Scirpus radicans – juurtokaisla

  • Scirpus radicans Schkuhr – juurtokaisla
  • ScirpusL. – röyhykaislat
  • Cyperaceae – sarakasvit

Juurtokaisla, Scirpus radicans, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 50-100 cm korkea ruoho, jonka juurakko on pitkä- ja vahvarönsyinen sekä synnyttää usein tiheitä kasvustoja. Varsi on vankka, vihreä tai kellanvihreä ja tylpästi 3-särmäinen sekä nivelikäs ja monilehtinen. Se on kalju mutta usein kukinnon alapuolelta särmiä myöten karhea. Kaatuessaan tai tyveltä lakoontuessaan varsi tavallisesti juurehtii nivelistään, mihin ominaisuuteen tieteellinen ja suomalainen nimikin viittaavat. Ennen varsinaisen varren kasvua tyvellä on lehtitupas, joka kukintavaiheeseen mennessä on jo lakastunut. Varren tyveltä versoo usein uusia, lehtisiä varren alkuja. Varsilehtiä on kierteisesti yleensä 5-7, joista yksi tai kaksi alinta ovat kukintavaiheessa jo lakastuneet tai lakastumassa. Niiden lapa on tavallisesti noin 20-35 cm pitkä, tasasoukka ja hyvin pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä leveimmältä kohtaa noin 6-10 mm leveä. Se on vihreä, litteä, hyvin tiheäsuoninen (suonia noin 30-35) ja laidoista sekä alapinnan keskisuonesta karhea. Varsilehtien tuppi on noin 5 cm pitkä ja sivultaan lähes tai aivan umpinainen ja kalvosuinen. Tupen kalvomainen kieleke on noin 1,5-2 mm pitkä.

Kukinto on muodoltaan lähes pallomainen, alkuvaiheessa tiiviimpi ja kukkiessaan laaja-alainen sekä 3-4 kertaa haaroittuva. Se on suomalaisen sukunimensä mukaisesti röyhymäinen, tavallisesti läpimitaltaan noin 15-20 cm ja yli 100-tähkäinen. Kukinto ja sen haarat ovat tukilehdellisiä. Alimpien päähaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. Alin niistä on lyhyttuppinen ja noin 15-20 cm pitkä. Pienimmät päähaarojen tukilehdet ovat vihreitä, lähes neulamaisia ja yleensä noin 2-5 cm pitkiä. Seuraavien haarojen tukilehdet ovat lähes tai aivan kalvomaisia ja yleensä noin 5-10 mm pitkiä. Kukinnon haarat ovat vihreitä ja sileitä.

Tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin perän ollessa tavallisesti noin 5-10 mm. Myös tähkäperä voi haaroa tähkän tyveltä. Tähkät ovat sukkulamaisia, tavallisesti noin 5-6 mm pitkiä, tiiviitä ja yli 20-kukkaisia. Tähkäsuomut ovat kierteisesti ja ne ovat soikeita, kuperia, tylppäkärkisiä ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on yleensä vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuulipölytteisiä sekä sijaitsevat tähkäsuomujen hangoissa. Kukan kehä on 5-sukasinen. Sukaset ovat kiharaiset. Heteitä on 3 ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. Emi on 3-luottinen. Hedelmä on pähkylä, joka on soikea, 3-särmäinen, lyhytotainen ja noin 1,3 mm pitkä sekä kehäsukasia lyhyempi. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Juurtokaisla on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy harvinaisena vain Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Se kasvaa järvien ja jokien liejuisilla rannoilla ja rantavedessä sekä avoimilla tulvarannoilla ja -niityillä. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Luokitukseen ovat vaikuttaneet suppea esiintymisalue ja taantuminen tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannan vaihtelut. Uhkatekijöinä ovat vesirakentaminen, kemialliset haittavaikutukset ja avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy harvinaisena Ruotsissa ja Norjassa.

Suomessa kasvaa röyhykaislojen suvusta toinenkin ja lähes kautta maan yleinen laji, korpikaisla, S. sylvaticus. Se on ulkonäöltään varsin samankaltainen kuin juurtokaisla. Tarkemmassa tarkastelussa löytyy kuitenkin selviä eroja. Sen tähkät ovat usein perättöminä kahden tai kolmen ryhminä ja ne ovat myös pienempiä ja munamaisia sekä tavallisesti noin 3-4 mm pitkiä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle korpikaislan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Scirpus radicans - juurtokaisla on tavallisesti noin 50-100 cm korkea. Se kasvaa erittäin uhanalaisena vain muutamassa maan etelä- ja kaakkoiskulman eliömaakunnassa. Sen kasvupaikkoina ovat liejuiset ja tulvivat järvien ja jokien rannat sekä rantaniityt. Laji voi kasvaa kuvan tavoin myös matalassa rantavedessä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaisla on tavallisesti noin 50-100 cm korkea. Se kasvaa erittäin uhanalaisena vain muutamassa maan etelä- ja kaakkoiskulman eliömaakunnassa. Sen kasvupaikkoina ovat liejuiset ja tulvivat järvien ja jokien rannat sekä rantaniityt. Laji voi kasvaa kuvan tavoin myös matalassa rantavedessä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan kukinto on varsipäätteinen ja röyhymäinen. Varsilehtiä on kierteisesti 5-7. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan kukinto on varsipäätteinen ja röyhymäinen. Varsilehtiä on kierteisesti 5-7. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan kukinto ja sen haarat ovat tukilehdellisiä. Alimpien päähaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. Alin niistä on lyhyttuppinen ja noin 10-20 cm pitkä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan kukinto ja sen haarat ovat tukilehdellisiä. Alimpien päähaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. Alin niistä on lyhyttuppinen ja noin 10-20 cm pitkä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan kukinto on kukkiessaan laaja-alainen ja kolme tai neljä kertaa haaroittuva. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan kukinto on kukkiessaan laaja-alainen ja kolme tai neljä kertaa haaroittuva. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan kukinto haaroo säteittäisesti. Haarat ovat sileitä. Tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin perän ollessa tavallisesti noin 5-10 mm. Myös tähkäperä voi haaroa tähkän tyveltä, kuten kuvastakin on nähtävillä. Suvun toisella ja lähes kautta Suomen yleisellä korpikaislalla, S. sylvaticus, iso osa tähkistä on perättöminä kahden tai kolmen ryhminä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan kukinto haaroo säteittäisesti. Haarat ovat sileitä. Tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin perän ollessa tavallisesti noin 5-10 mm. Myös tähkäperä voi haaroa tähkän tyveltä, kuten kuvastakin on nähtävillä. Suvun toisella ja lähes kautta Suomen yleisellä korpikaislalla, S. sylvaticus, iso osa tähkistä on perättöminä kahden tai kolmen ryhminä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan tähkät ovat sukkulamaisia, tavallisesti noin 5-6 mm pitkiä ja yli 20-kukkaisia. Tähkäsuomut ovat soikeita, tylppäkärkisiä ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on yleensä vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukat ovat kaksineuvoisia. Heteitä on kolme ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. Emi on kolmiluottinen. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan tähkät ovat sukkulamaisia, tavallisesti noin 5-6 mm pitkiä ja yli 20-kukkaisia. Tähkäsuomut ovat soikeita, tylppäkärkisiä ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on yleensä vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukat ovat kaksineuvoisia. Heteitä on kolme ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. Emi on kolmiluottinen. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan kukinto on kasvunsa alussa pyöreä ja tiheä pallero. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan kukinto on kasvunsa alussa pyöreä ja tiheä pallero. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan lehtilapa on tavallisesti noin 20-35 cm pitkä, tasasoukka ja hyvin pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä leveimmältä kohtaa noin 6-10 mm leveä. Kukintavaiheessa yksi tai kaksi alinta lehteä ovat jo lakastuneet tai lakastumassa. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan lehtilapa on tavallisesti noin 20-35 cm pitkä, tasasoukka ja hyvin pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä leveimmältä kohtaa noin 6-10 mm leveä. Kukintavaiheessa yksi tai kaksi alinta lehteä ovat jo lakastuneet tai lakastumassa. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan lehtilapa on hyvin tiheäsuoninen. Suonia on noin 30-35. Lehden laidat ja alapinnan keskisuoni ovat karheita. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan lehtilapa on hyvin tiheäsuoninen. Suonia on noin 30-35. Lehden laidat ja alapinnan keskisuoni ovat karheita. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans - juurtokaislan varsilehtien tuppi on noin 5 cm pitkä ja sivultaan lähes tai aivan umpinainen ja kalvosuinen. Tupen kalvomainen kieleke on noin 1,5-2 mm pitkä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus radicans – juurtokaislan varsilehtien tuppi on noin 5 cm pitkä ja sivultaan lähes tai aivan umpinainen ja kalvosuinen. Tupen kalvomainen kieleke on noin 1,5-2 mm pitkä. PK, Joensuu, Karsikko, Pielisjoen eteläranta Pekkalan sillan länsipuolella, 10.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto