Rabelera holostea (L.) M. T. Sharples & E. A. Tripp – kevättähtimö
aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Stellaria holostea L.
Rabelera M. T. Sharples & E. A. Tripp – kevättähtimöt
Caryophyllaceae – kohokkikasvit
Kevättähtimö, entiseltä nimeltään Stellaria holostea, on uusimman tiedon valossa siirretty 2019 omaan kevättähtimöiden sukuunsa nimellä Rabelera holostea (Suomen putkilokasvien luettelo, Lisäyksiä ja muutoksia perusteluineen 1. Lutukka 36. 2020, s. 42. LUOMUS, Helsinki). Kevättähtimö on monivuotinen sekä maahan kaatuneiden ja pintarönsymäisesti juurehtivien, vanhojen varsien avulla talvehtiva. Uudet varret nousevat tästä vaakatasoisten, vanhojen varsien ja juurten verkostosta. Varret ovat kohenevat tai pystyt, hoikat ja kovat mutta kuitenkin hauraat sekä enemmän tai vähemmän särmäiset, kaljut tai särmistään karheat. Pituutta niilä on tavallisesti noin 15-50 cm. Varret kasvavat yleensä tiheinä ryhminä ja haarovat erityisesti yläosastaan kietoutuen ja tukeutuen toisiinsa. Kukkavarsien tyvellä on usein myös kukkimattomia versoja.
Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja puolisepivät sekä hyvin kapeanpuikeat tai suikeat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Ne ovat jäykähköt, sivulle siirottavat ja kirkkaanvihreät sekä laidoiltaan ja alapinnan keskisuoneltaan lyhyesti ja tiheästi jäykkäkarvaiset. Varren keskiosan lehdet ovat tavallisesti noin 4-12 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 cm leveät. Lehtien koko pienenee tyveä ja kukintohaarojen yläosaa kohti. Alimmat lehdet ovat kukintavaiheessa usein jo kuihtuneet mutta paikallaan pysyvät.
Kukinto-osa on harsu ja se muodostuu moninkertaisista kaksihaaraviuhkoista. Kukintohaarojen lehdet ovat varsilehtien kaltaisia ja pienenevät ja kapenevat tasaisesti haarojen kärkeä kohti. Ylimmät niistä ovat vain noin 3-7 mm pitkiä ja noin 1 mm leveitä kukkien tukilehtiä. Kukat ovat yksittäin verson ja versohaaran kärjessä tai lehtihankaisissa haaroissa. Kukkaperä on tiheään lyhytkarvainen ja verson tai haaran latvaosassa noin 2-4 cm pitkä sekä alemmissa lehtihankaisissa kukissa jopa 8 cm pitkä. Se pitenee vielä kukinnan jälkeen ja käyristyy usein kärjestään hedelmävaiheessa Kukat ovat kaksineuvoiset ja 5-lukuiset sekä kukkiessaan pystyt, siirottavat tai hieman nuokkuvat. Verholehdet ovat soikeat tai leveän suikeat, tavallisesti teräväkärkiset, vihreät ja laidoiltaan kapeasti kalvoreunaiset sekä kaljut tai harvaan lyhytkarvaiset. Pituutta niillä on noin 6-10 mm ja leveyttä noin 2 mm.
Teriö on noin 15-25 mm leveä ja sen terälehdet ovat valkoiset ja noin puoleen väliin saakka kaksiliuskaiset sekä noin 10-17 mm pitkät, 6-8 mm leveät ja noin kaksi kertaa verholehtiä pitemmät. Kärkiliuskat ovat lähes tai aivan tasasoukat ja pyöreä- tai tylppäpäiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat keltaiset. Emin vartaloita ja luotteja on 3. Hedelmä on pallomainen tai leveän munamainen, noin 6-8 mm pitkä ja lähes yhtä paksu, kellanvihreä ja kiiltävä kota, joka on noin verholehtien pituinen tai hieman niitä lyhyempi tai pitempi. Kota avautuu 6-liuskaisesti. Siemenet ovat pitkänpyöreät, korkeanystermäiset, tummanruskeat ja pituudeltaan noin 2-3 mm ja leveydeltään noin 1,5-2 mm. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Kevättähtimö on alkuperäinen laji Suomessa Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Yleisin se lienee Uudellamaalla. Tulokasesiintymiä on Kainuun, Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntien linjalle saakka. Se kasvaa lähinnä lehtomaisissa metsissä, metsänreunoissa, lehtoniityillä ja puistonurmikoilla. Muissa Pohjoismaissa kevättähtimöä esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimö levittäytyy usein tiheän yhtenäisiksi ja laajoiksikin kasvustolaikuiksi. Lehtometsien ja metsänreunojen lisäksi sen voi löytää myös reheviltä lehtoniityiltä, joissa yhtenäinen kasvutapa kykenee pitämään kilpailijat aisoissa. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Katajisto, Vanajaveden itärannan ja Katajiston kartanon välinen niittyalue, 29.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimö viihtyy valoisissa metsänlaiteissa. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön varret ovat pystyt tai kohenevat ja useimmiten noin puolivälistä alkaen kaksihaaraisesti ja useaan kertaan haarovat. Vastakkain olevat lehdet ovat sivulle siirottavat. Verson suurin paino on sen levittäytyvässä latvaosassa. Kova mutta hauras varsi taittuu helposti. Pystyssä pysymistä auttaa tiheissä kasvustoissa kietoutuminen toisiin versoihin ja muihin kasveihin. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön varret ovat erityisesti kasvustojen laidoilla, joissa apua ei ole muistakaan kasveista, usein kohenevia tai tuulen lakoonnuttamia. Tällöin varret alkavat juurehtia alemmista nivelistään. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön kukat ovat yksittäin haarojen päissä tai lehtihangoissa. Ne ovat noin 15-25 mm leveät. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön kukassa on viisi valkoista ja noin 10-17 mm pitkää terälehteä, jotka ovat päästään noin puoleen väliin saakka kaksiliuskaiset. EH, Hattula, Metsänkylä, Vanajaveden Metsänkylänlahden kynäjalavalehdon koillispuolisen niittyketoalueen reuna lehtometsän laidassa, 17.5.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimö 17.5.2014 EH, Hattula, Metsänkylä, Vanajaveden Metsänkylänlahden kynäjalavalehdon NE-puolinen niittyketoalue metsän laidassa, YKJ 6772905:3361699. Kuva Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön verhiössä on viisi soikeahkoa ja tavallisesti teräväkärkistä verholehteä, jotka ovat noin 6-10 mm pitkät ja kutakuinkin puolet terälehtien pituudesta. Ne ovat kapeasti kalvoreunaiset ja kaljut tai harvakarvaiset. Kukkaperä on tiheästi lyhytkarvainen. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Katajisto, Vanajaveden itärannan ja Katajiston kartanon välinen niittyalue, 29.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön kota on pallomainen tai leveän munamainen sekä noin 6-8 mm pitkä ja lähes yhtä paksu. Se on väriltään kellanvihreä, kiiltävä ja suunnilleen verholehtien pituinen. Kota avautuu kuusiliuskaisesti alas asti. EH, Hämeenlinna, Aulanko, luonnonsuojelualue, Metsälammen pohjoispuoli, metsänlaita, 20.6.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön lehdet ovat ruodittomat ja puolisepivät sekä hyvin kapeanpuikeat tai suikeat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Ne ovat jäykähköt, sivulle siirottavat ja kirkkaanvihreät. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimön varsi on enemmän tai vähemmän särmäinen ja kalju tai särmistään karhea. Lehdet ovat laidoiltaan ja alapinnan keskisuoneltaan lyhyesti ja tiheästi jäykkäkarvaiset. U, Hanko, Tvärminne, Tvärminneöhön vievän J. A. Palménintien laide metsikön reunassa, 30.5.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.Rabelera holostea (Stellaria holostea) – kevättähtimö talvehtii kaatuneiden ja nivelkohdistaan juurtuneiden, vanhojen varsien avulla. Uudet varret nousevat tästä vanhojen varsien verkostosta. Kukintavaiheessa verson alimmat lehdet ovat usein jo lakastuneet, mutta pysyvät kuihtuneina paikallaan. U, Porvoo, Pellinki, Söderby, Bastuhamn, pieni merenlahti Hagnäsin ja Mellanuddenin välissä, rantametsän laita, 17.6.1988. Kuva näytteestä 5.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 