- Scirpus sylvaticus L. – korpikaisla
- ScirpusL. – röyhykaislat
- Cyperaceae – sarakasvit
Korpikaisla, Scirpus sylvaticus, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 50-100 cm korkea ruoho, jonka juurakko on pitkä- ja vahvarönsyinen sekä synnyttää usein tiheitä ja laajoja kasvustoja. Varsi on vankka, vihreä tai kellanvihreä ja tylpästi 3-särmäinen sekä nivelikäs ja monilehtinen. Se on kalju mutta usein kukinnon alapuolelta karhea. Tyvellä on lehtitupas, joka kukintavaiheessa on jo lakastunut. Varren tyveltä versoo usein uusia, lehtisiä varren alkuja. Varsilehtiä on kierteisesti yleensä 5-8. Niiden lapa on tavallisesti noin 30-50 cm pitkä, tasasoukka, hyvin pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja leveimmältä kohtaa noin 10-15 mm leveä. Se on vihreä, litteä, hyvin tiheäsuoninen (suonia noin 40) ja laidoista sekä alapinnan keskisuonesta karhea. Varsilehtien tuppi on noin 5-6 cm pitkä ja toiselta sivultaan näennäisesti avoin mutta kuitenkin kalvosuinen.
Kukinto on muodoltaan lähes pallomainen, alkuvaiheessa tiiviimpi ja kukkiessaan laaja-alainen sekä 3-4 kertaa haaroittuva. Se on suomalaisen sukunimensä mukaisesti röyhymäinen, tavallisesti läpimitaltaan noin 15-20 cm ja yli 100-tähkäinen. Kukinto ja sen haarat ovat tukilehdellisiä. Alimpien päähaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. Alin niistä on lyhyttuppinen ja noin 15-20 cm pitkä. Pienimmät päähaarojen tukilehdet ovat vihreitä, lähes neulamaisia ja yleensä noin 2-5 cm pitkiä. Seuraavien haarojen tukilehdet ovat lähes tai aivan kalvomaisia ja yleensä noin 5-10 mm pitkiä. Kukinnon haarat ovat vihreitä ja karheita.
Tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin tai useimmiten 2-3 perättömästi yhdessä. Tähkät ovat munamaisia, tavallisesti noin 3-4 mm pitkiä ja yli 10-kukkaisia. Tähkäsuomut ovat kierteisesti ja ne ovat soikeita, kuperia, teräväkärkisiä ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuulipölytteisiä sekä sijaitsevat tähkäsuomujen hangoissa. Kukan kehä on 5-sukasinen. Sukaset ovat suorat ja noin 1,5 mm pitkät. Heteitä on 3 ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. Emi on 3-luottinen. Hedelmä on pähkylä, joka on soikea, 3-särmäinen ja lyhytotainen sekä hieman kehäsukasia lyhyempi. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.
Korpikaisla on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleinen valtaosalla esiintymisaluettaan, joka yltää etelästä päin Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Viime mainituissa eliömaakunnissa se on kuitenkin hyvin harvinainen. Laji kasvaa korvissa, kosteissa lehdoissa, märkien niittyjen laiteilla, jokien, purojen, lampien ja lammikoiden rannoilla sekä ojissa. Varsinainen vesikasvi se ei kuitenkaan ole. Muissa Pohjoismaissa sitä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa kasvaa röyhykaislojen suvusta toinenkin edustaja, juurtokaisla, S. radicans. Se on ulkonäöltään varsin samankaltainen kuin korpikaisla. Tarkemmassa tarkastelussa löytyy kuitenkin selviä eroja. Sen tähkät ovat perällisinä aina yksittäin ja ne ovat myös kookkaampia, tavallisesti noin 5-6 mm pitkiä sekä sukkulamaisia. Suomalaisen nimensä mukaisesti laji, toisin kuin korpikaisla, usein juurehtii nivelistään. Juurtokaisla on myös harvinainen ja sitä on tavattu vain Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnista.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle korpikaislan esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 