Scleranthus perennis – vaaleajäsenruoho

  • Scleranthus perennis L. – vaaleajäsenruoho
  • Scleranthus L. – jäsenruohot
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Vaaleajäsenruoho, Scleranthus perennis, on tieteellisen lajinimensä mukaisesti monivuotinen ja varsiltaan pysty tai koheneva ruoho. Sen pääjuuri on nuorilla yksilöillä yleensä pysty, hoikka ja haarova sekä vanhoilla yksilöillä kasvin kokoon nähden vankka ja syvälle ulottuva. Varsia on vain muutama tai niitä voi olla pitkäikäisemmissä yksilöissä jopa kymmeniä. Kasvin enemmän tai vähemmän puutunut tyvi on usein edellisen vuoden lakastuneiden lehtien peittämä. Lyhyitä, kukattomia versoja kasvaa silloin tällöin. Kukintoversot ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät, sinivihreät tai usein sinipunaiset ja erityisesti yläosastaan haarovat. Ne ovat toispuolisesti kähäräkarvaiset.

Lehdet ovat varren nivelkohdissa tyveltään yhdiskasvuisesti ja ruodittomasti vastakkain. Ne ovat lähes neulasmaiset tai tasasoukat ja teräväkärkiset sekä usein jossain määrin käyrät. Väriltään ne ovat sinivihreät ja muuttuvat nopeasti varren alemmissa nivelissä vaaleiksi tai ruskehtaviksi. Lehden tyvi on ripsilaitainen. Pituutta lehdillä on tavallisesti noin 6-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-2 mm.

Kukinto muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, jotka kärkiosassaan tiivistyvät tiheiksi kukkaryhmiksi. Kukat ovat haarojen kärjessä ja haarahangoissa. Kukintohaarojen tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia. Ylimpien osakukintojen tukilehdet eivät yleensä ulotu kukkia ylemmäksi. Kukat ovat kaksineuvoiset, perättömät ja noin 3-4 mm pitkät. Terälehdet puuttuvat. Kukan tyvi eli kukkapohjus (maljakehä) on ruukkumainen sekä toispuolisesti ja lyhyesti kähäräkarvainen Verhiönliuskoja on 5 ja ne ovat kehänä kukkapohjuksen reunalla. Ne ovat malliltaan soikeat tai leveän puikeat ja tylpät sekä 0,3-0,5 mm:n levyisesti valkoisen kalvolaitaiset. Pituutta niillä on noin 1,5-2 mm ja leveyttä 1-1,5 mm. Kun kukka on auki, sen läpimitta on noin 3,5-4,5 mm. Verhiönliuskojen leveistä, valkoisista kalvoreunuksista johtuen tällöin näyttääkin kuin kukassa olisikin terälehdet. Kukinnan jälkeen ja hedelmävaiheessa verhiönliuskat ovat pystyt.

Kukassa on melkein verhiönliuskojen mittaisia heteitä yleensä 10, joskus yksi tai kaksi vähemmän. Niiden ponnet ovat pyöreät ja keltaiset tai punertavat. Emin rihmamaisia vartaloita ja luotteja on 2. Hedelmä on 1-siemeninen, noin 3-4 mm pitkä pähkylä, joka jää siihen kiinnikasvaneen kukkapohjuksen ja verhiön sisään. Siemen on kooltaan 1,1-1,5 m x 0,7- 0,9 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.

Vaaleajäsenruoho on harvinainen uustulokas Suomessa. Siitä on tavattu pienehköjä, vakiintuneita kasvustoja lähinnä Ahvenanmaan (Eckerö), Uudenmaan (Helsinki), Etelä-Karjalan (Hamina) ja Etelä-Hämeen (Kouvola ja Iitti) eliömaakunnista. Muut havainnot ovat enemmän tai vähemmän tilapäisluonteisia tai vanhoja. Vaaleajäsenruoho kasvaa Suomessa lähinnä hiekkaisilla tienvarsilla, erilaisilla kentillä, valleilla ja kallioilla. Sitä on aikanaan tavattu myös painolastipaikoilla ja viime vuosina erityisesti itäisen tuontipuun vanhoilla säilytyskentillä. Vaikka laji on uustulokas se on vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa todettu erittäin uhanalaiseksi (EN). Perusteluna on suppea esiintymisalue ja taantuminen tai esiintymisen voimakas pirstoutuminen tai erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhkatekijöinä on mainittu rakentaminen ja avoimien alueiden sulkeutuminen.  Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy vakinaisena ja runsaana Etelä-Ruotsissa, Etelä-Norjassa ja Tanskassa.

Etelä- ja Keski-Suomessa kasvaa yleisenä viherjäsenruohon, S. annuus, kaksi alalajia, höröjäsenruoho, subsp. annuus ja suppujäsenruoho, subsp. polycarpos. Niiden verhiönliuskat ovat suippopäisiä ja kapeasti kalvolaitaisia. Kukan yleisväri on vihreä eikä verhiönliuskoista synny samanlaista terälehtimäistä vaikutelmaa kuin vaaleajäsenruoholla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle vaaleajäsenruohon esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Scleranthus perennis - vaaleajäsenruoho on tieteellisen lajinimensä mukaisesti monivuotinen ja vanhemmat yksilöt voivat olla jopa monikymmenvartisia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue. Alueella on varastoitu aikaisemmin mm. venäläistä puutavaraa. 27.7.2015. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruoho on tieteellisen lajinimensä mukaisesti monivuotinen ja vanhemmat yksilöt voivat olla jopa monikymmenvartisia. EH, Kouvola, Kuusankoski, Voikkaa, vanha, suurimmaksi osaksi pois käytöstä oleva ratapiha-alue. Alueella on varastoitu aikaisemmin mm. venäläistä puutavaraa. 27.7.2015. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon varret ovat pystyjä tai kohenevia ja tavallisesti noin 5-15 cm pitkiä. Varret ovat sinivihreät tai usein kuvan tavoin sinipunaiset. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon varret ovat pystyjä tai kohenevia ja tavallisesti noin 5-15 cm pitkiä. Varret ovat sinivihreät tai usein kuvan tavoin sinipunaiset. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon tyvi on usein edellisen vuoden lakastuneiden lehtien peittämä. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon tyvi on usein edellisen vuoden lakastuneiden lehtien peittämä. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon sinivihreät varsilehdet muuttuvat usein jo kukinnan aikana vaaleiksi tai ruskehtaviksi. Kukinto muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, jotka kärkiosassaan tiivistyvät tiheiksi kukkaryhmiksi. 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon sinivihreät varsilehdet muuttuvat usein jo kukinnan aikana vaaleiksi tai ruskehtaviksi. Kukinto muodostuu peräkkäisistä kaksihaaraviuhkoista, jotka kärkiosassaan tiivistyvät tiheiksi kukkaryhmiksi. 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruoho kasvattaa silloin tällöin myös kukattomia, lyhyitä varsia, joissa neulasmaiset lehdet ovat tiheinä tupsuina verson kärjessä. Kukintohaarat ovat yleensä varren latvaosassa. Erityisesti kehittyvissä versoissa kukkia on usein myös alempana varren lehtihangoissa. Kyse on kasvavan verson puhkeavista, uusista kukintohaaroista. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruoho kasvattaa silloin tällöin myös kukattomia, lyhyitä varsia, joissa neulasmaiset lehdet ovat tiheinä tupsuina verson kärjessä. Kukintohaarat ovat yleensä varren latvaosassa. Erityisesti kehittyvissä versoissa kukkia on usein myös alempana varren lehtihangoissa. Kyse on kasvavan verson puhkeavista, uusista kukintohaaroista. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruoho on Suomessa harvinainen uustulokas, joka viihtyy mm. soraisilla, kuivilla kentillä, kallioilla ja valleilla. 27.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruoho on Suomessa harvinainen uustulokas, joka viihtyy mm. soraisilla, kuivilla kentillä, kallioilla ja valleilla. 27.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon ylimpien osakukintojen tukilehdet eivät yleensä ulotu kukkia ylemmäksi. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon ylimpien osakukintojen tukilehdet eivät yleensä ulotu kukkia ylemmäksi. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon varret ovat toispuolisesti kähäräkarvaiset. Varsilehdet ja kukintohaarojen tukilehdet ovat ruodittomasti vastakkain. Ne ovat lähes neulasmaiset tai tasasoukat ja teräväkärkiset sekä tavallisesti noin 6-10 mm pitkät. Kukat ovat perättömiä ja noin 3-4 mm pitkiä. 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon varret ovat toispuolisesti kähäräkarvaiset. Varsilehdet ja kukintohaarojen tukilehdet ovat ruodittomasti vastakkain. Ne ovat lähes neulasmaiset tai tasasoukat ja teräväkärkiset sekä tavallisesti noin 6-10 mm pitkät. Kukat ovat perättömiä ja noin 3-4 mm pitkiä. 28.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon kukan pohjus on ruukkumainen sekä toispuolisesti ja lyhyesti kähäräkarvainen Verhiönliuskoja on viisi ja ne ovat soikeat tai leveän puikeat ja tylpät sekä leveästi valkoisen kalvolaitaiset. Pituutta niillä on noin 1,5-2 mm. Kukinnan jälkeen ja hedelmävaiheessa verhiönliuskat ovat pystyt ja yksisiemeninen pähkylä jää kukan sisälle näkymättömiin. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon kukan pohjus on ruukkumainen sekä toispuolisesti ja lyhyesti kähäräkarvainen Verhiönliuskoja on viisi ja ne ovat soikeat tai leveän puikeat ja tylpät sekä leveästi valkoisen kalvolaitaiset. Pituutta niillä on noin 1,5-2 mm. Kukinnan jälkeen ja hedelmävaiheessa verhiönliuskat ovat pystyt ja yksisiemeninen pähkylä jää kukan sisälle näkymättömiin. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon kukasta puuttuvat terälehdet kokonaan. Leveästi kalvolaitaiset verhiönliuskat ovat ikään kuin korvanneet ne. Tämä kukinnon valkoinen sävy erottaa lajin hyvin tavallisemmasta viherjäsenruohosta, S. annuus, jonka verhiönliuskat ovat kapeasti kalvolaitaiset ja kukinnon yleissävy on vihreä. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon kukasta puuttuvat terälehdet kokonaan. Leveästi kalvolaitaiset verhiönliuskat ovat ikään kuin korvanneet ne. Tämä kukinnon valkoinen sävy erottaa lajin hyvin tavallisemmasta viherjäsenruohosta, S. annuus, jonka verhiönliuskat ovat kapeasti kalvolaitaiset ja kukinnon yleissävy on vihreä. 27.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis - vaaleajäsenruohon kukka on avoimena noin 3,5-4,5 mm läpimitaltaan. Heteitä on yleensä kymmenen, joskus yksi tai kaksi vähemmän. Emin rihmamaisia vartaloita ja luotteja on kaksi. 27.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.
Scleranthus perennis – vaaleajäsenruohon kukka on avoimena noin 3,5-4,5 mm läpimitaltaan. Heteitä on yleensä kymmenen, joskus yksi tai kaksi vähemmän. Emin rihmamaisia vartaloita ja luotteja on kaksi. 27.7.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto