Saponaria officinalis – rohtosuopayrtti

  • Saponaria officinalis L. – rohtosuopayrtti
  • Saponaria L. – suopayrtit
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Rohtosuopayrtti, Saponaria officinalis, jota usein kutsutaan pelkäksi suopayrtiksi, on monivuotinen, monivartisia kasvustoja muodostava ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho. Juurakko on vankka ja pitkäikäinen ja se levittäytyy myös pitkien maavarsien avulla. Varret ovat tanakat, pystyt ja alempaa liereät sekä yläosastaan tylppäkulmaiset. Ne ovat vihreät tai sinipunaiset ja kaljut tai hienokarvaiset.

Lehdet ovat pareittain vastakkain. Lehtihangoissa on usein myös pieniä lehtipareja lyhyiden haarojen alkuna. Alemmat lehdet ovat lyhyesti ja palteisesti ruodilliset ja ylemmät ovat ruodittomat. Lehtilapa on ehytlaitainen, soikea, soikean puikea tai suikeahko ja 3-suoninen. Pituutta sillä on tavallisesti 5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-4 cm. Lehden pinnat ovat kaljut tai lyhyesti karheakarvaiset ja laita on yleensä hyvin lyhyesti karheakarvainen.

Kukinto-osa on yleensä noin 15-30 cm pitkä kaksipuolinen viuhkohuiskilo. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuoksuvia sekä terälehdiltään yksinkertaisia tai jalostetuissa lajikkeissa kerrottuja. Ne ovat tiheimpänä ryhmänä varren latvassa sekä erillisinä osakukintoina sen alapuolella, yläviistojen tai sivulle siirottavien haarojen kärjessä. Kukkaperä on noin 3-5 mm pitkä. Kukan tukilehdet ovat lehtimäiset, kapeansuikeat ja yleensä 5-10 mm pitkät. Yhdislehtinen verhiö on ulkoverhiötön ja kapean lieriömäinen yksinkertaisissa kukissa sekä leveän kellomainen ja usein epämuodostuneen toispuolinen kerrotuissa kukissa. Pituutta sillä on 18-24 mm ja leveyttä yksinkertaisissa kukissa noin 4-6 mm sekä kerrotuissa kukissa jopa yli 10 mm. Kärkihampaita on 5 ja ne ovat kapean – leveän kolmiomaiset, yleensä otapäiset ja noin 3-5 mm pitkät. Verhiössä on enemmän tai vähemmän sinipunaista väriä ja sen pinta on kaljuhko tai hienokarvainen.

Teriö on läpimitaltaan 25-35 mm. Terälehtiät on yksinkertaisissa kukissa 5 ja kerrotuissa kukissa enemmän. Ne ovat valkoiset tai vaaleanpunaiset, lähinnä vastapuikeat ja tavallisesti 12-17 mm pitkät sekä ehyt-,  lantto- tai risakärkiset. Kukka on lisäteriöllinen. Lisäteriö on noin 1-2 mm pitkä, terälehtien lukuinen ja päästään kapeasti kaksiliuskainen sekä väriltään valkoinen tai vaaleanpunainen. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 2. Hedelmä on pitkänpyöreä ja vihertävä kota, jonka pituus on noin 18-24 mm ja leveys noin 6-7 mm. Se on noin verhiön mittainen ja avautuu 4-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköjä tai pitkänpyöreitä, mustanruskeita ja kooltaan noin 1,4-1,6 x 1,1-1,4 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-syyskuu.

Rohtosuopayrtti on luonnonvarainen Etelä- ja Keski-Euroopassa. Suomessa se on alkujaan hyöty- ja koristekasvi, joka pitkäikäisenä pysyy viljelyjäänteenä vanhoilla asuinpaikoilla ja villiytyy myös uusille kasvupaikoille. Runsaimpana sitä tavataan Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Vakiintuneena jäänteenä tai tulokkaana sitä tavataan etelästä päin Perä-Pohjanmaan, Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka. Kasvupaikkoja ovat mm. vanhat, autioituneet asuinpaikat ja puutarhat, pientareet ja joutomaat sekä erilaiset kaatopaikat. Muissa Pohjoismaissa rohtosuopayrttiä esiintyy viljelyjäänteenä ja -karkulaisena Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Rohtosuopayrttiä alettiin Suomessa viljellä hyötykasvina jo 1700-luvulla. Tieteellinen ja suomalainen sukunimi viittaavat sen käyttötarkoitukseen. Kasvin juuressa on saponiineja, jotka veteen sekoitettuina vaahtoavat saippuan tavoin ja soveltuivat erityisesti silkin ja villan hienopesuun. Saponiinit auttoivat myös muuten veteen liukenemattomien aineiden emulsioissa. Tieteellinen ja suomalainen lajinimi viittaavat kasvin rohto-ominaisuuksiin. Juuren saponiineja käytettiin yskänlääkkeenä ja maksavaivoissa. Sisäisestä käytöstä kuitenkin luovuttiin saponiinien myrkyllisyyden vuoksi. (Lähde: Toivo Rautavaara, Mihin kasvimme kelpaavat, 9. painos, 1980, Juva).

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rohtosuopayrtin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Saponaria officinalis - rohtosuopayrtti on Suomessa vanha hyötykasvi, jonka nykykannat enemmän tai vähemmän luonnonympäristöissä ovat kuitenkin jäänteitä ja karkulaisia lajin perennaistutuksista. Vahva juurakko kasvattaa monivartisia kasvustoja ja pitkälle rönsyävät maavarret auttavat levittäytymistä. Laji leviää uusille kasvupaikoille myös maansiirtotöissä, kuten kuvan yksilötkin. Uudeksi aluksi riittää maa-aineksen mukana saapunut pätkä maavartta. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtti on Suomessa vanha hyötykasvi, jonka nykykannat enemmän tai vähemmän luonnonympäristöissä ovat kuitenkin jäänteitä ja karkulaisia lajin perennaistutuksista. Vahva juurakko kasvattaa monivartisia kasvustoja ja pitkälle rönsyävät maavarret auttavat levittäytymistä. Laji leviää uusille kasvupaikoille myös maansiirtotöissä, kuten kuvan yksilötkin. Uudeksi aluksi riittää maa-aineksen mukana saapunut pätkä maavartta. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kukinto-osa on yleensä noin 15-30 cm pitkä kaksipuolinen viuhkohuiskilo. Kukat ovat tiheimpänä ryhmänä varren latvassa sekä erillisinä osakukintoina sen alapuolella, yläviistojen tai sivulle siirottavien haarojen kärjessä. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kukinto-osa on yleensä noin 15-30 cm pitkä kaksipuolinen viuhkohuiskilo. Kukat ovat tiheimpänä ryhmänä varren latvassa sekä erillisinä osakukintoina sen alapuolella, yläviistojen tai sivulle siirottavien haarojen kärjessä. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtti on yleensä pysty ja noin 30-90 cm korkea. Siitä on jalostettu myös kerrottukukkainen lajike, joka leviää perusmuodon tavoin puutarhajätteen ja maansiirtojen yhteydessä. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtti on yleensä pysty ja noin 30-90 cm korkea. Siitä on jalostettu myös kerrottukukkainen lajike, joka leviää perusmuodon tavoin puutarhajätteen ja maansiirtojen yhteydessä. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kerrotuissa kukissa on lukuisia terälehtiä, joista osa jää vaillinaisesti kehittyneiksi. Kukat ovat kookkaita ja ulkoiselta muodoltaan vähän epämääräisen näköisiä röyhelötuppoja. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kerrotuissa kukissa on lukuisia terälehtiä, joista osa jää vaillinaisesti kehittyneiksi. Kukat ovat kookkaita ja ulkoiselta muodoltaan vähän epämääräisen näköisiä röyhelötuppoja. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin perusmuodolla kukissa on viisi terälehteä ja teriö on läpimitaltaan noin 25-35 mm sekä väriltään kuvan tavoin valkoinen tai vaaleanpunertava. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita sekä luotteja kaksi. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin perusmuodolla kukissa on viisi terälehteä ja teriö on läpimitaltaan noin 25-35 mm sekä väriltään kuvan tavoin valkoinen tai vaaleanpunertava. Heteitä on kymmenen ja emin vartaloita sekä luotteja kaksi. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kukan terälehdet ovat kärkiosastaan leveimmillään ja kapenevat tyveä kohti. Ne ovat tavallisesti 12-17 mm pitkät sekä ehyt-, lantto- tai risapäiset. Kuvan kukissa on häivähdys vaaleanpunaista. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kukan terälehdet ovat kärkiosastaan leveimmillään ja kapenevat tyveä kohti. Ne ovat tavallisesti 12-17 mm pitkät sekä ehyt-, lantto- tai risapäiset. Kuvan kukissa on häivähdys vaaleanpunaista. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin perusmuodon yhdislehtinen verhiö on kapean lieriömäinen ja noin 18-24 mm pitkä sekä 4-6 mm leveä. Kärkihampaita on viisi ja ne ovat kapean - leveän kolmiomaiset ja noin 3-5 mm pitkät. Verhiön pinta on kaljuhko tai kuvan tavoin hienokarvainen. Keskimmäisessä kukassa ovat hyvin esillä kaksiluottinen emi ja lisäteriö. Sen lehdet ovat vain noin 1-2 mm pitkiä ja päästään kapeasti kaksiliuskaisia. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin perusmuodon yhdislehtinen verhiö on kapean lieriömäinen ja noin 18-24 mm pitkä sekä 4-6 mm leveä. Kärkihampaita on viisi ja ne ovat kapean – leveän kolmiomaiset ja noin 3-5 mm pitkät. Verhiön pinta on kaljuhko tai kuvan tavoin hienokarvainen. Keskimmäisessä kukassa ovat hyvin esillä kaksiluottinen emi ja lisäteriö. Sen lehdet ovat vain noin 1-2 mm pitkiä ja päästään kapeasti kaksiliuskaisia. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kerrotuissa kukissa yhdislehtinen verhiö on leveän kellomainen ja usein epämuodostuneen toispuolinen. Kuvan kukissa kaikki viisi kärkihammasta tai neljä niistä näkyy kukan yläpuolisella sivulla. Lajilla verhiöt ovat enemmän tai vähemmän sinipunaiset. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kerrotuissa kukissa yhdislehtinen verhiö on leveän kellomainen ja usein epämuodostuneen toispuolinen. Kuvan kukissa kaikki viisi kärkihammasta tai neljä niistä näkyy kukan yläpuolisella sivulla. Lajilla verhiöt ovat enemmän tai vähemmän sinipunaiset. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kerrottukukkaisissa yksilöissä usein esiintyvä toispuolinen verhiörakenne ilmeisesti mahdollistaa paremmin terälehtien runsauden. Verhiö on alapuolelta auki ja näin umpitorvista verhiötä väljempi. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kerrottukukkaisissa yksilöissä usein esiintyvä toispuolinen verhiörakenne ilmeisesti mahdollistaa paremmin terälehtien runsauden. Verhiö on alapuolelta auki ja näin umpitorvista verhiötä väljempi. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin kota on pitkänpyöreä tai hieman lieriömäinen ja noin 18-24 mm pitkä sekä noin 6-7 mm leveä. Se on noin verhiön mittainen ja jää sen sisään. Kuvausta varten yksi verhiö on avattu. Kypsänä kota avautuu neliliuskaisesti. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 6.9.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin kota on pitkänpyöreä tai hieman lieriömäinen ja noin 18-24 mm pitkä sekä noin 6-7 mm leveä. Se on noin verhiön mittainen ja jää sen sisään. Kuvausta varten yksi verhiö on avattu. Kypsänä kota avautuu neliliuskaisesti. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 6.9.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin alemmat lehdet ovat lyhyesti ja palteisesti ruodilliset. Varret ovat vihreät tai vaihtelevasti sinipunaiset. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin alemmat lehdet ovat lyhyesti ja palteisesti ruodilliset. Varret ovat vihreät tai vaihtelevasti sinipunaiset. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin lehdet ovat pareittain vastakkain. Lehtihangoissa on usein myös pieniä lehtipareja lyhyiden haarojen alkuna. Ylemmät lehdet ovat ruodittomat. Lehtilavan muoto vaihtelee soikeasta soikean puikeaan tai suikeahkoon. Pituutta sillä on tavallisesti 5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-4 cm. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin lehdet ovat pareittain vastakkain. Lehtihangoissa on usein myös pieniä lehtipareja lyhyiden haarojen alkuna. Ylemmät lehdet ovat ruodittomat. Lehtilavan muoto vaihtelee soikeasta soikean puikeaan tai suikeahkoon. Pituutta sillä on tavallisesti 5-10 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-4 cm. EH, Hämeenlinna, Ojoinen, Paroinen, jätevedenpuhdistamon kompostiauma-alueen laitavalli, 8.9.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis - rohtosuopayrtin lehti on näkyvästi kolmisuoninen ja sen pinnat ovat kaljut tai lyhyesti karheakarvaiset. Lavan laita on yleensä kuvan tavoin hyvin lyhyesti karheakarvainen. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saponaria officinalis – rohtosuopayrtin lehti on näkyvästi kolmisuoninen ja sen pinnat ovat kaljut tai lyhyesti karheakarvaiset. Lavan laita on yleensä kuvan tavoin hyvin lyhyesti karheakarvainen. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, alueen loppuun täytetty ja tasattu laita, 24.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto