Stellaria longifolia – metsätähtimö

  • Stellaria longifolia Muhl. ex Willd. – metsätähtimö
  • Stellaria L. – sädetähtimöt
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Metsätähtimö, Stellaria longifolia, on monivuotinen ja talvehtii sekä levittäytyy hoikkien, lyhyehköjen rönsyjen avulla. Ne suikertavat lähellä maanpintaa ja karikkeessa. Niistä nousee muutamia tai useita versoja harvakseen tai kimppuina. Versot ovat kohenevia ja juurehtivat tyviosastaan. Kukintovarret ovat tavallisesti noin 15-35 cm pitkät, hoikat ja usein alhaalta asti haarovat sekä nelisärmäiset. Varret ja haarat ovat kaljut mutta ainakin varren alaosa on pienistä, läpinäkyvistä nystyistä karhea.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai lähes tasasoukat sekä terävä- tai tylppäkärkiset. Niiden levein kohta on puolivälin kärkipuolella. Tyvellä on usein myös lyhyitä, pitkänpyöreitä lehtiä, jotka lakastuvat tavallisesti kukinnan vielä jatkuessa. Kaikki lehdet ovat yksisuoniset, vaaleanvihreät tai vihreät ja sivulle siirottavat tai pystyhköt. Ne ovat muuten kaljut mutta usein tyviosan laidoiltaan karvaripsiset. Lehden laita ja alapinnan keskisuoni ovat pienistä nystyistä karheat. Varren keskiosan lehdet ovat lajin tieteellisestä nimestä huolimatta tavallisesti vain noin 15-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät.

Kukinto-osa on harsu ja usein laajahko sekä moninkertaisesti kaksi- ja hentohaarainen. Se on kokonaisuutena runsaskukkainen. Haarojen tukilehdet ovat kalvomaiset, vaaleat tai valkoiset sekä teräväksi kärjeksi suippenevat ja noin 2-5 mm pitkät. Ne ovat kaljut ja laidoiltaan ripsettömät. Kukkaperä on kalju, toisinaan vähän karhea ja tavallisesti noin 10-15 mm pitkä. Perä yleensä pitenee hedelmävaiheessa jonkin verran ja kääntyy usein alaspäiseksi. Kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä ja hangoissa. Ne ovat kaksineuvoiset, kukkiessaan pystyt ja yläviistot tai siirottavat. Verholehtiä on 5. Ne ovat puikeahkot, terävä- tai tylppäkärkiset, vihreät ja enemmän tai vähemmän epäselvästi 3-suoniset sekä kaljut. Niiden laita on kapeasti valkoisen kalvoreunainen ja karvaton. Verholehtien pituus on tavallisesti noin 2,5-3 mm ja leveys noin 1 -1,3 mm.

Teriö on läpimitaltaan yleensä noin 4-8 mm. Terälehtiä on 5. Ne ovat valkoiset, tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkät ja lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin niitä olisi viiden sijasta kymmenen. Liuskat ovat suikeat, pyöreä- tai suippopäiset ja noin 0,7-0,8 mm leveät. Terälehdet ovat noin verholehtien mittaiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat 0,3-0,5 mm pitkät värin vaihdellessa kellertävästä punertavan kautta ruskeaan. Sikiäin on kehänpäällinen ja pallomainen. Sen kärjessä on emin vartaloita ja luotteja yleensä 3, harvoin 4 ja hyvin harvoin enintään 6. Hedelmä on munanmuotoinen, noin 4-5 mm pitkä ja noin 2-3 mm leveä sekä vaaleanruskea tai punaruskea kota, joka on 1,5-2 kertaa verholehtien pituinen. Kota avautuu epäsäännöllisen 3-6-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, heikosti kuoppapintaiset, kiiltävät ja ruskeat sekä läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.

Metsätähtimö on alkuperäinen laji kaikissa Suomen eliömaakunnissa ollen yleinen Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka sekä harvinaisempi pohjoisemmassa. Se kasvaa tuoreissa ja soistuvissa metsissä, erityisesti kuusikoissa. Laji runsastuu tilapäisesti hakkuualueilla ja viihtyy myös lehtorinteillä, rantapensaikoissa, ruohokorvissa sekä em. luontotyyppien laiteilla ja erilaisten urien varsilla. Metsätähtimö kasvaa muissa Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa.

Metsätähtimöllä on yksi läheinen ja myös kautta Suomen levinnyt sekä yleinen sisarlaji, heinätähtimö, S. graminea, joka on kuitenkin yleensä niittylaji. Se on kaikin puolin suurempi kuin metsätähtimö, mutta ilman lajien yhtäaikaista näkemistä eroa ei aina huomaa. Varmaan erottamiseen kannattaa käyttää mittaa ja suurennuslasia. Heinätähtimön kukkaperät ovat noin 1,5-4 cm pitkät ja haarojen tukilehdet sekä verholehdet ovat karvareunaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle metsätähtimön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Stellaria longifolia - metsätähtimön varret nousevat lähellä maanpintaa suikertavista rönsyistä harvoina versostoina tai toisinaan kuvan tavoin tiheinä, pieninä kimppuina. Se on alkuperäinen laji kaikissa Suomen eliömaakunnissa ollen yleinen Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka sekä harvinaisempi pohjoisemmassa. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia – metsätähtimön varret nousevat lähellä maanpintaa suikertavista rönsyistä harvoina versostoina tai toisinaan kuvan tavoin tiheinä, pieninä kimppuina. Se on alkuperäinen laji kaikissa Suomen eliömaakunnissa ollen yleinen Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntien linjalle saakka sekä harvinaisempi pohjoisemmassa. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Lakeentien pohjoispäästä lähtevän pelto- ja metsätien laide hakkuuaukean kohdalla, 3.7.2019. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön kukinto-osa on harsu ja moninkertaisesti kaksihaarainen. Kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä ja hangoissa. Kukkaperä on noin 10-15 mm pitkä. Lähilajilla, heinätähtimöllä, S. graminea, se on noin 15-40 mm pitkä. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön hennot haarat ja pienet kukat katoavat helposti metsämaaston muuhun peitteisyyteen. Se on helppo ohittaa huomaamatta. Laji kuitenkin kukkii ja tuottaa siemeniä varjoisillakin paikoilla ja muiden kasvien katveessa. Metsätähtimö kasvaa tuoreissa ja soistuvissa metsissä, erityisesti kuusikoissa. Se runsastuu tilapäisesti hakkuualueilla ja viihtyy myös lehtorinteillä, rantapensaikoissa, ruohokorvissa sekä em. luontotyyppien laiteilla ja erilaisten urien varsilla. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia - metsätähtimön normaali kukinta-aika on kesä- ja heinäkuussa. Pienten kukkien heteet ovat kutakuinkin terälehtien mittaiset. Kukkaperät pitenevät hedelmävaiheessa ja kääntyvät usein alaspäin. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia – metsätähtimön normaali kukinta-aika on kesä- ja heinäkuussa. Pienten kukkien heteet ovat kutakuinkin terälehtien mittaiset. Kukkaperät pitenevät hedelmävaiheessa ja kääntyvät usein alaspäin. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön terälehdet ovat noin 2,5-3 mm pitkät ja lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset. Kuvassa näyttää hämäävästi siltä, kuin vierekkäiset liuskat kuuluisivat samaan terälehteen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan saman terälehden liuskat muodostavat leveän v-kirjaimen, jolloin vierekkäisten terälehtien liuskat painuvat kiinni toisiinsa tai ovat jopa limittäin. Terälehdet ovat noin verholehtien mittaiset. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia - metsätähtimön teriö on yleensä läpimitaltaan noin 4-8 mm (kuvassa 5,5 mm). Teriönliuskat ovat suikeat, pyöreä- tai suippopäiset ja noin 0,7-0,8 mm leveät. Heteitä kukassa on kymmenen. Pallomaisen sikiäimen kärjessä olevia emin vartaloita ja luotteja on yleensä kolme, harvemmin neljä (kuten kuvassa) ja hyvin harvoin enintään kuusi. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia – metsätähtimön teriö on yleensä läpimitaltaan noin 4-8 mm (kuvassa 5,5 mm). Teriönliuskat ovat suikeat, pyöreä- tai suippopäiset ja noin 0,7-0,8 mm leveät. Heteitä kukassa on kymmenen. Pallomaisen sikiäimen kärjessä olevia emin vartaloita ja luotteja on yleensä kolme, harvemmin neljä (kuten kuvassa) ja hyvin harvoin enintään kuusi. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia - metsätähtimö haaroo yhä uusin kukin samalla, kun osa aikaisemmista kukista on jo kypsinä kotahedelminä. Kota on munanmuotoinen ja väriltään vaaleanruskea tai kuvan tavoin punaruskea. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia – metsätähtimö haaroo yhä uusin kukin samalla, kun osa aikaisemmista kukista on jo kypsinä kotahedelminä. Kota on munanmuotoinen ja väriltään vaaleanruskea tai kuvan tavoin punaruskea. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön verholehdet ovat puikeahkot, vihreät ja kaljut. Niiden laita on kapeasti valkoisen kalvoreunainen ja karvaton. Heinätähtimön verholehdet ovat karvareunaiset. Metsätähtimön verholehtien pituus on tavallisesti noin 2,5-3 mm (kuvassa 2,5 mm) ja leveys noin 1 -1,3 mm. Kota on noin 4-5 mm pitkä (kuvassa hieman vajaat 5 mm) ja noin 2-3 mm leveä. Se on noin puolitoista – kaksi kertaa verhiön mittainen. Kukka- ja kotaperä ovat kaljut, mutta toisinaan vähän karheat. 3.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön lehdet ovat ruodittomasti vastakkain ja siirottavat sivulle tai ovat pystyhköt. Ne ovat kuvan tavoin vaaleanvihreät tai vihreät ja malliltaan kapeansuikeat tai lähes tasasoukat. Tyvellä on usein kuvan yksilön tavoin pieniä, pitkänpyöreitä lehtiä, jotka lakastuvat tavallisesti kukinnan vielä jatkuessa. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön lehdet ovat tieteellisestä nimestään huolimatta tavallisesti vain noin 15-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-4 mm leveät. Niiden levein kohta sijoittuu lehden puolivälin kärkipuolelle. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia - metsätähtimön lehdet ovat yksisuoniset ja muuten kaljut, mutta niiden tyvi on aika usein laidoiltaan karvaripsinen. Kuvan yksilössä ripsisyys on hyvin vähäistä. Varret ovat hoikat, nelisärmäiset ja kaljut. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria longifolia – metsätähtimön lehdet ovat yksisuoniset ja muuten kaljut, mutta niiden tyvi on aika usein laidoiltaan karvaripsinen. Kuvan yksilössä ripsisyys on hyvin vähäistä. Varret ovat hoikat, nelisärmäiset ja kaljut. Copyright Hannu Kämäräinen.

Stellaria longifolia – metsätähtimön versohaarojen tukilehdet ovat kalvomaisia ja noin 2-5 mm pitkiä (kuvassa noin 5 mm). Ne ovat kaljut ja laidoiltaan ripsettömät. Metsätähtimön tukilehtien laita on ainakin tyvestään karvainen. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto