Sinirikko, Saxifraga oppositifolia, on monivuotinen, mätästävä ja patjamaisia tai mattomaisia kasvustoja muodostava ruoho, jonka juuristo on vahva. Kukattomat varret ovat rennot ja juurehtivat sekä voivat kasvaa yli 10 cm:n pituisiksi. Kukintovarret ovat kohenevat ja enintään noin 5 cm pitkät. Varret ovat lähes varpumaiset, lehdekkäät ja kaljut sekä alempaa ruskehtavat ja ylempää sinipunaiset tai punaruskeat. Kukkivan kasvin korkeus on tavallisesti noin 2-5 cm.
Varsilehdet ovat tiheähkösti ja vuoroittain ristikkäin vastakkain. Tähän lehtien vastakkaisuuteen viittaa myös lajin tieteellinen nimi. Lehdet ovat talvehtivat, möyheät ja ruodittomat sekä malliltaan pitkulaiset tai hieman vastapuikeat ja pyöreäpäiset. Laita on ehyt ja ripsireunainen. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 3-5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Väriltään ne ovat vihreät tai sinivihreät ja usein myös kalkkitäpläiset.
Kukat ovat yksittäin varren latvassa. Koska varret ovat yleensä tiheässä, parhailla kasvupaikoilla kukkapaljous usein peittää koko mättään. Kukkaperä on varren kaltainen ja yleensä noin 1-5 mm pitkä. Verholehtiä on 5 ja ne ovat soikeat, ripsireunaiset ja punaruskeat sekä tavallisesti noin 4 mm pitkät ja noin 2 mm leveät leveimmältä kohtaa.
Teriö on säteittäinen ja tavallisesti noin 10 mm leveä. Terälehtiä on 5 ja harvoin 6. Ne ovat sinipunaiset tai punavioletit, yläosastaan sivulle kaartuvat ja yleensä leveänsoikean vastapuikeat sekä pyöreäpäiset. Pituutta niillä on useimmiten 6-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3,5-4,5 mm. Ne ovat noin kaksi kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja niiden palhot ovat sinipunaiset sekä ponnet tummanvioletit. Emiö on tyveltään yhdislehtinen sekä 2-vartaloinen ja -luottinen. Hedelmä on pysty, kaksilokeroinen ja kalju sekä aluksi punaruskea ja myöhemmin ruskehtava kota, joka on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 5-6 mm paksu. Ulospäin kaartuvat kodan kärjet, entiset emin vartalot, nousevat verhiötä korkeammalle. Verhiö jää kodan seuraksi loppuun asti. Normaali kukinta-aika on kesäkuu – heinäkuun alkupuoli.
Sinirikko on alkuperäinen laji Suomessa ja se on esiintymisalueellaan harvinainen. Pääesiintymisalue on Enontekiön Lapissa, Käsivarren kärkiosassa. Kasviatlaksen havainnoista yli 80 % on täältä. Lisäksi lajia kasvaa muutamin paikoin Inarin Lapin eliömaakunnassa. Se on kalkinvaatija ja kasvaa enimmäkseen valuvetisillä kalliopinnoilla ja -hyllyillä, tunturipurojen varsilla sekä tunturikankailla ja -kivikoissa erityisesti lumenviipymien lähistöllä. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen on vaikuttanut yksilöiden määrän merkittävä vähentyminen. Tulevaisuuden uhkatekijänä on ilmastonmuutos. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Norjan arktisilla saarilla, Huippuvuorilla, Karhusaarella ja Jan Mayenilla sekä Tanskan Färsaarilla.
Saxifraga oppositifolia – sinirikko on mätästävä ja muodostaa tiheän patjamaisia tai mattomaisia kasvustoja. Kasvupaikaksi käy louhikkokin, kunhan tarjolla on riittävästi kalkkia ja kivikon seassa valuvaa vettä. Jo heinäkuun alussa ovat pohjoisen puolen rinteidenkin kasvustot lähes täydellisesti ohikukkineet. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 775 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukintovarret ovat yksikukkaiset ja kohoavat vain noin 2-5 cm:n korkeuteen. Kuvan etualalla edellisen kasvukauden kuivunut ja kärjestään avautunut kota. Myös verhiö on säilynyt, jopa laitaripsineen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukattomat varret ovat rennot ja juurehtivat sekä voivat kasvaa yli 10 cm:n pituisiksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukat ovat tavallisesti noin 10 mm leveitä. Sinipunaiset tai punavioletit terälehdet kaartuvat ulospäin. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukan terälehdet ovat yleensä leveänsoikean vastapuikeat sekä pyöreäpäiset. Pituutta niillä on useimmiten 6-10 mm. Heteitä on kymmenen ja niiden palhot ovat sinipunaiset sekä ponnet aluksi tummanvioletit. Emiö on tyveltään yhdislehtinen ja kaksivartaloinen. Luotit ovat keltaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukassa on lähes aina viisi terälehteä. Joskus niitä kuitenkin voi olla kuusikin, kuten kuvan kukintaansa lopettelevassa teriössä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kukassa on viisi verholehteä. Ne ovat soikeat, ripsireunaiset ja punaruskeat sekä tavallisesti noin 4 mm pitkät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon kota on kaksilokeroinen ja kalju sekä aluksi punaruskea. Se on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja ulospäin kaartuvat kodan kärjet, entiset emin vartalot, nousevat verhiötä korkeammalle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne pahtaseinämän alapuolella, Saanajärven luoteisosan kohdalla, 775 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon varret ovat lähes varpumaiset ja kaljut sekä alempaa ruskehtavat ja ylempää sinipunaiset tai punaruskeat. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Saxifraga oppositifolia – sinirikon lehdet ovat tiheähkösti ja vuoroittain ristikkäin vastakkain. Ne ovat talvehtivat, möyheät ja ruodittomat sekä väriltään vihreät tai sinivihreät. Niiden malli on pitkulainen tai hieman vastapuikea. Laita on ehyt ja ripsireunainen. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 3-5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan jyrkkä, kivikkoinen koillisrinne lähellä pahtaseinämän tyveä, Saanajärven luoteispään kohdalla, 785 m mpy, 6.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 