina procumbens, on monivuotinen ja vaalean- tai kellanvihreä ruoho, jonka pääjuuri on yleensä pysty ja hoikka. Kasvutapa on mattomaisesti tupastava. Varret ovat rennot tai kohenevat, juurehtivat ja tavallisesti 3-10 cm pitkät. Ne ovat liereät ja enimmäkseen kaljut.

Nuoren yksilön tyvellä on lehtiruusuke, joka usein lakastuu myöhemmin. Ruusukelehdet ovat tasasoukan äimämäiset ja yleensä otakärkiset. Ne ovat tavallisesti 5-20 mm pitkät ja 0,5-1 mm leveät. Varsilehdet ovat yhdistyvisesti pareittain vastakkain. Ne ovat suikeat tai tasasoukan äimämäiset, usein käyrät ja lyhyesti otapäiset sekä yleensä nivelväliä lyhyemmät. Pituutta niillä on tavallisesti 3-10 mm ja leveyttä 0,5-1,2 mm. Lehdet ovat tavallisimmin kaljut ja joskus karvalaitaiset.

Kukat ovat yksittäin versojen ja versohaarojen kärjessä tai lehtihangoissa. Nuput ovat pallomaiset ja nuokkuvat. Kukkaperä on hyvin ohut ja noin 5-30 mm pitkä kukinta- ja hedelmävaiheesta riippuen Kukat ovat kaksineuvoiset. Verholehtiä on tavallisimmin 4 ja harvemmin 5. Ne ovat leveänpuikeat, tylpät, kellanvihreät ja hyvin kapeasti kalvolaitaiset sekä kaljut. Pituutta niillä on tavallisesti noin 2-2,5 mm ja leveyttä 1,1-1,8 mm. Kukinnan aikana verholehdet ovat yläviistot tai siirottavat ja hedelmän kehittyessä ne painautuvat tiiviisti sen ympärille. Kun hedelmä on valmis avautumaan, verholehdet aukeavat taas sivulle siirottaviksi.

Kukka on kukintavaiheessa verholehtien avoimuudesta riippuen noin 2-4 mm leveä ja verholehtien auettua siemenvaiheessa noin 4-5 mm leveä. Terälehtiä ei yleensä ole. Jos on, ne ovat kapeansoikeat ja valkoiset tai punertavat sekä noin 0,7-1,2 mm pitkät ja 0,4 mm leveät. Heteitä on verholehtien mukaisesti 4 tai 5 ja emin vartaloita ja luotteja 4 tai 5. Hedelmä on munanmuotoinen, ensin kellertävä ja myöhemmin läpinäkyvä kota, joka on noin 2-3 mm pitkä ja 1,7-2,2 mm paksu. Se on noin 1,3 kertaa verholehtiä pitempi ja avautuu 4-liuskaisesti. Siemen on hieman kulmikas, ruskea ja läpimitaltaan noin 0,2-0,4 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.

Rentohaarikko on alkuperäinen laji Suomessa. Se on yleinen lähes koko maassa aina Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Tulokkaana sitä on tavattu enenevässä määrin myös Enontekiön Lapin ja Inarin lapin eliömaakunnista. Laji kasvaa erilaisilla kentillä, tienvarsilla, pihoilla, joutomailla, viljelyalueilla, rantojen avoimilla paikoilla ja luodoilla sekä kaikenlaisissa raoissa. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa ja Färsaarilla.

Valtaosalla esiintymisalueestaan rentohaarikkoa ei voi sekoittaa muihin lajeihin, niin omannäköisensä miniatyyrikasvi se on. Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen merialueilla kasvaa harvinaisena suvun toinen laji, merihaarikko, Sagina maritima. Se on myös usein terälehdetön mutta yksivuotinen, tummanvihreä tai punertava ja lehtiruusukkeeton. Varsia on vain muutamia ja ne ovat pystyhköjä. Lapin neljässä eliömaakunnassa kasvaa harvinaisena tunturihaarikko, S. saginoides. Sen kukat ovat useimmiten 5-lukuisia ja terälehdellisiä. Heteitä on yleensä 10. Lumihaarikko, S. nivalis, on vielä harvinaisempi ja esiintyy vain Enontekiön Lapissa ja Inarin Lapissa tunturikasvina. Sen varret ovat vain 1-3 cm pitkiä ja kukka on teriöllinen.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rentohaarikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Sagina procumbens - rentohaarikko kelpuuttaa kasvupaikakseen avoimen maan lisäksi myös kaikenlaiset teiden ja pihojen laiteet ja raot. Noin 3-10 cm pitkät varret levittäytyvät runsaina joka suuntaan. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikko kelpuuttaa kasvupaikakseen avoimen maan lisäksi myös kaikenlaiset teiden ja pihojen laiteet ja raot. Noin 3-10 cm pitkät varret levittäytyvät runsaina joka suuntaan. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikko on vaalean- tai kellanvihreä kukkiaan myöten ja kaikilta mitoiltaan vaatimaton. Ellei aurinko onnistu kulottamaan kasvia ennen aikojaan, se kukkii yhtäjaksoisesti koko kesän syksyyn saakka. Yksilöissä on yhtä aikaa runsaasti nuppuja, avoimia kukkia, kehittyviä kotia ja helpoimmin huomattavia avautuvia kotia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikko on vaalean- tai kellanvihreä kukkiaan myöten ja kaikilta mitoiltaan vaatimaton. Ellei aurinko onnistu kulottamaan kasvia ennen aikojaan, se kukkii yhtäjaksoisesti koko kesän syksyyn saakka. Yksilöissä on yhtä aikaa runsaasti nuppuja, avoimia kukkia, kehittyviä kotia ja helpoimmin huomattavia avautuvia kotia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon nuorissa yksilöissä on lehtiruusuke, joka usein lakastuu myöhemmin. Ruusukelehdet ovat tasasoukan äimämäiset ja yleensä otakärkiset. Ne ovat tavallisesti 5-20 mm pitkät ja 0,5-1 mm leveät. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon nuorissa yksilöissä on lehtiruusuke, joka usein lakastuu myöhemmin. Ruusukelehdet ovat tasasoukan äimämäiset ja yleensä otakärkiset. Ne ovat tavallisesti 5-20 mm pitkät ja 0,5-1 mm leveät. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue, länsipään sorakenttä, 22.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikko on pääasiassa itsepölytteinen ja yksilöt tuottavat runsaasti siemeniä. Kuvan nuoren yksilön ympärilläkin on lukuisa määrä siementaimien ruusukkeita. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 18.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikko on pääasiassa itsepölytteinen ja yksilöt tuottavat runsaasti siemeniä. Kuvan nuoren yksilön ympärilläkin on lukuisa määrä siementaimien ruusukkeita. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 18.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon varret ovat yleensä rennot tai kohenevat. Siementaimien lisäksi laji levittäytyy myös kasvullisesti varsien nivelkohdista juurehtimalla. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 29.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon varret ovat yleensä rennot tai kohenevat. Siementaimien lisäksi laji levittäytyy myös kasvullisesti varsien nivelkohdista juurehtimalla. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 29.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon varsilehdet ovat yhdistyvisesti vastakkain. Ne ovat suikeat tai tasasoukan äimämäiset ja usein lyhyesti otapäiset. Pituutta niillä on tavallisesti 3-10 mm ja leveyttä 0,5-1,2 mm. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 29.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon varsilehdet ovat yhdistyvisesti vastakkain. Ne ovat suikeat tai tasasoukan äimämäiset ja usein lyhyesti otapäiset. Pituutta niillä on tavallisesti 3-10 mm ja leveyttä 0,5-1,2 mm. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 29.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon verholehdet ovat supussa kaksi kertaa, nuppuvaiheessa ja kodan kypsyessä. Kun kota on läpinäkyväksi muuttuneena valmis avautumaan, myös verholehdet levittäytyvät auki helpottaakseen siementen tippumista. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon verholehdet ovat supussa kaksi kertaa, nuppuvaiheessa ja kodan kypsyessä. Kun kota on läpinäkyväksi muuttuneena valmis avautumaan, myös verholehdet levittäytyvät auki helpottaakseen siementen tippumista. EH, Hämeenlinna, keskusta, Raatihuoneen piha, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon kukat ovat lähes aina terälehdettömiä (ylemmät nuolet). Kukka on kukintavaiheessa verholehtien avoimuudesta riippuen noin 2-4 mm leveä. Kypsyvä kota (alin nuoli) on supussa olevia verholehtiä noin 1,3 kertaa pitempi. Pituutta kodalla on 2-3 mm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon kukat ovat lähes aina terälehdettömiä (ylemmät nuolet). Kukka on kukintavaiheessa verholehtien avoimuudesta riippuen noin 2-4 mm leveä. Kypsyvä kota (alin nuoli) on supussa olevia verholehtiä noin 1,3 kertaa pitempi. Pituutta kodalla on 2-3 mm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens - rentohaarikon kukassa on verholehtien lukumäärästä riippuen neljä tai viisi hedettä. Emiö on neljä- tai viisivartaloinen ja -luottinen (nuolen osoittamassa kukassa luotteja on viisi). Vaikka verholehtiä on yleensä neljä, kuvassa on myös useita viisilehtisiä verhiöitä. Neljäliuskaisesti avautuvan kodan liuskoja luullaan usein terälehdiksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Sagina procumbens – rentohaarikon kukassa on verholehtien lukumäärästä riippuen neljä tai viisi hedettä. Emiö on neljä- tai viisivartaloinen ja -luottinen (nuolen osoittamassa kukassa luotteja on viisi). Vaikka verholehtiä on yleensä neljä, kuvassa on myös useita viisilehtisiä verhiöitä. Neljäliuskaisesti avautuvan kodan liuskoja luullaan usein terälehdiksi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntien varsi, päällysterako, 19.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto