Pihatähtimö, Stellaria media, on yksivuotinen mutta usein myös talvehtiva sekä suikertava-, rento-, koheneva tai pystyhkövartinen ruoho, jonka varret ovat yleensä noin 5-30 cm pitkät, toisinaan pitemmätkin. Tästä moni-ilmeisyydestä johtuen kasvustot ovat hyvin erinäköisiä. Avoimella ja paahteisella paikalla kasvi voi esiintyä vain muutaman sentin korkuisena kääpiönä, muodostaen tiheän yhtenäistä kasvustomattoa tai suikertaa pitkin, varsin maanrajassa. Varjoisemmilla, multavilla paikoilla kasvusto voi olla kaikin puolin kookas ja pysty. Pääjuuri on hoikka ja monihaarainen.
Varret ovat hoikat, liereät ja hauraat, vaikkakin varren ytimessä on sitkeämpi säie. Väriltään ne ovat vihertävät tai aurinkoisilla kasvupaikoilla usein sinipunaiset. Varsi on toispuolisesti tiheähkökarvainen. Nivelvälit ovat alaosassa lyhyehköt ja usein juurehtivat ja ylempänä pitemmät, pisimmillään jopa 10 cm. Versot haarovat yleensä alhaalta saakka. Haarovan juuristonsa ja juurtuvien tyviniveliensä avulla laji muodostaa nopeasti tiheitä, reheviä ja peittäviä sekä laajojakin kasvustoja erityisesti kasvaessaan rikkana viljelyksillä.
Lehdet ovat vastakkaiset, ohuehkot tai toisinaan paksummat ja ehyet sekä vaaleanvihreät tai suojattomilla kasvupaikoilla tummemmat. Alemmat lehtiparit ovat puikeat tai pyöreähköt ja hertta-, kiila- tai suoratyviset sekä ruodilliset. Ruoti on hapsikarvainen ja tavallisesti noin 0,5-1,5 cm pitkä. Ylemmät lehdet ovat lähes tai aivan ruodittomat, soikeat tai puikeat ja pyöreä- tai kapenevatyviset sekä lyhyesti tylppä- tai teräväkärkiset. Lehtilavan pituus on tavallisesti 1-3 cm ja leveys leveimmältä kohtaa noin 0,8-2 cm. Hyvin rehevissä kasvustoissa mitat voivat olla suurempiakin. Ylemmät lehdet ovat tavallisesti lavaltaan alempia isommat. Kaikki lehdet ovat ruotia lukuun ottamatta kaljut tai lähes kaljut.
Kukinto-osa on harsu tai tiheähkö, vähä- tai runsaskukkainen ja se yleensä muodostuu yksittäisistä tai perättäisistä kaksihaaraviuhkoista. Kukat ovat yksittäin verson ja versohaaran kärjessä sekä lehtihankaisissa haaroissa. Tukilehdet ovat vihreät ja alempien, ruodittomien lehtien kaltaiset. Kukkaperä on karvainen ja nystykarvainen sekä noin 0,5-2 cm pitkä ja hedelmävaiheessa pitenevä. Kukat ovat kaksineuvoiset ja 5-lukuiset sekä kukkiessaan pystyt, yläviistot tai siirottavat tai hedelmävaiheessa alaspäiset. Verholehdet ovat soikeahkot ja terävä- tai tylppäkärkiset sekä vihreät ja laidoiltaan kapeahkosti kalvoreunaiset. Ne ovat hapsi- ja nystykarvaiset tai harvoin kaljut. Pituutta niillä on tavallisesti 3-5,5 mm ja leveyttä noin 1,5-2 mm.
Kukka on täysin auenneena, verholehdet mukaan lukien, tavallisesti noin 6-10 mm leveä. Terälehdet ovat valkoiset ja lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin terälehtiä olisikin 10. Ne ovat noin 2-4 mm pitkät ja tavallisesti hieman verholehtiä lyhyemmät tai harvemmin niiden pituiset. Terälehden liuskat ovat yleensä kapeansoikeat ja kärjestään pyöreähköt. Toisinaan yksi terälehdistä puuttuu tai vielä harvemmin niistä puuttuu useampi tai jopa kaikki. Heteitä on tavallisimmin 3-5, koko vaihteluvälin ollessa 0-10. Ponnet ovat yleensä punaiset tai tumman punaruskeat. Emin vartaloita ja luotteja on 3. Hedelmä on munanmuotoinen, noin 4-6,5 mm pitkä ja 3-4 mm paksu, vihreähkö kota, joka on yleensä jonkin verran verholehtiä pitempi. Kota avautuu 6-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, nystermäiset, ruskeat ja läpimitaltaan noin 0,9-1,2 mm. Normaali kukinta-aika on touko-lokakuu. Koska laji on enimmäkseen itsepölytteinen, se voi itää ja kukkia lähes koska vain, jos maanpinta on sula.
Pihatähtimö on alkuperäinen laji tai muinaistulokas Suomen kaikissa eliömaakunnissa. Se on yleinen ja runsas lähes kaikkialla. Se kasvaa viljely- ja joutomailla, pihoilla ja puutarhoissa, pientareilla sekä yleensäkin kulttuurivaikutteisilla paikoilla. Laji viihtyy myös rehevissä metsissä ja rannoilla sekä merialueen saariston lintuluodoilla. Laji on runsas myös kaikissa muissa Pohjoismaissa.
Pihatähtimöä ei helpolla sekoita muihin lajeihin, niin omannäköisensä se on. Eniten sitä muistuttavat lehtotähtimö, S. nemorum ja vata, S. aquatica. Kohtuullinen perehtyminen tällä sivustolla esitettyihin tuntomerkkeihin ja kuviin riittää pitämään ne erillään. Habitukseltaan tiettyä yhtäläisyyttä on myös lehtoarhon, Moehringia trinervia, kanssa. Selvimpänä erona sen terälehdet ovat ehyet, joten tähtimöiden liuskaisten terälehtien tapaan ei näytä siltä kuin niitä olisikin viiden sijasta kymmenen.
Stellaria media – pihatähtimö muodostaa usein tiheitä, reheviä kasvustoja, varsinkin kasvaessaan rikkana multavalla alustalla muiden kasvien varjossa. Varret usein juurehtivat tyviosastaan ja haarovat koko pituudeltaan. Pituutta versoille voi kertyä jopa 30 cm. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimö on usein karummilla ja paahteisemmilla kasvupaikoilla varsiltaan sinipunainen ja vähemmän rehevä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien laita, 29.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimö voi paahteisella ja suojattomalla paikalla jäädä aivan minikokoiseksi, jolloin varsille kertyy pituutta vain viitisen senttiä ja lehtien pituus jää jopa alle 5 mm:n. Kosteuden sitomiseksi kasvustosta muodostuu mattomaisen tiivis ja usein laaja. Nopeasti katsoen ei uskoisikaan, että kuvasarjan kolme ensimmäistä otosta esittävät samaa lajia. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puiston laidassa, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimö saattaa olla maailman yleisin kukkakasvi, niin laajalle se on levinnyt ja sopeutunut hyvin erilaisiin kasvuolosuhteisiin ja erityisesti ihmisen muovaamaan ympäristöön. Verson alemmat lehdet ovat ruodilliset ja ylemmät ruodittomat. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 5.11.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimö on yleensä vaaleanvihreä ja suosii erityisesti kosteita tai kausikosteita kasvupaikkoja, joskin selviää myös kuivemmissa olosuhteissa. Kansan keskuudessa sitä kutsutaan vesiheinäksi, mikä johtunee sen kyvystä sitoa kosteutta. Kasvi on hauras ja kun sitä pyörittelee kourissaan, kädet kastuvat ja ne voi hangata puhtaaksi esim. puutarhatöiden jälkeen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön versot voivat olla yksittäis-, harva- tai runsaskukkaisia. Kuten kuvasta näkyy, verholehdet ovat yleensä terälehtiä pitempiä. Lähes tyveen saakka liuskaisia terälehtiä on tavallisesti viisi ja toisinaan neljä (oikeanpuolimmainen kukka). Harvoin terälehtiä on vielä vähemmän tai ne puuttuvat kokonaan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön karvoitus on omanlaisensa. Varsi on toispuolisesti hapsikarvainen (näkyy myöhemmässä kuvassa). Lehtiruodit ovat hapsikarvaiset mutta lehdet kaljut. Kukkaperät ja verholehdet ovat yleensä tiheästi hapsikarvaiset ja myös nystykarvaiset. Kukat eivät aina avaudu täysin auki. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 5.11.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön valkoiset terälehdet ovat lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset ja tavallisesti 2-4 mm pitkät. Heteitä on tavallisimmin 3-5 ja emi on 3-luottinen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimö on enimmäkseen itsepölytteinen, joten se voi tehokkaana rikkana itää ja kukkia lähes aina, kun maa on sula. Hyönteisiäkin kukat kuitenkin jossain määrin kiinnostavat. Pihamauriainen, Lasius niger, haluaa ainakin löytää kukasta mesitipan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön kukan verholehdet ovat soikeahkot, vihreät ja laidoiltaan kapeahkosti kalvoreunaiset sekä useimmiten hapsi- ja nystykarvaiset. Pituutta niillä on tavallisesti 3-5,5 mm ja yleensä enemmän kuin terälehdillä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön varret ovat toispuoleisesti hapsikarvaiset. Kota on munanmuotoinen, vihreähkö ja noin 4-6,5 mm pitkä ja 3-4 mm paksu. Se on yleensä verholehtiä jonkin verran pitempi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 5.11.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön lehdet ovat vastakkaiset. Alemmat lehtiparit ovat puikeat tai pyöreähköt ja ruodilliset. Ylemmät lehdet ovat lähes tai aivan ruodittomat ja soikeat tai puikeat. Lehtilavan pituus on tavallisesti 1-3 cm. Kukkaperät kääntyvät yleensä kukinnan jälkeen alaspäin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.Stellaria media – pihatähtimön ylempien lehtien lapa on usein alempia kookkaampi. Ruodittomat lehdet ovat soikeita tai puikeita ja tyveltään pyöreitä tai kapenevia. Keskisuoni ja sivusuonet ovat alapinnalla näkyvissä. Kaikki lehdet ovat ruotia lukuun ottamatta lähes tai aivan kaljut. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Näsiäntie, pihamaan kukkapenkki, 20.6.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 