• Sanicula europaea L. – (euroopan)haavayrtti
• Sanicula L. – haavayrtit
• Apiaceae – sarjakukkaiskasvit

Haavayrtti tai tarkemmin nimettynä euroopanhaavayrtti, Sanicula europaea, on monivuotinen, pysty tai tyveltä koheneva ja useimmiten noin 20-50 cm korkea ruoho, joka on kauttaaltaan kalju. Pääjuurakko on lyhyehkö, pysty tai vino, noin 5-10 mm paksu ja runsaahkosti pitkän sivujuurinen. Varsi on alaosastaan yleensä noin 1,5-3 mm paksu, haaraton tai niukasti haarova, liereä ja täyteinen. Se on uurteinen ja vihreäsävyinen tai ainakin osittain punaruskea.

Aluslehtiä on yleensä noin 5-10 ja varsilehtiä noin varren puolivälissä tai ylempänä (0-)1(-3). Aluslehdet ovat pitkäruotiset, ja niiden tyvellä on kapea, ruskea tai punaruskea lehtituppi. Ruoti on useimmiten noin 6-28 cm pitkä, vihreä- tai ruskeasävyinen ja yleensä hieman kouruinen. Aluslehtien lapa on ulkokehältään pyöreämuotoinen, tyviloveltaan kapea ja lähes säteittäisesti 5-osainen sekä tavallisesti noin 3-11 cm pitkä ja noin 4-13 cm leveä. Lavan osaliuskat ovat vastapuikeat, kapeatyviset, kärkiosastaan leveäliuskaiset ja lähes tyveen saakka laidoiltaan hampaiset sekä yleensä noin 1,5-7 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4,5 cm leveät. Hampaat ovat otakärkiset. Lehtilapa on yläpuolelta helakanvihreä tai tummanvihreä ja alapuolelta yläpintaa vaaleampi. Varsilehdet ovat lyhytruotiset, tai lapa lähtee suoraan tupen reunasta. Varsilehtien lapa on 3-5-osainen, noin 2-5 cm pitkä ja noin 2,5-6 cm leveä. Osaliuskat ovat aluslehtiä kapeammat ja sirommat sekä pienimmillään vain noin 15 mm pitkät ja noin 2 mm leveät.

Kukintorakenne vaihtelee. Yksinkertaisimmillaan haarattoman varren kärjessä on yksittäinen kerrannaissarja. Toisinaan varressa on 1-2 lehtihankaista kukintohaaraa, joiden kärjessä on myös kerrannaissarjat. Varren tai haaran latvassa voi olla myös rakenteeltaan monimutkaisempi kerrannaissarja, jonka sarjaperien päässä olevien pikkusarjojen lisäksi myös alempana sarjaperässä on kaksihaaraviuhkomaisesti pikkusarjat. Erirakenteisissa kukinnoissa on varren tai alemman haaran kärjessä useimmiten 3-15 pikkusarjaa. Niiden uloimmat perät ovat suorat ja yleensä noin 5-25 mm pitkät. Perien tyvellä ovat suojuslehdet, jotka ovat liuskaiset ja/tai hampaiset, suikeahkot ja pysyvät sekä yleensä noin 3-7 mm pitkät. Pikkusarjat ovat mykerömäisiä, kuperia ja läpimitaltaan noin 6-10 mm. Niiden tyvellä on kukkia vastaava lukumäärä suojuslehtiä, jotka ovat suikeahkot, kapean kalvolaitaiset ja pysyvät sekä noin 1-2 mm pitkät ja noin 0,2-0,5 mm leveät. Pikkusarjassa on yleensä noin 10-20 kukkaa. Kukat ovat lähes tai aivan perättömät. Verholehtiä on 5, ja ne ovat kapean kolmiomaiset, vihreät, kalvoreunaiset ja otakärkiset sekä noin 0,7-1 mm pitkät.

Pikkusarja on noin 10-20-kukkainen. Valtaosa niistä on yksineuvoisia hedekukkia ja selvä vähemmistö kaksineuvoisia kukkia. Teriö on useimmiten valkoinen, toisinaan punertava, säteittäinen ja tiheän mykerömäisessä kukinnossa ilman heteitä vain noin 1,5 mm leveä. Terälehtiä on 5, ja ne ovat symmetriset, kärjestään taaksepäin kääntyneet ja sen vuoksi lovikärkiset tai poikkileikatun näköiset. Ne ovat noin 1,3-1,6 mm pitkät ja noin 0,6-0,9 mm leveät. Heteitä on 5, ja niiden palhot ovat noin 2,5-3,5 mm pitkät ja valkoiset. Ponnet ovat pitkulaiset, aluksi valkoiset, sitten kellertävät ja myöhemmin ruskehtavat. Sikiäin on kehänalainen ja 2-lokeroinen. Emiö on tyveltään pullea sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Hedelmä on 2-lohkoinen lohkohedelmä, joka on lähinnä puikea, yleensä noin 2,5-3,5 mm pitkä ja leveämmältä sivultaan noin 1,3-2 mm leveä. Se on kypsyttyään tummanvihreä – tummanruskea, tiheästi koukkupäisen piikkinen ja pitkän aikaa verhiön sisässä pysyvä. Kärjessä säilyvät kauan noin 2-3 mm pitkiksi kehittyneet emin vartalot luotteineen. Lohkot ovat hedelmässä vatsapuolet tiiviisti vastakkain. Lohkojen välinen sauma kulkee pitkittäin hedelmän leveämmällä sivulla. Yksittäinen hedelmälohko on kuperaselkäinen, selästään epäselvästi harjuinen ja noin 0,8-1,4 mm leveä.

Haavayrtti on Suomessa alkuperäinen, ja sitä tavataan yleisenä Ahvenanmaalla ja erittäin harvinaisena Varsinais-Suomen eliömaakunnassa, lounaissaaristossa. Kasvupaikkoina ovat lähinnä lehdot, lehto- ja lehdesniityt, rantaniittyjen yläreunat metsänlaiteissa sekä tuoreet kangasmetsät. Laji on kalkinsuosija. Muissa Pohjoismaissa haavayrtti kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

(Euroopan)haavayrtti on sukunsa ainoa edustaja Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Sen esiintymisalue kattaa valtaosan Euroopasta ja yltää juuri ja juuri Suomen puolelle Ahvenanmaalle ja lounaiseen saaristokärkeen. Laji on sen verran erikoisen näköinen, että sitä ei sekoita muihin lajeihin. Suomalainen nimi ja Carl von Linnén 1753 antama sukunimi viittaavat lajin ja suvunkin rohdoskäyttöön. Sanicula-sukunimi on johdos latinan sanasta sanare, joka tarkoittaa parantamista tai terveeksi tekemistä. Suomessa haavayrtillä ei ole harvinaisuutensa vuoksi ilmeisesti ollut hyötykäyttöä. Etelämpänä Euroopassa on ollut toisin, sillä siellä lajia on myös viljelty lääkekasvina. Muserretuilla lehdillä on parannettu juuri suomalaisen nimen mukaisesti ulkoisia haavoja. Rohdosvalmisteella on hoidettu myös sisäisiä mahahaavoja ja suoliston haavoja. Lajin on tutkimuksessakin todettu sisältävän haavojen paranemista edistäviä ainesosia ja antibakteerisia ominaisuuksia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (euroopan)haavayrtin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin pikkusarjojen uloimmat perät ovat suorat ja yleensä noin 5-25 mm pitkät. Perien tyvellä ovat suojuslehdet, jotka ovat liuskaiset ja/tai hampaiset, suikeahkot ja pysyvät sekä yleensä noin 3-15 mm pitkät. Pikkusarjojen tyvellä on kukkia vastaava lukumäärä suojuslehtiä, jotka ovat suikeahkot, kapean kalvolaitaiset ja pysyvät sekä noin 1-2 mm pitkät ja noin 0,2-0,5 mm leveät. 18.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin pikkusarjat ovat mykerömäisiä, kuperia ja kukkiessaan läpimitaltaan noin 6-10 mm. Kukkia pikkusarjoissa on yleensä kymmenestä kahteenkymmeneen, ja ne ovat lähes tai aivan perättömät. 10.6.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin aluslehdet ovat pitkäruotiset. Niiden lapa on ulkokehältään pyöreämuotoinen, tyviloveltaan kapea ja lähes säteittäisesti viisiosainen sekä tavallisesti noin 3-11 cm pitkä ja noin 4-13 cm leveä. 18.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin lehtilavan osaliuskat ovat vastapuikeat, kapeatyviset, yleensä noin 1,5-7 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4,5 cm leveät. Lavan yläpinta on oheisen kuvan tavoin tummanvihreä tai edellisen ja seuraavan kuvan tavoin helakanvihreä. A, Eckerö, Skag, Kråkskär, erilleen kuroutuneen merenlahden, Fladanin pohjoispään itäpuolinen, rehevä metsäalue, 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin lehtilavan osaliuskat ovat kärkiosastaan leveäliuskaiset ja lähes tyveen saakka laidoiltaan hampaiset. Hampaat ovat otakärkiset. A, Eckerö, Skag, Kråkskär, erilleen kuroutuneen merenlahden, Fladanin pohjoispään itäpuolinen, rehevä metsäalue, 21.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtillä aluslehtiä on yleensä viidestä kymmeneen, joskin tiheämmissä kasvustoissa yksilörajoja on vaikea erottaa. Varsi (kuvassa paksumpana oikealla) on tyveltään pysty tai koheneva ja alaosastaan yleensä noin 1,5-3 mm paksu. Aluslehtien ruodit ovat useimmiten noin 6-28 cm pitkiä, vihreä- tai ruskeasävyisiä ja yleensä hieman kouruisia. Lehtien tyvellä oleva tuppi (näkyy kuvassa oikealla alhaalla) on kapea ja ruskea tai punaruskea. 18.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Sanicula europaea – (euroopan)haavayrtin varressa, puolivälissä tai ylempänä, on useimmiten yksi varsilehti. Joskus lehti voi puuttua kokonaan, ja toisinaan niitä voi olla kaksi tai kolmekin. Varsilehdet ovat lyhytruotiset, tai lapa lähtee suoraan tupen reunasta. Lapa on 3-5-osainen, noin 2-5 cm pitkä ja noin 2,5-6 cm leveä. Osaliuskat ovat aluslehtiä kapeammat ja sirommat sekä pienimmillään vain noin 15 mm pitkät ja noin 2 mm leveät. 18.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto