Saussurea alpina – lääte, tunturilääte

  • Saussurea alpina (L.) DC. – (tunturi)lääte
  • Saussurea DC. – siniläätteet
  • Asteraceae – asterikasvit

(Tunturi)lääte, Saussurea alpina, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 10-60 cm korkea ruoho. Juurakko on vino, tummanruskeasuomuinen ja lyhytrönsyinen. Varsi on haaraton, punaruskea tai harmaanvihreä ja lyhytkarvainen sekä varsinkin yläosastaan myös vanukkeinen. Se on liereähkö tai särmikäs.

Lehdet ovat kierteisesti. Ruusuke- ja varren tyvilehdet sekä alemmat varsilehdet ovat ruodilliset ja ylemmät lehdet ruodittomat. Ruusuke- ja tyvilehtien ruoti on yleensä karvainen, kouru ja noin 3-6 cm pitkä. Alempien varsilehtien ruoti on lyhyempi ja kapeasti siipipalteinen. Ruusuke- ja tyvilehtien lapa on suikea tai soikeahko sekä varsilehtien lapa suikea tai kapeanpuikea, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja suippotyvinen. Lehdet ovat ehyet ja ehytlaitaiset tai harva- ja pienihampaiset. Hampaiden kärki on usein piikkimäisen kapea ja terävä. Yläpinta on vihreä tai jossain määri sinipunainen ja kaljuhko. Alapinta on vihreä tai harmaanvihreä ja vaihtelevasti harmaan seitti- tai vanukekarvainen. Ruusuke ja aluslehtien lapa on tavallisesti noin 5-12 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm leveä. Varsilehtien lapa on ylöspäin pieneten yleensä noin 3-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-1,5 cm leveä.

Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä varren kärjessä ja yksittäin – kolmittain sen alapuolisissa lehtihangoissa sekä joskus alempanakin. Kärkihuiskilon mykeröperät ovat enintään 1 cm pitkät ja peittävästi vanuke- tai seittikarvaiset. Lehtihankaisten mykeröiden perät tai 2-3 mykerön ryhmäperät ovat paljon pitemmät, enimmillään jopa 8 cm pitkät. Kaikkiaan mykeröitä on versoa kohti tavallisesti 5-15. Monikukkainen mykerö on kukkineen yleensä noin 15-20 mm pitkä ja kärjestään noin 10 mm leveä. Mykerön uloimman kerroksen muodostavat pienet ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ympäröivät monikerroksisena, tiiviin sukkulamaisena tai lieriömäisenä suojuksena eli kehtona varsinaista kukintoa. Kehto on tavallisesti noin 10-12 mm korkea ja noin 5-7 mm leveä. Kehtosuomut ovat pystyt ja ulommat niistä ovat lähinnä leveän kolmiomaiset tai leveänsoikeat ja yleensä vihreät sekä laidoiltaan sinimustat. Sisemmät suomut pitenevät ja kapenevat kerros kerrokselta suikeiksi tai lähes tasasoukiksi. Ne ovat tummanvihreät tai sinimustat ja tiheästi valkokarvaiset. Kehtosuomut ovat tavallisesti noin 3-11 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm leveät. Lyhimmät suomut ovat uloimpana kehdon tyvellä ja pisimmät suomut sisimpänä kukintoa vasten.

Mykerössä on tavallisesti noin 15-20 kukkaa. Neuvottomat, kookkaammat laitakukat puuttuvat. Mykerön kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Niiden tyvellä on vaalea, lähes koko mitaltaan pitkittäisesti liuskainen ja noin 5-6 mm pitkä tukisuomu. Verhiö on noin 10-12 mm pitkä ja muuntunut sulkahaiveniksi ja sukasmaisiksi hapsihaiveniksi. Hapsihaivenet ovat ulompana kehänä ja ne ovat em. mittaa lyhyemmät. Pelkkä teriö on yleensä noin 10-13 mm pitkä ja nousee kehdon yläpuolelle. Sen tyviosa on rihmamaisen tasasoukka, noin 5-6 mm pitkä ja jää kehdon sisään. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean 5-liuskainen ja sinipunainen. Pituutta kärkiosalla on noin 5-7 mm. Liuskat ovat siitä noin 4-5 mm. Heteitä on 5. Niiden siniset tai sinipunaiset ja myöhemmin vaaleanpunaiset sekä kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emiö on 2-lehtinen, 1-vartaloinen ja luotiltaan 2-liuskainen.  Vartalo luotteineen nousee selvästi teriönliuskoja pitemmäksi ja se on kärkiosastaan vaaleanpunertava tai vaalean sinipunainen. Hedelmä on pitkulainen, kärjestään levein, litteähkö ja sileä sekä kellanruskehtava pohjuspähkylä, joka on tavallisesti noin 3-4 mm pitkä ja noin 1-1,5 mm leveä. Sen kärjessä on leviämistä helpottava, valkoinen ja valtaosin sulkahaivenista muodostunut, noin 10-12 mm pitkä pappus eli kehräkukan verhiön muutunnainen. Normaali kukinta-aika on heinä-syyskuu.

(Tunturi)lääte on Suomessa alkuperäinen laji, jonka esiintymisalue kattaa pohjoisimman Suomen etelärajan kulkiessa Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan eliömaakunnissa. Se on yleisehkö kasvaen lähinnä tunturikoivikoissa, -niityillä ja -kankailla, letoilla, lettokorvissa, -rämeillä ja -niityillä sekä puronvarsilla ja lähteiköissä. Laji on kalkinsuosija. Muissa Pohjoismaissa lääte kasvaa Ruotsissa ja Norjassa.

Metsävyöhykkeessä lääte on vaatelias lettolaji, mutta tuntureilla se kasvaa puurajan yläpuolen kankaillakin, varsinkin, jos kalkkia on saatavilla. Pohjolassa se yltää jopa yli kahden kilometrin korkeuteen, vaikka jääkin ylärinteillä yleensä kitukasvuiseksi tai kukkimattomaksi. Laji on hyvä mesikasvi ja houkuttelee hyönteisiä myös kukkiensa vaniljamaisella tuoksulla. (Tunturi)lääte on sukunsa ainoa edustaja Pohjoismaissa. Se muistuttaa eniten ohdakkeita, Cirsium, mutta on niistä poiketen piikitön.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle (tunturi)läätteen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Saussurea alpina - (tunturi)läätteen juurakko on lyhytrönsyinen ja kasvattaa usein varren viereen uusia lehtiruusukkeita. Ruusuke- ja tyvilehdet ovat ruodillisia ja niiden lapa on suikea tai soikeahko. Kuvassa näkyy seuralaisena pulmuntunturitädyke, Veronica alpina subsp. alpina. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen tyvirotko, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen juurakko on lyhytrönsyinen ja kasvattaa usein varren viereen uusia lehtiruusukkeita. Ruusuke- ja tyvilehdet ovat ruodillisia ja niiden lapa on suikea tai soikeahko. Kuvassa näkyy seuralaisena pulmuntunturitädyke, Veronica alpina subsp. alpina. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen tyvirotko, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)lääte on metsävyöhykkeessä vaatelias lettolaji, mutta tuntureilla se kasvaa koivikoissa, niityillä ja puurajan yläpuolen kankaillakin, varsinkin, jos kalkkia on saatavilla. Kasvustot voivat olla laajempiakin ja varrettomia ruusukkeita on yleensä paljon. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 520 m mpy, 18.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)lääte on metsävyöhykkeessä vaatelias lettolaji, mutta tuntureilla se kasvaa koivikoissa, niityillä ja puurajan yläpuolen kankaillakin, varsinkin, jos kalkkia on saatavilla. Kasvustot voivat olla laajempiakin ja varrettomia ruusukkeita on yleensä paljon. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 520 m mpy, 18.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä varren kärjessä ja yksittäin - kolmittain sen alapuolisissa lehtihangoissa. Kärkihuiskilon mykeröperät ovat enintään noin sentin mittaiset. Lehtihankaisten mykeröiden perät ovat paljon pitemmät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 520 m mpy, 18.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat tiheänä, huiskilomaisena ryhmänä varren kärjessä ja yksittäin – kolmittain sen alapuolisissa lehtihangoissa. Kärkihuiskilon mykeröperät ovat enintään noin sentin mittaiset. Lehtihankaisten mykeröiden perät ovat paljon pitemmät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 520 m mpy, 18.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)lääte on haaraton ja tavallisesti noin 10-60 cm korkea. Varsi on punaruskea tai harmaanvihreä. Lehdet ovat useimmiten päältä vihreät. Kuvassa ovat seuralaisina mm. taustalla kultarikko, Saxifraga aizoides, vasemmassa laidassa hentosuolake, Triglochin palustris ja oikeassa etukulmassa suokukka, Andromeda polifolia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien varressa, lettosuon laita, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)lääte on haaraton ja tavallisesti noin 10-60 cm korkea. Varsi on punaruskea tai harmaanvihreä. Lehdet ovat useimmiten päältä vihreät. Kuvassa ovat seuralaisina mm. taustalla kultarikko, Saxifraga aizoides, vasemmassa laidassa hentosuolake, Triglochin palustris ja oikeassa etukulmassa suokukka, Andromeda polifolia. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien varressa, lettosuon laita, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen lehtien yläpinnan väri on toisinaan myös sinipunaiseen vivahtava. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien varressa, lettosuon laita, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen lehtien yläpinnan väri on toisinaan myös sinipunaiseen vivahtava. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien varressa, lettosuon laita, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen mykerökehto on sukkulamainen tai lieriömäinen ja tavallisesti noin 10-12 mm korkea ja noin 5-7 mm leveä. Uloimmat kehtosuomut ovat lähinnä leveän kolmiomaiset tai leveänsoikeat. Sisemmät suomut pitenevät ja kapenevat kerros kerrokselta suikeiksi tai lähes tasasoukiksi. Ne ovat tummanvihreät tai sinimustat ja tiheästi valkokarvaiset. Kehtosuomut ovat tavallisesti noin 3-11 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm leveät. Pisimmät ja kapeimmat suomut ovat sisimpänä kukintoa vasten. Varren yläosa ja mykeröperät ovat tiheästi vanuke- tai seittikarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen mykerökehto on sukkulamainen tai lieriömäinen ja tavallisesti noin 10-12 mm korkea ja noin 5-7 mm leveä. Uloimmat kehtosuomut ovat lähinnä leveän kolmiomaiset tai leveänsoikeat. Sisemmät suomut pitenevät ja kapenevat kerros kerrokselta suikeiksi tai lähes tasasoukiksi. Ne ovat tummanvihreät tai sinimustat ja tiheästi valkokarvaiset. Kehtosuomut ovat tavallisesti noin 3-11 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm leveät. Pisimmät ja kapeimmat suomut ovat sisimpänä kukintoa vasten. Varren yläosa ja mykeröperät ovat tiheästi vanuke- tai seittikarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen mykerö kukkineen on yleensä noin 15-20 mm pitkä ja kärjestään noin 10 mm leveä. Kun kukinta on parhaimmillaan ja emin vartalot luotteineen harottavat levällään, kukinnon leveys voi tuplaantua, kuten kuvassa, 20 mm:iin. Kehdon uloimmat eli alimmat suomut ovat usein vihreät, laidoiltaan sinimustat ja sisempiä suomuja vähäkarvaisemmat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, avokallioinen rinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen mykerö kukkineen on yleensä noin 15-20 mm pitkä ja kärjestään noin 10 mm leveä. Kun kukinta on parhaimmillaan ja emin vartalot luotteineen harottavat levällään, kukinnon leveys voi tuplaantua, kuten kuvassa, 20 mm:iin. Kehdon uloimmat eli alimmat suomut ovat usein vihreät, laidoiltaan sinimustat ja sisempiä suomuja vähäkarvaisemmat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, avokallioinen rinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen mykerön kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Pelkkä teriö on yleensä noin 10-13 mm pitkä ja nousee kehdon yläpuolelle. Sen tyviosa on rihmamaisen tasasoukka ja jää kehdon sisään. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean viisiliuskainen ja sinipunainen. Pituutta kärkiosalla on noin 5-7 mm. Liuskat ovat siitä noin 4-5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen mykerön kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Pelkkä teriö on yleensä noin 10-13 mm pitkä ja nousee kehdon yläpuolelle. Sen tyviosa on rihmamaisen tasasoukka ja jää kehdon sisään. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean viisiliuskainen ja sinipunainen. Pituutta kärkiosalla on noin 5-7 mm. Liuskat ovat siitä noin 4-5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen kehräkukan viiden heteen siniset tai sinipunaiset ja myöhemmin vaaleanpunaiset sekä kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Vartalo kaksihaaraisine luotteineen nousee selvästi teriönliuskoja pitemmäksi ja se on kärkiosastaan vaaleanpunertava tai vaalean sinipunainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen kehräkukan viiden heteen siniset tai sinipunaiset ja myöhemmin vaaleanpunaiset sekä kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Vartalo kaksihaaraisine luotteineen nousee selvästi teriönliuskoja pitemmäksi ja se on kärkiosastaan vaaleanpunertava tai vaalean sinipunainen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen mykerössä on tavallisesti noin 15-20 kehräkukkaa. Kukkien tyvellä oleva verhiö on noin 10-12 mm pitkä ja muuntunut sulkahaiveniksi ja sukasmaisiksi hapsihaiveniksi. Sulkahaivenet ilmestyvät selvästi näkyviin heti kukkien lakastuessa. Ne jäävät leviämistä helpottaviksi pappuksiksi pähkylöiden kärkeen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, avokallioinen rinne  retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen mykerössä on tavallisesti noin 15-20 kehräkukkaa. Kukkien tyvellä oleva verhiö on noin 10-12 mm pitkä ja muuntunut sulkahaiveniksi ja sukasmaisiksi hapsihaiveniksi. Sulkahaivenet ilmestyvät selvästi näkyviin heti kukkien lakastuessa. Ne jäävät leviämistä helpottaviksi pappuksiksi pähkylöiden kärkeen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäisen, matalan pahtaseinämän yläpuolinen, avokallioinen rinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 620 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen varret ovat valko- ja lyhytkarvaiset. Alemmat varsilehdet ovat ruodilliset. Ruoti on kapeasti siipipalteinen. Varsilehtien lapa on ylöspäin pieneten yleensä noin 3-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-1,5 cm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen varret ovat valko- ja lyhytkarvaiset. Alemmat varsilehdet ovat ruodilliset. Ruoti on kapeasti siipipalteinen. Varsilehtien lapa on ylöspäin pieneten yleensä noin 3-9 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,3-1,5 cm leveä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen varsilehtien lapa on suikea tai kapeanpuikea, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja suippotyvinen. Lehdet ovat ehyet ja ehytlaitaiset tai harva- ja pienihampaiset. Yläpinta on kaljuhko. Toisinaan mykeröitä kehittyy kuvan tavoin myös alempiin lehtihankoihin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen varsilehtien lapa on suikea tai kapeanpuikea, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja suippotyvinen. Lehdet ovat ehyet ja ehytlaitaiset tai harva- ja pienihampaiset. Yläpinta on kaljuhko. Toisinaan mykeröitä kehittyy kuvan tavoin myös alempiin lehtihankoihin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina - (tunturi)läätteen lehtien alapinta on vihreä tai harmaanvihreä ja vaihtelevasti harmaan seitti- tai vanukekarvainen. Laitahampaiden kärki on usein piikkimäisen kapea ja terävä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saussurea alpina – (tunturi)läätteen lehtien alapinta on vihreä tai harmaanvihreä ja vaihtelevasti harmaan seitti- tai vanukekarvainen. Laitahampaiden kärki on usein piikkimäisen kapea ja terävä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne, tunturikoivikko retkeilykeskuksen yläpuolella, 515 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto