Stellaria graminea – heinätähtimö

  • Stellaria graminea L. – heinätähtimö
  • Stellaria L. – tähtimöt
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Heinätähtimö, Stellaria graminea, on monivuotinen ja talvehtii sekä levittäytyy hoikkien rönsyjen avulla. Ne suikertavat lähellä maanpintaa ja karikkeessa. Niistä nousee muutamia tai tiheitä ja laajojakin kasvustoja muodostaen rentoja tai kohenevia kukattomia versoja sekä kohenevia kukintoversoja. Myös versot juurehtivat tyviosastaan. Kukintovarret ovat tavallisesti noin 20-70 cm pitkät, hoikat, kiiltävät ja nelisärmäiset sekä yleensä vain yläosastaan runsashaaraiset. Varret ja haarat ovat kaljut tai varsien alaosassa on kartiomaisia nystermiä, jotka tekevät pinnan karheaksi.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja lähes tasasoukat tai kapeansuikeat sekä pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Niiden levein kohta on lähellä tyveä. Lehdet ovat yksisuoniset, vihreät tai hieman sinivihreät ja sivulle siirottavat sekä muuten kaljut mutta usein tyviosan laidoiltaan karvaripsiset. Varren keskiosan lehdet ovat tavallisesti noin 20-50 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm leveät. Lehtien koko pienenee tyveä kohti. Alimmat lehdet ovat kukintavaiheessa usein jo kuihtuneet mutta paikallaan pysyvät.

Kukinto-osa on harsu ja usein laaja sekä moninkertaisesti kaksi- ja hentohaarainen sekä kokonaisuutena runsaskukkainen. Haarojen tukilehdet ovat kalvomaisia, vaaleita ja ainakin kärkiosastaan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-5 mm pitkiä. Ne ovat tavallisesti laidoiltaan, ainakin tyviosastaan, valkoripsiset. Kukkaperä on kalju ja noin 1,5-4 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia tai steriilejä hedekukkia. Ne ovat 5-lukuiset ja kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat. Verholehdet ovat soikeat tai suikeat, teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä ulkopinnaltaan kiiltävät, kaljut tai harvoin kärkiosastaan kähäräkarvaiset. Niiden laita on valkoisen kalvoreunainen ja tavallisesti enemmän tai vähemmän kähärästi ripsinen. Koko vaihtelee suuresti kukan koon mukaan. Pituus on noin 2-6 mm ja leveys 0,6-1,5 mm. Hedekukissa mitat ovat keskimäärin kaksineuvoisia kukkia pienemmät.

Teriö on kaksineuvoisissa kukissa läpimitaltaan noin 7-12 mm ja hedekukissa usein vain 5-6 mm. Terälehdet ovat valkoiset ja lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin niitä olisi viiden sijasta kymmenen. Liuskat ovat suikeat ja pyöreähköpäiset. Terälehdet ovat kaksineuvoisissa kukissa noin 4-7 mm pitkät ja yhdestä lähes kahteen kertaan verholehtien mittaiset. Hedekukissa ne ovat noin  2-4 mm pitkät ja enintään noin verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat 0,5-0,7 mm pitkät sekä kaksineuvoisissa kukissa vaaleamman tai tummemman punasävyiset sekä hedekukissa keltaiset tai ruskehtavat. Emin vartaloita ja luotteja on 3. Hedelmä on puikea tai pitkänpyöreä, noin 5-7 mm pitkä ja noin 2-2,5 mm leveä sekä kellanvihreä tai ruskehtava kota, joka on hieman tai enintään puolitoista kertaa verholehtien pituinen. Kota avautuu 6-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, nystermäiset, ruskeat ja läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Heinätähtimö on alkuperäinen, yleinen ja runsas laji kaikissa Suomen eliömaakunnissa. Se kasvaa monipuolisesti niityillä, viljelymailla, pientareilla, tienvarsilla, joutomailla, metsänreunoissa, kallioilla ja rannoilla. Se kasvaa myös kaikissa muissa Pohjoismaissa.

Heinätähtimöllä on yksi läheinen ja myös kautta Suomen levinnyt sekä yleinen sisarlaji, metsätähtimö, S. longifolia. Se ei ole kuitenkaan niittylaji, vaan on enemmän sidoksissa metsään, hakkuualueisiin ja raivioihin, joskin yhteisiäkin kasvupaikkoja on. Se on kaikin puolin pienempi kuin heinätähtimö, mutta ilman lajien yhtäaikaista näkemistä eroa ei aina huomaa. Varmaan erottamiseen kannattaa käyttää mittaa ja suurennuslasia. Metsätähtimön kukkaperät ovat yleensä noin 1-1,5 cm pitkät ja haarojen tukilehdet sekä verholehdet ovat karvareunattomia. Heinätähtimölle vieläkin läheisempi on idäntähtimö, S. hebecalyx. Se on kuitenkin vakiintunut harvinaisena sotatulokkaana vain Kuhmon eräille taistelupaikoille. Sen kukinto on yleensä vähäkukkainen ja verholehtien ulkopinta on ainakin kärkiosastaan lyhyt- ja suorakarvainen.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle heinätähtimön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Stellaria graminea - heinätähtimö levittäytyy niityillä usein laajoina kasvustoina, joissa se hentoudestaan huolimatta selviää hyvin muun kasvillisuuden osana. EH, Tampere, Pyynikki, kesäteatterille vievän tien laitaniitty, 1.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimö levittäytyy niityillä usein laajoina kasvustoina, joissa se hentoudestaan huolimatta selviää hyvin muun kasvillisuuden osana. EH, Tampere, Pyynikki, kesäteatterille vievän tien laitaniitty, 1.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimö voi vähän kilpailluilla tai pohjaltaan rikkonaisilla kasvupaikoilla muodostaa myös tiheän yhtenäisiä ja lähes puhtaita kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimö voi vähän kilpailluilla tai pohjaltaan rikkonaisilla kasvupaikoilla muodostaa myös tiheän yhtenäisiä ja lähes puhtaita kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimö varmistaa paikkansa auringossa hyödyntämällä yhteenkietoutuvien, hentojen haarojensa ja muiden kasvien tukevampien varsien joukkovoimaa. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimö varmistaa paikkansa auringossa hyödyntämällä yhteenkietoutuvien, hentojen haarojensa ja muiden kasvien tukevampien varsien joukkovoimaa. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön verso haaroo yleensä yläosastaan kaksihaaraisesti ja moninkertaisesti niin, että kukinto-osa on usein leveä ja runsaskukkainen mutta harsu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön verso haaroo yleensä yläosastaan kaksihaaraisesti ja moninkertaisesti niin, että kukinto-osa on usein leveä ja runsaskukkainen mutta harsu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä ja haarahangoissa. Haarojen tukilehdet ovat kalvomaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä ja haarahangoissa. Haarojen tukilehdet ovat kalvomaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön kaksineuvoiset kukat (kuvassa) ovat noin 7-12 mm läpimitaltaan. Steriileissä hedekukissa läpimitta on vain noin 5-6 mm. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön kaksineuvoiset kukat (kuvassa) ovat noin 7-12 mm läpimitaltaan. Steriileissä hedekukissa läpimitta on vain noin 5-6 mm. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön terälehdet ovat lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin niitä olisikin kymmenen. Terälehdet ovat kaksineuvoisissa kukissa (kuva) usein 1,5 - lähes 2 kertaa verholehtien pituiset. Hedekukissa ne ovat noin verholehtien mittaiset. Heteitä kukassa on 10 ja emin luotteja 3. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön terälehdet ovat lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin niitä olisikin kymmenen. Terälehdet ovat kaksineuvoisissa kukissa (kuva) usein 1,5 – lähes 2 kertaa verholehtien pituiset. Hedekukissa ne ovat noin verholehtien mittaiset. Heteitä kukassa on 10 ja emin luotteja 3. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön kukan verholehdet ovat teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä pinnaltaan yleensä kaljut. Niiden laita.on valkoisen kalvoreunainen ja tavallisesti enemmän tai vähemmän kähärästi ripsinen. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön kukan verholehdet ovat teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä pinnaltaan yleensä kaljut. Niiden laita.on valkoisen kalvoreunainen ja tavallisesti enemmän tai vähemmän kähärästi ripsinen. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön lehdet ovat vastakkaiset, sivulle siirottavat ja ruodittomat sekä lähes tasasoukat tai kapeansuikeat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Varren keskiosan lehdet ovat tavallisesti noin 20-50 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm leveät. Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön lehdet ovat vastakkaiset, sivulle siirottavat ja ruodittomat sekä lähes tasasoukat tai kapeansuikeat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Varren keskiosan lehdet ovat tavallisesti noin 20-50 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-7 mm leveät. Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön lehdet ovat muuten kaljut, mutta usein ainakin tyviosan laidoiltaan karvaripsiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön lehdet ovat muuten kaljut, mutta usein ainakin tyviosan laidoiltaan karvaripsiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien varren niittyalue, 14.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön versohaarojen tukilehdet ovat kalvomaisia ja ainakin kärkiosastaan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-5 mm pitkiä. Ne ovat tavallisesti laidoiltaan, ainakin tyviosastaan, valkoripsiset. Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön versohaarojen tukilehdet ovat kalvomaisia ja ainakin kärkiosastaan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-5 mm pitkiä. Ne ovat tavallisesti laidoiltaan, ainakin tyviosastaan, valkoripsiset. Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoisranta Laavun tilan lounaispuolella, joen korkean rantatörmän päällys, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea - heinätähtimön kota on puikea tai pitkänpyöreä ja noin 5-7 mm pitkä. Se on hieman tai enintään puolitoista kertaa verholehtien pituinen. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria graminea – heinätähtimön kota on puikea tai pitkänpyöreä ja noin 5-7 mm pitkä. Se on hieman tai enintään puolitoista kertaa verholehtien pituinen. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto