Stellaria palustris – luhtatähtimö

  • Stellaria palustris Ehrh. ex Hoffm. – luhtatähtimö
  • Stellaria L. – tähtimöt
  • Caryophyllaceae – kohokkikasvit

Luhtatähtimö, Stellaria palustris, on hyvin moni-ilmeinen ja -muotoinen laji, josta on kuvattu Pohjoismaissa kuusi eri tyyppiä, joista viisi esiintyy myös Suomessa. Tyyppien kuvaus löytyy teoksesta Flora Nordica 2 (2001), sivuilta 123-125. Tästä monenkirjavuudesta johtuen useiden tuntomerkkien kuvaus on väkisinkin aika väljää. Toki lajirajatkin ovat löydettävissä ja yleishabitus maastossa on tunnusomainen. Myös tieteellisestä ja suomalaisesta nimestäkin ilmenevät kasvupaikkavaatimukset helpottavat määrityksen rajaamista.

Luhtatähtimö on monivuotinen ja talvehtii sekä levittäytyy hoikkien rönsyjen avulla. Varret versovat yleensä ryhminä muodostaen usein tiheitä kasvustoja. Toisinaan versot ovat harvemmassa. Versot ovat kukallisia tai kukattomia, kaljuja ja sinertävän-, vaalean-, kellan- tai puhtaanvihreitä sekä toisinaan vahapintaisia. Myös versot juurehtivat tyviosastaan. Kukintovarret ovat tavallisesti noin 20-60 cm pitkät, pystyt tai kohenevat, hennot tai melko tanakat, nelisärmäiset ja kiiltävät tai himmeät. Niiden alaosa on sileä tai nystyistä karhea. Varret haarovat yleensä alhaalta asti ja haarat ovat pystyt tai yläviistot sekä kukalliset tai kukattomat.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat, yksisuoniset ja yleensä tasasoukan suikeat, toisinaan leveänsuikeat tai jopa lähes soikeat. Niiden levein kohta on keskellä tai tyviosassa ja kärki on terävä tai tylppä. Lehdet ovat tavallisesti yläviistoon siirottavat ja niiden laita on sileä tai karheanystyinen mutta karvaripsetön. Varren keskiosan lehdet ovat tavallisesti noin 20-60 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-6 mm leveät. Lehtien koko pienenee tyveä kohti.

Kukinto-osa on tavallisesti enintään 2-3 kertaa peräkkäin haarova ja suppeahko tai harsu sekä yleensä 2-13-kukkainen. Haarat ovat lehtihankaisia ja lehdettömiä tai hyvin vähälehtisiä. Kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä tai hangoissa. Tukilehdet ovat kalvomaisia, lähes tai aivan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-8 mm pitkiä. Ne ovat kaljut ja laidoiltaan ripsettömät. Kukkaperä on yleensä noin 2,5-5 cm pitkä. Kukat ovat kaksineuvoisia tai steriilejä hedekukkia. Ne ovat 5-lukuiset ja kukkiessaan yleensä pystyt tai yläviistot. Verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä kiiltävät ja kaljut. Niiden laita on valkoisen kalvoreunainen ja ripsetön. Pituus on noin 4,5-8 mm ja leveys noin 1-2 mm. Hedekukissa mitat ovat keskimäärin kaksineuvoisia kukkia pienemmät.

Teriön läpimitta vaihtelee suuresti ollen noin 12-20 mm. Steriilit hedekukat ovat kaksineuvoisia kukkia pienemmät. Terälehdet ovat valkoiset ja lähes tyveen saakka kaksiliuskaiset niin, että näyttää kuin niitä olisi viiden sijasta kymmenen. Liuskat ovat suikeat tai soikeat ja pyöreä- tai tylppäkärkiset. Terälehtien pituus vaihtelee yleensä välillä 6-13 mm ja ne ovat noin 1-2 kertaa verholehtien pituiset. Heteitä on 10 ja niiden ponnet ovat yleensä 0,8-1,2 mm pitkät sekä puna- tai ruskeasävyiset ja harvemmin kellertävät. Emin vartaloita ja luotteja on 3. Hedelmä on lähinnä pitkänpyöreä, noin 7-9 mm pitkä ja noin 2-3 mm leveä sekä kellanruskea tai -harmaa kota, joka on verholehtien pituinen tai hieman niitä pitempi. Kota avautuu 6-liuskaisesti. Siemenet ovat pyöreähköt, nystermäiset, ruskeat ja läpimitaltaan noin 1-1,5 mm. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Luhtatähtimö on alkuperäinen ja suurimmaksi osaksi yleinen laji Suomessa Perä-Pohjanmaan ja Koillismaan eliömaakuntien linjalle saakka. Harvinaisin se on viime mainituissa ja Kainuun eliömaakunnissa. Se kasvaa luhtarannoilla ja -niityillä, ravinteisilla avosoilla sekä rantapensaikoissa, lähteiköissä ja ojanvarsilla. Se kasvaa myös muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Luhtatähtimöllä on yksi hyvin läheinen sisarlaji, suomentähtimö, S. fennica. Se on suurelta osin samankaltainen mutta keskimäärin hennompi. Sen varret ja lehtilaidat ovat selvästi karheat. Lehdet ovat sivulle tai yläviistoon siirottavat ja lähes tasasoukat. Verholehdet ovat 3-5 mm pitkät ja terälehdet 4,5-7 mm pitkät. Lisäksi heteiden ponnet ovat vain 0,4-0,8 mm pitkät.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle luhtatähtimön esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Stellaria palustris - luhtatähtimö on märkien tai suorastaan vetisten rantojen laji. Varret nousevat usein tiheinä ryhminä rönsyävästä juuristosta. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimö on märkien tai suorastaan vetisten rantojen laji. Varret nousevat usein tiheinä ryhminä rönsyävästä juuristosta. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön versot ovat usein pystyt. Niiden väri vaihtelee sinertävän-, vaalean- ja kellanvihreästä puhtaanvihreään. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön versot ovat usein pystyt. Niiden väri vaihtelee sinertävän-, vaalean- ja kellanvihreästä puhtaanvihreään. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimö on muun, tiheän rantakasvillisuuden seurassa usein koheneva- ja harvahkovartinen. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimö on muun, tiheän rantakasvillisuuden seurassa usein koheneva- ja harvahkovartinen. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön kukkivat versot ovat yleensä 2-13-kukkaisia. Kukinnon haarat ja pitkät kukkaperät ovat usein hyvin hentoja. Kukintohaaroissa ei ole ollenkaan lehtiä tai niitä on hyvin vähän. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön kukkivat versot ovat yleensä 2-13-kukkaisia. Kukinnon haarat ja pitkät kukkaperät ovat usein hyvin hentoja. Kukintohaaroissa ei ole ollenkaan lehtiä tai niitä on hyvin vähän. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön kukinto-osa on tavallisesti enintään 2-3 kertaa peräkkäin haarova. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön kukinto-osa on tavallisesti enintään 2-3 kertaa peräkkäin haarova. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä tai hangoissa. Kukkaperä on yleensä noin 2,5-5 cm pitkä. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön kukat ovat yksittäin haarojen kärjessä tai hangoissa. Kukkaperä on yleensä noin 2,5-5 cm pitkä. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön kukkien koko vaihtelee suuresti eri kasvustoissa ja kasvupaikoilla. Niiden läpimitta vaihtelee yleensä välillä 12-20 mm. Kukat ovat kaksineuvoisia tai niitä pienempiä ja steriilejä hedekukkia. Kuvan kukat ovat kaksineuvoisia. Heteiden ponnet ovat yleensä punertavia tai ruskehtavia ja harvemmin kellertäviä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön kukkien koko vaihtelee suuresti eri kasvustoissa ja kasvupaikoilla. Niiden läpimitta vaihtelee yleensä välillä 12-20 mm. Kukat ovat kaksineuvoisia tai niitä pienempiä ja steriilejä hedekukkia. Kuvan kukat ovat kaksineuvoisia. Heteiden ponnet ovat yleensä punertavia tai ruskehtavia ja harvemmin kellertäviä. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön viisi valkoista terälehteä ovat lähes tyveen saakka jakautuneet niin, että näyttää kuin niitä olisikin kymmenen. Terälehtien pituus vaihtelee yleensä välillä 6-13 mm. Jaokkeet ovat usein kuvan tavoin malliltaan suikeat. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 3. Ponsien pituus on 0,8-1,2 mm. Kuvan kukan leveys on noin 20 mm. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön viisi valkoista terälehteä ovat lähes tyveen saakka jakautuneet niin, että näyttää kuin niitä olisikin kymmenen. Terälehtien pituus vaihtelee yleensä välillä 6-13 mm. Jaokkeet ovat usein kuvan tavoin malliltaan suikeat. Heteitä on 10 ja emin vartaloita ja luotteja 3. Ponsien pituus on 0,8-1,2 mm. Kuvan kukan leveys on noin 20 mm. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön kukkamuotojen vaihtelevuus on niin suurta, ettei näiden perättäisten kukkakuvien uskoisi olevan samasta lajistakaan. Kuvan terälehtien jaokkeet ovat soikeat ja enintään verholehtien pituiset. Leveyttä kukalla on noin 15 mm. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön kukkamuotojen vaihtelevuus on niin suurta, ettei näiden perättäisten kukkakuvien uskoisi olevan samasta lajistakaan. Kuvan terälehtien jaokkeet ovat soikeat ja enintään verholehtien pituiset. Leveyttä kukalla on noin 15 mm. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä kaljut. Niiden laita on valkoisen kalvoreunainen ja ripsetön. Pituutta niillä on noin 4,5-8 mm. Niiden pituussuhde terälehtiin vaihtelee. Kuvan kukassa terälehdet ovat noin kaksi kertaa niitä pitemmät. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön verholehdet ovat suikeat, teräväkärkiset, vihreät ja näkyvästi 3-suoniset sekä kaljut. Niiden laita on valkoisen kalvoreunainen ja ripsetön. Pituutta niillä on noin 4,5-8 mm. Niiden pituussuhde terälehtiin vaihtelee. Kuvan kukassa terälehdet ovat noin kaksi kertaa niitä pitemmät. EH, Hämeenlinna, Keinusaari, Varikonniemi, Vanajaveden vetinen luhtaranta pitkospuupolun varressa, 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön verholehdet ovat kuvan kukassa samanpituiset kuin terälehdet. Varret, haarat ja kukkaperät ovat kaljut. Haarojen ja kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia, lähes tai aivan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-8 mm pitkiä. Ne ovat kaljut ja laidoiltaan ripsettömät. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön verholehdet ovat kuvan kukassa samanpituiset kuin terälehdet. Varret, haarat ja kukkaperät ovat kaljut. Haarojen ja kukkien tukilehdet ovat kalvomaisia, lähes tai aivan valkoisia sekä pitkäksi teräväksi kärjeksi suippenevia ja noin 2-8 mm pitkiä. Ne ovat kaljut ja laidoiltaan ripsettömät. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris - luhtatähtimön varret ovat nelisärmäiset. Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja tavallisesti yläviistoon siirottavat sekä useimmiten tasasoukan suikeat. Ne ovat varren keskiosassa yleensä noin 20-60 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-6 mm leveät. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Stellaria palustris – luhtatähtimön varret ovat nelisärmäiset. Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja tavallisesti yläviistoon siirottavat sekä useimmiten tasasoukan suikeat. Ne ovat varren keskiosassa yleensä noin 20-60 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1-6 mm leveät. OP, Oulu, Haukipudas, Martinniemi, Kilpukkaperä, Villenniemen pohjoispuolinen rantaniittyalue, 9.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto