Saxifraga aizoides – kultarikko

  • Saxifraga aizoides L. – kultarikko
  • Saxifraga L. – lehtirikot
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Kultarikko, Saxifraga aizoides, on monivuotinen, löyhästi mätästävä tai harvahkoja kasvustoja muodostava ja monivartinen ruoho. Juurakko on vanhemmiten puutunut ja yläosastaan monihaarainen. Kukintovarret ovat kohenevat, lehdekkäät ja vihreät, kellanvihreät tai punaiset sekä lyhytkarvaiset tai kaljuhkot. Korkeutta niillä on tavallisesti 5-15 cm. Kukintovarsien tyvellä on matalampia, rennompia ja tiheälehtisempiä kukattomia varsia.

Lehdet ovat varsissa kierteisesti. Ne ovat ruodittomat, möyheät, tasasoukat tai kapeansuikeat ja otapäiset sekä vaaleahkonvihreät tai eriasteisesti punertavat. Lehden laita on yleensä ehyt tai joskus pienihampainen sekä harvakseen karvainen. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm.

Kukinto on harvakukkainen huiskilo, jonka kukat ovat yleensä yksittäin lehtihangoissa. Kukkaperä on varren värinen, lyhytkarvainen tai kaljuhko ja tavallisesti noin 5-20 mm pitkä. Perässä on usein yksittäinen, varsilehden tyyppinen ja noin 2-5 mm pitkä kukintolehti. Verholehtiä on tavallisesti 5 ja joskus 6. Ne ovat kapean tai leveän kolmiomaisia, kapeasti kalvoreunaisia ja kaljuja sekä vaaleanvihreitä – enemmän tai vähemmän punertavia. Pituutta niillä on yleensä noin 3-5 mm ja leveyttä tyven leveimmältä kohtaa noin 2-3 mm.

Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 10-15 mm leveä. Terälehtiä on tavallisesti 5 ja joskus 6. Ne ovat vuoroittain verholehtien kanssa. Malliltaan ne ovat yleensä kapean- tai leveänsoikeat ja pyöreähköpäiset sekä useimmiten noin 4-6 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 mm leveät. Terälehtien väri vaihtelee keltaisesta enemmän tai vähemmän oranssipilkkuiseen ja tumman purppuranpunaiseen. Värimuodoille annettiin aikanaan myös muotonimet. Keltakukkainen oli päämuoto, f. aizoides, oranssi värisävy oli f. aurantia ja purppuranpunainen oli f. purpurea. Nykyisin muotonimillä ei ole enää merkitystä eikä rajanveto värien ja pilkutusten moninaisuudessa olisi aina mahdollistakaan.

Heteitä on 10 ja harvoin 12. Myös niiden väri vaihtelee terälehtien tavoin. Emiö on tyveltään yhdislehtinen sekä tavallisesti 2-vartaloinen ja -luottinen. Joskus vartaloita ja luotteja on kolmekin. Sikiäimen ja emin vartaloiden väri vaihtelee vaaleanvihreästä punaiseen ja mustanpunaiseen. Hedelmä on pysty, kaksiosainen ja harvoin kolmiosainen, kalju kota, joka on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Kodan kärkihaarat, entiset emin vartalot, kaareutuvat voimakkaasti ulospäin. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Kultarikko on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy yleisempänä Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa ja harvinaisena Koillismaan eliömaakunnassa. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tuntureiden vetisillä paikoilla, kuten puronvarsilla, lettoniityillä, lähteiköissä, vuotovetisillä kalliorinteillä ja -hyllyillä sekä joenvarsilla. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan arktisilla saarilla, Huippuvuorilla ja Karhusaarella.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kultarikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Saxifraga aizoides - kultarikko viihtyy tunturimailla vesivaikutteisilla paikoilla, kuten kuvassa lettosuon laitaniityllä ja sen alapuolisella, vuotovetisellä sorarinteellä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikko viihtyy tunturimailla vesivaikutteisilla paikoilla, kuten kuvassa lettosuon laitaniityllä ja sen alapuolisella, vuotovetisellä sorarinteellä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikko kasvaa myös valumavesien kastelemilla ja pinnaltaan rikkonaisilla kalliorinteillä, joihin se onnistuu kiinnittämään vahvan, puutuvan juurakkonsa. Kuvassa seuralaisina mm. tunturilapinvuokko, Dryas octopetala ja nurmikonnantatar, Bistorta vivipara. 16.7.2013 EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 595 m mpy, 16.7.2013. Kuva Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikko kasvaa myös valumavesien kastelemilla ja pinnaltaan rikkonaisilla kalliorinteillä, joihin se onnistuu kiinnittämään vahvan, puutuvan juurakkonsa. Kuvassa seuralaisina mm. tunturilapinvuokko, Dryas octopetala ja nurmikonnantatar, Bistorta vivipara. 16.7.2013 EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä lounaisrinne retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 595 m mpy, 16.7.2013. Kuva Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon samoissakin kasvustoissa kukkien väri vaihtelee luoden monenlaisia vivahteita ja kukkien eri osien värikombinaatioita. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon samoissakin kasvustoissa kukkien väri vaihtelee luoden monenlaisia vivahteita ja kukkien eri osien värikombinaatioita. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikko on kasvutavaltaan löyhästi mätästävä. Silti monikukkaiset varret synnyttävät näyttävän tiheitä kasvustoja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikko on kasvutavaltaan löyhästi mätästävä. Silti monikukkaiset varret synnyttävät näyttävän tiheitä kasvustoja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikko keltaisimmillaan: Terälehtien keltaisuutta täydentävät vaalean- tai kellanvihreät verholehdet ja sikiäimet. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikko keltaisimmillaan: Terälehtien keltaisuutta täydentävät vaalean- tai kellanvihreät verholehdet ja sikiäimet. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon tässä värikombinaatiossa lisäsävyä tuovat punaiset sikiäimet, jotka pölytyksen jälkeen taittuvat oranssiin päin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon tässä värikombinaatiossa lisäsävyä tuovat punaiset sikiäimet, jotka pölytyksen jälkeen taittuvat oranssiin päin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon kukintovarret ovat kohenevat ja tavallisesti noin 5-15 cm korkeat. Kukintovarsien tyvellä on runsaasti myös lyhyempiä, kukattomia varsia. Varsien väri vaihtelee vaaleanvihreästä punaiseen. Kukinto on harvahko, lehtihankainen huiskilo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon kukintovarret ovat kohenevat ja tavallisesti noin 5-15 cm korkeat. Kukintovarsien tyvellä on runsaasti myös lyhyempiä, kukattomia varsia. Varsien väri vaihtelee vaaleanvihreästä punaiseen. Kukinto on harvahko, lehtihankainen huiskilo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon kukassa terälehdet ja verholehdet ovat tasavertaisina vuorotellen rinnakkain. Tämä ominaisuus tekee kukasta hyvin omannäköisensä ja lisää terälehtien pilkullisuuden sekä sikiäimen ja heteiden värimuuntelun kanssa kukintojen värikirjoa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon kukassa terälehdet ja verholehdet ovat tasavertaisina vuorotellen rinnakkain. Tämä ominaisuus tekee kukasta hyvin omannäköisensä ja lisää terälehtien pilkullisuuden sekä sikiäimen ja heteiden värimuuntelun kanssa kukintojen värikirjoa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon varsi ja tavallisesti noin 5-20 mm pitkät kukkaperät ovat yleensä lyhytkarvaisia. Emiö on tyveltään yhdiskasvuinen ja kaksivartaloinen. Kuvan yksilö ei kuitenkaan tästä säännöstä tiedä tai piittaa, koska on kasvattanut emeihinsä kolme vartaloa luotteineen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon varsi ja tavallisesti noin 5-20 mm pitkät kukkaperät ovat yleensä lyhytkarvaisia. Emiö on tyveltään yhdiskasvuinen ja kaksivartaloinen. Kuvan yksilö ei kuitenkaan tästä säännöstä tiedä tai piittaa, koska on kasvattanut emeihinsä kolme vartaloa luotteineen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon teriö on yleensä 10-15 mm leveä. Pilkullisia terälehtiä on tavallisesti viisi. Ne ovat noin 4-6 mm pitkät ja hieman kolmiomaisia verholehtiä pitemmät. Heteitä on useimmiten kymmenen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon teriö on yleensä 10-15 mm leveä. Pilkullisia terälehtiä on tavallisesti viisi. Ne ovat noin 4-6 mm pitkät ja hieman kolmiomaisia verholehtiä pitemmät. Heteitä on useimmiten kymmenen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon kasvustoista tai kuvasaaliista löytää kohtuullisella etsimisellä kukan osien lukumääräsäännöistä poikkeavia yksilöitä. Kuvan kukassa terä- ja verholehtiä on kuusi sekä heteitä 12. Myös sikiäimestä nousee kolmas eli liikavartalo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon kasvustoista tai kuvasaaliista löytää kohtuullisella etsimisellä kukan osien lukumääräsäännöistä poikkeavia yksilöitä. Kuvan kukassa terä- ja verholehtiä on kuusi sekä heteitä 12. Myös sikiäimestä nousee kolmas eli liikavartalo. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon kota on kaksiosainen. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja sen kärkihaarat, entiset emin vartalot, kaareutuvat ulospäin. Kuvan kodat ovat vielä kehittymässä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon kota on kaksiosainen. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja sen kärkihaarat, entiset emin vartalot, kaareutuvat ulospäin. Kuvan kodat ovat vielä kehittymässä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides - kultarikon lehdet ovat varsissa kierteisesti. Ne ovat ruodittomat, möyheät ja tasasoukat tai kapeansuikeat. Väri on vaaleahkonvihreä tai eriasteisesti punertava. Lehden laita on yleensä ehyt ja harvakseen karvainen. Pituutta lehdillä on yleensä noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga aizoides – kultarikon lehdet ovat varsissa kierteisesti. Ne ovat ruodittomat, möyheät ja tasasoukat tai kapeansuikeat. Väri on vaaleahkonvihreä tai eriasteisesti punertava. Lehden laita on yleensä ehyt ja harvakseen karvainen. Pituutta lehdillä on yleensä noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounainen alarinne Käsivarrentien laidassa, lettosuon reunan valuvetinen kivikkorinne, 485 m mpy, 16.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto