Scirpus sylvaticus – korpikaisla

  • Scirpus sylvaticus L. – korpikaisla
  • ScirpusL. – röyhykaislat
  • Cyperaceae – sarakasvit

Korpikaisla, Scirpus sylvaticus, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 50-100 cm korkea ruoho, jonka juurakko on pitkä- ja vahvarönsyinen sekä synnyttää usein tiheitä ja laajoja kasvustoja. Varsi on vankka, vihreä tai kellanvihreä ja tylpästi 3-särmäinen sekä nivelikäs ja monilehtinen. Se on kalju mutta usein kukinnon alapuolelta karhea. Tyvellä on lehtitupas, joka kukintavaiheessa on jo lakastunut. Varren tyveltä versoo usein uusia, lehtisiä varren alkuja. Varsilehtiä on kierteisesti yleensä 5-8. Niiden lapa on tavallisesti noin 30-50 cm pitkä, tasasoukka, hyvin pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja leveimmältä kohtaa noin 10-15 mm leveä. Se on vihreä, litteä, hyvin tiheäsuoninen (suonia noin 40) ja laidoista sekä alapinnan keskisuonesta karhea. Varsilehtien tuppi on noin 5-6 cm pitkä ja toiselta sivultaan näennäisesti avoin mutta kuitenkin kalvosuinen.

Kukinto on muodoltaan lähes pallomainen, alkuvaiheessa tiiviimpi ja kukkiessaan laaja-alainen sekä 3-4 kertaa haaroittuva. Se on suomalaisen sukunimensä mukaisesti röyhymäinen, tavallisesti läpimitaltaan noin 15-20 cm ja yli 100-tähkäinen. Kukinto ja sen haarat ovat tukilehdellisiä. Alimpien päähaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. Alin niistä on lyhyttuppinen ja noin 15-20 cm pitkä. Pienimmät päähaarojen tukilehdet ovat vihreitä, lähes neulamaisia ja yleensä noin 2-5 cm pitkiä. Seuraavien haarojen tukilehdet ovat lähes tai aivan kalvomaisia ja yleensä noin 5-10 mm pitkiä. Kukinnon haarat ovat vihreitä ja karheita.

Tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin tai useimmiten 2-3 perättömästi yhdessä. Tähkät ovat munamaisia, tavallisesti noin 3-4 mm pitkiä ja yli 10-kukkaisia. Tähkäsuomut ovat kierteisesti ja ne ovat soikeita, kuperia, teräväkärkisiä ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuulipölytteisiä sekä sijaitsevat tähkäsuomujen hangoissa. Kukan kehä on 5-sukasinen. Sukaset ovat suorat ja noin 1,5 mm pitkät. Heteitä on 3 ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. Emi on 3-luottinen. Hedelmä on pähkylä, joka on soikea, 3-särmäinen ja lyhytotainen sekä hieman kehäsukasia lyhyempi. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Korpikaisla on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleinen valtaosalla esiintymisaluettaan, joka yltää etelästä päin Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Viime mainituissa eliömaakunnissa se on kuitenkin hyvin harvinainen. Laji kasvaa korvissa, kosteissa lehdoissa, märkien niittyjen laiteilla, jokien, purojen, lampien ja lammikoiden rannoilla sekä ojissa. Varsinainen vesikasvi se ei kuitenkaan ole. Muissa Pohjoismaissa sitä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa kasvaa röyhykaislojen suvusta toinenkin edustaja, juurtokaisla, S. radicans. Se on ulkonäöltään varsin samankaltainen kuin korpikaisla. Tarkemmassa tarkastelussa löytyy kuitenkin selviä eroja. Sen tähkät ovat perällisinä aina yksittäin ja ne ovat myös kookkaampia, tavallisesti noin 5-6 mm pitkiä sekä sukkulamaisia. Suomalaisen nimensä mukaisesti laji, toisin kuin korpikaisla, usein juurehtii nivelistään. Juurtokaisla on myös harvinainen ja sitä on tavattu vain Uudenmaan, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnista.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle korpikaislan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Scirpus sylvaticus - korpikaisla on tavallisesti noin 50-100 cm korkea. Se muodostaa rönsyävän juurakkonsa avulla usein tiheitä ja laajojakin kasvustoja märille tai riittävän kosteille paikoille. Varsinainen vesikasvi se ei ole. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Joutsenlammen ranta, 30.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaisla on tavallisesti noin 50-100 cm korkea. Se muodostaa rönsyävän juurakkonsa avulla usein tiheitä ja laajojakin kasvustoja märille tai riittävän kosteille paikoille. Varsinainen vesikasvi se ei ole. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Joutsenlammen ranta, 30.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan pitkät varsilehdet ja usein kukinnotkin ovat enemmän tai vähemmän nuokkuvia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Myllyoja, Sammontien alittavan Myllyojan laiteet, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan pitkät varsilehdet ja usein kukinnotkin ovat enemmän tai vähemmän nuokkuvia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Myllyoja, Sammontien alittavan Myllyojan laiteet, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan kukinto on laaja, kolmeen tai neljään kertaan haarova ja röyhymäinen. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Joutsenlammen ranta, 30.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan kukinto on laaja, kolmeen tai neljään kertaan haarova ja röyhymäinen. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Joutsenlammen ranta, 30.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan kukinto on aluksi tiiviinä sykeröinä ja vain sen päähaarat ovat selvästi näkyvillä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan kukinto on aluksi tiiviinä sykeröinä ja vain sen päähaarat ovat selvästi näkyvillä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan varsilehtiä on yleensä 5-8. Niiden lapa on tavallisesti noin 30-50 cm pitkä, tasasoukka, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja leveimmältä kohtaa noin 10-15 mm leveä. Myös kukinnon alemmat tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan varsilehtiä on yleensä 5-8. Niiden lapa on tavallisesti noin 30-50 cm pitkä, tasasoukka, pitkäsuippuisen teräväkärkinen ja leveimmältä kohtaa noin 10-15 mm leveä. Myös kukinnon alemmat tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia mutta pienempiä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan kukinto on yleensä yli satatähkäinen ja kukkiessaan lähes pallomainen. Läpimitaltaan se on tavallisesti 10-20 cm. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun laitaojan varsi, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan kukinto on yleensä yli satatähkäinen ja kukkiessaan lähes pallomainen. Läpimitaltaan se on tavallisesti 10-20 cm. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun laitaojan varsi, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin tai useimmiten 2-3 perättömästi yhdessä. Tähkät ovat munamaisia, tavallisesti noin 3-4 mm pitkiä ja yli 10-kukkaisia. Kuvan kukinnossa ovat esille nousseet vasta emin valkoiset luotit, joita kussakin kukassa on kolme. Tämä edistää tuulipölytteisten kukkien ristipölytystä. Ulompien haarojen tukilehdet ovat kalvomaisia ja yleensä noin 5-10 mm pitkiä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan tähkät ovat uloimpien haarojen päissä yksittäin tai useimmiten 2-3 perättömästi yhdessä. Tähkät ovat munamaisia, tavallisesti noin 3-4 mm pitkiä ja yli 10-kukkaisia. Kuvan kukinnossa ovat esille nousseet vasta emin valkoiset luotit, joita kussakin kukassa on kolme. Tämä edistää tuulipölytteisten kukkien ristipölytystä. Ulompien haarojen tukilehdet ovat kalvomaisia ja yleensä noin 5-10 mm pitkiä. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan tähkäsuomut ovat soikeita, kuperia ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukissa on kolme hedettä ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun laitaojan varsi, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan tähkäsuomut ovat soikeita, kuperia ja noin 2 mm pitkiä. Niiden keskisuoni on vihreä ja laidat harmaat tai mustahkot. Kukissa on kolme hedettä ja niiden ponnet ovat kellertävät ja noin 2 mm pitkät. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Tiiriö, Pitkätanhuankadun laitaojan varsi, 16.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaisla kasvattaa ensin ruusukemaisia lehtituppaita. Kun niihin kasvaa kukintovarsi, aluslehdet kuihtuvat kukintavaiheeseen mennessä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Myllyoja, Sammontien alittavan Myllyojan laiteet, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaisla kasvattaa ensin ruusukemaisia lehtituppaita. Kun niihin kasvaa kukintovarsi, aluslehdet kuihtuvat kukintavaiheeseen mennessä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Myllyoja, Sammontien alittavan Myllyojan laiteet, 3.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan lehtilapa ja tuppi ovat hyvin tiheäsuonisia. Lehdessä suonia on noin 40. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan lehtilapa ja tuppi ovat hyvin tiheäsuonisia. Lehdessä suonia on noin 40. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus - korpikaislan varsilehtien tuppi on noin 5-6 cm pitkä ja toiselta sivultaan näennäisesti avoin mutta kuitenkin kalvosuinen. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scirpus sylvaticus – korpikaislan varsilehtien tuppi on noin 5-6 cm pitkä ja toiselta sivultaan näennäisesti avoin mutta kuitenkin kalvosuinen. U, Hanko, Anckars, Kartanontien varrella oleva puronvarsikosteikko, 15.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto