Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka

  • Spergula arvensis L. – peltohatikka
  • subsp. sativa (Boenn.) Ces. – pohjanpeltohatikka
  • Spergula L. – hatikat
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Peltohatikalla, Spergula arvensis, on tai on ollut kolme alalajia Suomessa: etelässä, länteen painottuen, nimialalaji etelänpeltohatikka, subsp. arvensis, laajasti hyvin yleinen pohjanpeltohatikka, subsp. sativa ja jo hävinnyt pellavapeltojen rikka, pellavahatikka, subsp. maxima. Alalajeja ei ole helppo erottaa toisistaan ja varma määritys edellyttää usein siementen tarkastelua mikroskoopilla.

Tässä esiteltävä pohjanpeltohatikka on yksivuotinen ruoho. Sen pääjuuri on tavallisesti pysty ja hoikka. Koko kasvi on yleensä tiheästi ja tahmeasti nystykarvainen, joskin karvoituksessa on vaihtelua. Toisinaan nystykarvoja voi olla vähemmän ja joskus harvoin koko kasvi voi olla kaljukin. Yksilöissä on tyvestä lähtien tavallisesti 1-10 kohenevaa tai pystyä vartta, jotka ovat kukintoon saakka haarattomia tai kasvattavat muutamia pitkähköjä haaroja. Pituutta varsilla on yleensä 40-70 cm. Varren nivelvälit ovat yleensä 3-15 cm pitkiä eivätkä kukinnon alapuoliset nivelvälit poikkea pituudeltaan juurikaan muista nivelväleistä.

Lehdet ovat nivelissä vastakkain ristikkäisesti niin, että niistä yleensä muodostuu runsas lehtikiehkura, jossa joukossa on usein myös lyhyitä haaroja. Lehdet ovat kapean tasasoukat ja tylppäpäiset sekä tavallisesti noin 10-40 mm pitkät ja noin 0,5-1 mm leveät. Ne ovat noin nivelvälin pituiset tai niitä lyhyemmät. Väriltään ne himmeän vihreät sekä malliltaan puoliliereät ja alta kouruiset.

Kukinto on varsien ja haarojen kärkiosassa ja se on yleensä haarova ja harsuhko. Kukinnon tukilehdet ovat kalvomaiset ja hyvin pienet, vain noin 1 mm pitkät. Kukkaperä on tavallisesti noin 5-10 mm pitkä. Se pitenee kukinnan jälkeen jopa 30 mm:iin ja kääntyy alaspäin. Kukat ovat kaksineuvoisia ja 5-lukuisia. Verholehdet ovat erilliset, puikeat, terävä- tai tylppäkärkiset, vihreät tai toisinaan punertavat sekä valkoisen kalvolaitaiset. Pituutta niillä on noin 2,5-4 mm ja leveyttä noin 1-1,5 mm.

Kukka on läpimitaltaan noin 7-10 mm. Terälehdet ovat ehyet, valkoiset, kärkiosastaan puikeat ja päästään tylpät sekä tyviosastaan jyrkästi kapenevat. Ne ovat noin 3,5-5 mm pitkät ja noin 1,5-2 mm leveät ja yleensä hiukan verholehtiä pitemmät. Heteitä on 5-10 ja niiden ponnet ovat keltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 5. Hedelmä on munanmuotoinen, noin 4-7 mm pitkä ja noin 2-3,5 mm leveä, vihertävä kota, joka on hieman verholehtiä pitempi. Kota avautuu 5-liuskaisesti ja hajoaa auetessaan. Siemenet ovat pyöreähköt, kapeapalteiset, nystyttömät mutta nystykarvaiset, mustat ja läpimitaltaan noin 1,1-1,4 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-syyskuu.

Pohjanpeltohatikka on Suomessa muinaistulokas ja pohjoisessa uustulokas. Se on yleinen Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntien linjalle saakka ja siitä pohjoiseen harvinainen. Se kasvaa ihmistoiminnan piirissä viljelymailla, puutarhoissa, pihoilla, pientareilla, joutomailla, rata-alueilla, hietikoilla ja rannoilla. Se kasvaa myös kaikissa muissa Pohjoismaissa ja Färsaarilla. Kasviatlakseen on viety vain pieni osa havainnoista alalajitasolla. Oikeamman kuvan pohjanpeltohatikan levinneisyydestä saakin lajitason kartasta, koska valtaosa havainnoista on kuitenkin tätä alalajia.

Etelänpeltohatikka, subsp. arvensis on keskimäärin vähemmän karvainen ja tahmea. Varsia on yleensä 1-5 ja ne ovat enemmän tai vähemmän pystyjä ja tavallisesti 10-30 cm pitkiä. Lehdet ovat useimmiten kellanvihreät. Siementen pinta on nystyinen ja nystykarvainen. Nystyt ovat nuijamaisia. Eteläsuomessa kasvaa myös kalliohatikka, S. morisonii. Se on kalju tai hapsikarvainen ja nystykarvat puuttuvat. Lehdet ovat selvästi nivelvälejä lyhemmät myös varren tyviosassa. Kukinnon alapuolinen nivelväli on tavallisesti 2-3 kertaa alempien nivelvälien mittainen.

Lajitasoinen linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle peltohatikan esiintymiskartalle Suomessa.

Lajitasoinen linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka suosii monien yksivuotisten tavoin ihmistoiminnan piirissä olevia ja kasvupohjaltaan rikkoutuvia alueita. Se on usein ensimmäisiä rikkaruohoja mm. uusittavilla nurmialueilla. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka suosii monien yksivuotisten tavoin ihmistoiminnan piirissä olevia ja kasvupohjaltaan rikkoutuvia alueita. Se on usein ensimmäisiä rikkaruohoja mm. uusittavilla nurmialueilla. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka ei runsaasta siementuotannostaan huolimatta selviä kasvupohjan umpeutumisesta, koska siemenet eivät pääse itämään ja kasvamaan. Kuvan uudelleen muokatulla ja kylvetyllä nurmikollakaan lajista ei ollut enää jälkeäkään seuraavana vuonna. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka ei runsaasta siementuotannostaan huolimatta selviä kasvupohjan umpeutumisesta, koska siemenet eivät pääse itämään ja kasvamaan. Kuvan uudelleen muokatulla ja kylvetyllä nurmikollakaan lajista ei ollut enää jälkeäkään seuraavana vuonna. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka on tavallisesti 1-10-vartinen. Varret ovat kohenevia tai pystyjä ja harvahaaraisia sekä yleensä noin 40-70 cm pitkiä. Varren nivelvälit ovat noin 3-15 cm eikä kukinnon alapuolella olevan nivelvälin pituus poikkea juurikaan muista alemmista nivelväleistä. St, Pori, Ahlainen, Mustalahti, Skatansuntin ranta Sandöntien sillan lounaispuolella, 14.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka on tavallisesti 1-10-vartinen. Varret ovat kohenevia tai pystyjä ja harvahaaraisia sekä yleensä noin 40-70 cm pitkiä. Varren nivelvälit ovat noin 3-15 cm eikä kukinnon alapuolella olevan nivelvälin pituus poikkea juurikaan muista alemmista nivelväleistä. St, Pori, Ahlainen, Mustalahti, Skatansuntin ranta Sandöntien sillan lounaispuolella, 14.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kukinto on varsien ja haarojen kärkiosassa ja se on yleensä haarova ja harsuhko. Kukkaperät ovat noin 5-10 mm pitkät ja pitenevät kukinnan jälkeen jopa 30 mm:iin ja kääntyvät alaspäin. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kukinto on varsien ja haarojen kärkiosassa ja se on yleensä haarova ja harsuhko. Kukkaperät ovat noin 5-10 mm pitkät ja pitenevät kukinnan jälkeen jopa 30 mm:iin ja kääntyvät alaspäin. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka on yleensä varsistaan, lehdistään, kukkaperistään ja verholehdistään eli kauttaaltaan tiheästi ja tahmeasti nystykarvainen. Niinpä ohikulkevista koirista jää karvamuistoja tienvarren kasvustoihin. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka on yleensä varsistaan, lehdistään, kukkaperistään ja verholehdistään eli kauttaaltaan tiheästi ja tahmeasti nystykarvainen. Niinpä ohikulkevista koirista jää karvamuistoja tienvarren kasvustoihin. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka vaikuttaa harmittomalta rikkakasvilta. Viljelyksillä se voi kuitenkin tämän kuvasarjan ensimmäisen kuvan kaltaisina massakasvustoina vaikuttaa viljelytulosta heikentävästi. Sitä on myös lähes mahdotonta hävittää, koska siemenpankissa voi olla jopa 10 000 siementä neliöllä. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikka subsp. pohjanpeltohatikka vaikuttaa harmittomalta rikkakasvilta. Viljelyksillä se voi kuitenkin tämän kuvasarjan ensimmäisen kuvan kaltaisina massakasvustoina vaikuttaa viljelytulosta heikentävästi. Sitä on myös lähes mahdotonta hävittää, koska siemenpankissa voi olla jopa 10 000 siementä neliöllä. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kukat ovat läpimitaltaan noin 7-10 mm. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kukat ovat läpimitaltaan noin 7-10 mm. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan valkoisia terälehtiä ja valkokalvoreunaisia verholehtiä on viisi. Terälehdet ovat yleensä hieman verholehtiä pitemmät. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan valkoisia terälehtiä ja valkokalvoreunaisia verholehtiä on viisi. Terälehdet ovat yleensä hieman verholehtiä pitemmät. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan terälehdet ovat ehyet, kärkiosastaan puikeat ja tyviosastaan jyrkästi kapenevat sekä noin 3,5-5 mm pitkät. Heteiden määrä vaihtelee välillä 5-10 (kuvassa 8) ja niiden ponnet ovat keltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 5. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan terälehdet ovat ehyet, kärkiosastaan puikeat ja tyviosastaan jyrkästi kapenevat sekä noin 3,5-5 mm pitkät. Heteiden määrä vaihtelee välillä 5-10 (kuvassa 8) ja niiden ponnet ovat keltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 5. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan verholehdet ovat tyveen saakka erilliset, malliltaan puikeat ja useimmiten vihreät valkoista kalvolaitaa lukuun ottamatta. Pituutta niillä on noin 2,5-4 mm ja yleensä ne ovat tiheästi tahmean nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan verholehdet ovat tyveen saakka erilliset, malliltaan puikeat ja useimmiten vihreät valkoista kalvolaitaa lukuun ottamatta. Pituutta niillä on noin 2,5-4 mm ja yleensä ne ovat tiheästi tahmean nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan lehdet ovat nivelissä vastakkain ristikkäisesti niin, että niistä yleensä muodostuu runsas lehtikiehkura, jossa joukossa on usein kuvan tavoin myös lyhyitä haaroja. Lehdet ovat kapean tasasoukat ja tavallisesti noin 10-40 mm pitkät ja noin 0,5-1 mm leveät. Väriltään ne ovat himmeän vihreät. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan lehdet ovat nivelissä vastakkain ristikkäisesti niin, että niistä yleensä muodostuu runsas lehtikiehkura, jossa joukossa on usein kuvan tavoin myös lyhyitä haaroja. Lehdet ovat kapean tasasoukat ja tavallisesti noin 10-40 mm pitkät ja noin 0,5-1 mm leveät. Väriltään ne ovat himmeän vihreät. EH, Hämeenlinna, Voutila, Lakee, Louhentien laita, uudistettu nurmialue, 2.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa - peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kota on munanmuotoinen, noin 4-7 mm pitkä ja hieman verholehtiä pitempi. Siemenet ovat mustat, pyöreähköt, kapeapalteiset (palle näkyy oikean alakulman siemenessä) ja läpimitaltaan noin 1,1-1,4 mm. Niiden pinta on nystytön (etelänpeltohatikalla, subsp. arvensis, se on nuijanystyinen) mutta kuitenkin nystykarvainen. Kuvassa muutama nystykarvan pää näkyy auringonvalon leikkauksessa. EH, Hämeenlinna, Voutila, Jukola, entinen peltoalue Jukolanraitin varrella, 20.7.1993. Kuva näytteestä. Copyright Hannu Kämäräinen.
Spergula arvensis subsp. sativa – peltohatikan subsp. pohjanpeltohatikan kota on munanmuotoinen, noin 4-7 mm pitkä ja hieman verholehtiä pitempi. Siemenet ovat mustat, pyöreähköt, kapeapalteiset (palle näkyy oikean alakulman siemenessä) ja läpimitaltaan noin 1,1-1,4 mm. Niiden pinta on nystytön (etelänpeltohatikalla, subsp. arvensis, se on nuijanystyinen) mutta kuitenkin nystykarvainen. Kuvassa muutama nystykarvan pää näkyy auringonvalon leikkauksessa. EH, Hämeenlinna, Voutila, Jukola, entinen peltoalue Jukolanraitin varrella, 20.7.1993. Kuva näytteestä. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto