Saxifraga granulata – papelorikko

  • Saxifraga granulata L. – papelorikko
  • Saxifraga L. – lehtirikot
  • Saxifragaceae – rikkokasvit

Papelorikko, Saxifraga granulata, on monivuotinen ja tavallisesti noin 15-40 cm korkea ruoho. Kasvin tyvellä, maarajassa ja vähän sen alapuolella, on joukko sipulimaisen meheviä, punertavia tai punaruskeita ja karvaisia itusilmuja, jotka ovat läpimitaltaan noin 3-5 mm. Lajin tieteellinen nimi viittaa näihin ”jyväsiin”. Myös suomalaisen nimen lähde on näissä pikkuruista lankakerää muistuttavissa, karvaisissa itusilmuissa. Juuret ovat ohuita ja monilukuisia. Varret kasvavat yksittäin tai yleisemmin ryhminä ja ovat pystyt, liereät ja yleensä kukintoon saakka haarattomat sekä lehdelliset. Ne ovat vihreät ja alaosastaan tiheästi pitkähapsiset sekä ylempää tiheästi nystykarvaiset ja vain harvakseen hapsikarvaiset.

Pitkäruotisten tyvilehtien lapa on munuaismainen tai pyöreähkö, herttatyvinen ja reunoiltaan poimulehtimäisesti pyöreäliuskainen tai tasapäisesti nyhäinen. Lehtilapa on tavallisesti noin 10-15 mm leveä ja noin 8-12 mm pitkä, paksuhko ja vihreä sekä molemmin puolin ja reunoistaan nystykarvainen ja usein myös pitkähapsinen. Tyvilehtien ruoti on yleensä 15-40 mm pitkä ja lehtensä tavoin karvainen. Varsilehdet ovat kierteisesti. Alimmat niistä  ovat pitkäruotisia ja lavaltaan sekä karvoitukseltaan tyvilehtien kaltaisia. Ylempänä ruoti lyhenee ja lopulta lähes katoaa. Lapa muuttuu yleensä kiilatyviseksi ja kärki on hampainen tai liuskainen.

Kukinto on harsu, yleensä kertaalleen haarova ja 5-15-kukkainen huiskilo. Kukat ovat haarojen kärjessä yksittäin tai muutaman kukan ryhminä pystyinä tai yläviistoina. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat tukilehdellisiä. Alin kukintohaara voi olla ylimmän varsilehden hangassa. Tukilehtiä on 1 tai 2 rinnakkain ja ne ovat tasasoukat, yleensä noin 3-10 mm pitkät sekä noin 0,3-1,5 mm leveät. Näitä lehtiä voi olla myös pitkin kukintohaaraa. Kukkaperä on noin 3-10 mm pitkä. Verhiönliuskoja on 5 ja ne ovat tavallisesti hieman kärkeä kohti kapenevat, pyöreä- tai tylppäpäiset ja vihreät sekä usein kärjestään punasävyiset. Pituutta niillä on yleensä noin 3,5-4 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Kukintohaarat, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat tiheään nystykarvaiset.

Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 15-25 mm leveä. Terälehtiä on 5. Ne ovat valkoiset, tyviosastaan vihreäsuoniset, yläviistot ja yleensä soikean vastapuikeat sekä pyöreäpäiset ja toisinaan päästään pieniloviset. Pituutta niillä on useimmiten noin 10-15 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-7 mm. Terälehdet ovat yleensä noin 3-4 kertaa verhiönliuskojen mittaiset. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat valkoiset tai kellertävät ja ponnet keltaiset. Emiö on tyveltään yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Hedelmä on pysty, kaksilokeroinen ja sisäsaumasta avautuva kota, joka on ilman sarvia tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Siementuotanto on yleensä heikko. Laji leviääkin parhaiten kasvullisesti itusilmuista. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu. Keskikesällä kasvi kuolee lukuun ottamatta itusilmuja, joiden varassa se viettää lepokautta. Syksyllä itusilmut kehittyvät lehtiruusukkeiksi, jotka kukkivat seuraavana kesänä tai yhden välivuoden jälkeen.

Papelorikko on muinaistulokas Suomessa. Se on saapunut aikoinaan purjeveneiden painolastimaan mukana Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eliömaakuntiin, joista se on vain Ahvenanmaalla runsaahko ja yleinen sekä muualla harvinainen. Lisäksi lajista on useita, vanhoja uustulokashavaintoja monista eliömaakunnista, joihin se ei ole kuitenkaan kyennyt vakiintumaan. Kasvupaikkoina ovat enimmäkseen kallioiset keto- ja lehtoniityt, laidunalueet sekä ketomaiset pientareet ja satamapaikat. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen ja mm. suppea esiintymisalue sekä taantuminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle papelorikon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Saxifraga granulata - papelorikko on tavallisesti noin 15-40 cm korkea. Sen kasvuympäristöä ovat mm. kallioiset keto- ja lehtoniityt, laidunalueet sekä ketomaiset pientareet. Kuvassa seuralaisena seljakämmekkä, Dactylorhiza sambucina. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikko on tavallisesti noin 15-40 cm korkea. Sen kasvuympäristöä ovat mm. kallioiset keto- ja lehtoniityt, laidunalueet sekä ketomaiset pientareet. Kuvassa seuralaisena seljakämmekkä, Dactylorhiza sambucina. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikko ei lisäänny kovin hyvin siemenistä. Tärkeämpi leviämistapa ovat tyvelle kehittyvät itusilmut, joiden ansiosta syntyy kasvullisesti tiheitäkin varsiryhmiä. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikko ei lisäänny kovin hyvin siemenistä. Tärkeämpi leviämistapa ovat tyvelle kehittyvät itusilmut, joiden ansiosta syntyy kasvullisesti tiheitäkin varsiryhmiä. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kukinto on harsu, 5-15-kukkainen huiskilo. Kukat ovat haarojen kärjessä yksittäin tai muutaman kukan ryhminä. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat tukilehdellisiä. Alin kukintohaara voi olla ylimmän varsilehden hangassa, kuten kuvan alalaidassa. Tukilehtiä on yksi tai kaksi rinnakkain. Ne ovat tasasoukat ja yleensä noin 3-10 mm pitkät. Näitä lehtiä voi olla myös pitkin kukintohaaraa. A, Sund, Prästö, Barsneuddenin niemi, Bomarsundin Prästötornetin raunion viereinen ketoalue, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kukinto on harsu, 5-15-kukkainen huiskilo. Kukat ovat haarojen kärjessä yksittäin tai muutaman kukan ryhminä. Kukintohaarat ja kukkaperät ovat tukilehdellisiä. Alin kukintohaara voi olla ylimmän varsilehden hangassa, kuten kuvan alalaidassa. Tukilehtiä on yksi tai kaksi rinnakkain. Ne ovat tasasoukat ja yleensä noin 3-10 mm pitkät. Näitä lehtiä voi olla myös pitkin kukintohaaraa. A, Sund, Prästö, Barsneuddenin niemi, Bomarsundin Prästötornetin raunion viereinen ketoalue, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon terälehdet eivät aukea vaakatasoon saakka vaan jäävät yläviistoiksi. Tämän vuoksi teriöstä saa hieman kellomaisen vaikutelman. Läpimittaa teriölle kertyy yleensä 15-25 mm. Monella rikkolajilla, niin myös papelorikolla, on taipumus varmistaa kukkien pölytys itsepölytyksenä, elleivät hyönteiset sitä tee. Tästä esimerkkinä on kuvan vasemman alalaidan kukka, jossa osa heteiden ponsista on kiinnittynyt luotteihin. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon terälehdet eivät aukea vaakatasoon saakka vaan jäävät yläviistoiksi. Tämän vuoksi teriöstä saa hieman kellomaisen vaikutelman. Läpimittaa teriölle kertyy yleensä 15-25 mm. Monella rikkolajilla, niin myös papelorikolla, on taipumus varmistaa kukkien pölytys itsepölytyksenä, elleivät hyönteiset sitä tee. Tästä esimerkkinä on kuvan vasemman alalaidan kukka, jossa osa heteiden ponsista on kiinnittynyt luotteihin. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kukassa on viisi terälehteä. Ne ovat valkoiset, tyviosastaan vihreäsuoniset ja yleensä soikean vastapuikeat sekä pyöreäpäiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 10-15 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-7 mm. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kukassa on viisi terälehteä. Ne ovat valkoiset, tyviosastaan vihreäsuoniset ja yleensä soikean vastapuikeat sekä pyöreäpäiset. Pituutta niillä on useimmiten noin 10-15 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-7 mm. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kukassa on kymmenen hedettä ja emissä on kaksi vartaloa ja luottia. Vartalot ovat kukkaan nähden tukevat ja luotit ison sutipäiset. Kukinnan lopulla vartalot erkaantuvat entisestään toisistaan ja kovettuvat kodan sarviksi. Kuvassa kukkaryhmän keskellä on kehityksensä alussa oleva kaksiosainen kota, jossa näkyy jo puoliskojen sisäsauma, josta kota aikanaan aukeaa. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kukassa on kymmenen hedettä ja emissä on kaksi vartaloa ja luottia. Vartalot ovat kukkaan nähden tukevat ja luotit ison sutipäiset. Kukinnan lopulla vartalot erkaantuvat entisestään toisistaan ja kovettuvat kodan sarviksi. Kuvassa kukkaryhmän keskellä on kehityksensä alussa oleva kaksiosainen kota, jossa näkyy jo puoliskojen sisäsauma, josta kota aikanaan aukeaa. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kukan perussääntö viidestä terälehdestä ja kymmenestä heteestä ei ole estänyt kuvan kukkaa kasvattamasta kahdeksaa terälehteä ja kuuttatoista hedettä. Monilla muillakin lajeilla esiintyy vastaavaa säännöistä piittaamattomuutta silloin tällöin. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, tieuran laitaketo, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kukan perussääntö viidestä terälehdestä ja kymmenestä heteestä ei ole estänyt kuvan kukkaa kasvattamasta kahdeksaa terälehteä ja kuuttatoista hedettä. Monilla muillakin lajeilla esiintyy vastaavaa säännöistä piittaamattomuutta silloin tällöin. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, tieuran laitaketo, 26.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kukan verhiössä on viisi liuskaa ja ne ovat tavallisesti hieman kärkeä kohti kapenevat ja pyöreä- tai tylppäpäiset. Pituutta niillä on yleensä noin 3,5-4 mm. Terälehdet ovat yleensä noin 3-4 kertaa verhiönliuskojen mittaiset. Varsien yläosat, kukintohaarat, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat tiheään nystykarvaiset. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kukan verhiössä on viisi liuskaa ja ne ovat tavallisesti hieman kärkeä kohti kapenevat ja pyöreä- tai tylppäpäiset. Pituutta niillä on yleensä noin 3,5-4 mm. Terälehdet ovat yleensä noin 3-4 kertaa verhiönliuskojen mittaiset. Varsien yläosat, kukintohaarat, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat tiheään nystykarvaiset. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon kota, joka näkyy kuvassa kukkien keskellä, on ilman sarvia tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Siementuotanto on yleensä heikko. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, laidunaitauksen kallioketo, 8.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon kota, joka näkyy kuvassa kukkien keskellä, on ilman sarvia tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja noin 6-7 mm paksu. Siementuotanto on yleensä heikko. A, Lemland, eteläpää, Herröskatan, luonnonsuojelualue, laidunaitauksen kallioketo, 8.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon tyvilehdet ovat pitkäruotiset ja liuskaiset. Myös alemmat varsilehdet ovat pitkähköruotiset, mutta ruoti lyhenee varren ylemmissä lehdissä. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon tyvilehdet ovat pitkäruotiset ja liuskaiset. Myös alemmat varsilehdet ovat pitkähköruotiset, mutta ruoti lyhenee varren ylemmissä lehdissä. A, Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon varsien alaosa, lehtiruodit ja monesti myös tyvilehtien lapa ovat nystykarvoituksen lisäksi pitkähapsiset. Tyvilehtien laita on usein poimulehtimäisesti pyöreäliuskainen. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon varsien alaosa, lehtiruodit ja monesti myös tyvilehtien lapa ovat nystykarvoituksen lisäksi pitkähapsiset. Tyvilehtien laita on usein poimulehtimäisesti pyöreäliuskainen. A, Lemland, Styrsön ja Nåtön välinen pieni Rödgrundet-saari, jonka maantie lävistää, tienlaitaketo, YKJ 27.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon tyvilehtien lapa on munuaismainen tai pyöreähkö ja herttatyvinen sekä tavallisesti noin 10-15 mm leveä ja noin 8-12 mm pitkä. Pyöreähköjen laitaliuskojen lisäksi reuna voi olla myös kuvan tavoin tasapäisesti nyhäinen. Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon tyvilehtien lapa on munuaismainen tai pyöreähkö ja herttatyvinen sekä tavallisesti noin 10-15 mm leveä ja noin 8-12 mm pitkä. Pyöreähköjen laitaliuskojen lisäksi reuna voi olla myös kuvan tavoin tasapäisesti nyhäinen. Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon varsilehdet muuttuvat ylempänä varrella lähes tai aivan ruodittomiksi. Lehtilaita on vaihtelevasti liuskainen. Ylempänä varsi on tiheämmin nystykarvainen ja hapsikarvat vähenevät yksittäisiksi. Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon varsilehdet muuttuvat ylempänä varrella lähes tai aivan ruodittomiksi. Lehtilaita on vaihtelevasti liuskainen. Ylempänä varsi on tiheämmin nystykarvainen ja hapsikarvat vähenevät yksittäisiksi. Sund, Bomarsund, Notviksbasen-niemi, Notvikstornetin raunion viereiset kallioketorinteet, 28.5.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata - papelorikon tyvellä on sipulimaisen meheviä, punertavia tai punaruskeita ja karvaisia itusilmuja, jotka ovat läpimitaltaan noin 3-5 mm. Lajin tieteellinen nimi viittaa näihin "jyväsiin". Suomalainen nimi, papelo, tarkoittaa lankarullan pohjakapulaa, jonka ympärille lanka tai loimi kierretään. Näin myös suomalainen nimi juontaa pieniä keriä muistuttaviin itusilmuihin. A, Saltvik, Näs, maantienojan sorapitoinen laide peltoalueen keskellä olevan Näsin paloaseman kohdalla, 27.5.1989. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Saxifraga granulata – papelorikon tyvellä on sipulimaisen meheviä, punertavia tai punaruskeita ja karvaisia itusilmuja, jotka ovat läpimitaltaan noin 3-5 mm. Lajin tieteellinen nimi viittaa näihin ”jyväsiin”. Suomalainen nimi, papelo, tarkoittaa lankarullan pohjakapulaa, jonka ympärille lanka tai loimi kierretään. Näin myös suomalainen nimi juontaa pieniä keriä muistuttaviin itusilmuihin. A, Saltvik, Näs, maantienojan sorapitoinen laide peltoalueen keskellä olevan Näsin paloaseman kohdalla, 27.5.1989. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto