- Tussilago farfara L. – leskenlehti
- Tussilago L. – leskenlehdet
- Asteraceae – asterikasvit
Leskenlehti, Tussilago farfara, on monivuotinen ruoho, jonka kukinto- ja lehtiversot ovat eriaikaisia. Juurakko on vaalea, suomuinen ja haarova sekä rönsyinen. Se levittäytyy vaakatasossa ja kerroksittain muodostaen laajojakin kasvustoja. Kukintoversot kehittyvät edellisen vuoden lehtiruusukkeeseen. Ne ovat yleensä monivartisena ryhmänä, jonka versot ovat kukintavaiheessa pystyt ja tavallisesti noin 5-20 cm korkeat. Kukinnan jälkeen varsi kasvaa pituutta ja latva kääntyy nuokkuvaksi. Hedelmävaiheessa se oikenee pystyyn, jolloin versolla on korkeutta useimmiten noin 30-40 cm. Varsi on tanakka, vihreä tai punaruskea sekä valkovanukkeinen ja tumman nystykarvainen. Varrella on kierteisesti ja tiheähkösti puikeita tai kapeanpuikeita ja suomumaisia lehtiä, jotka ovat vihreitä, ruskehtavia tai punaruskeita ja tyveltään enemmän tai vähemmän sepiviä. Ne ovat varren tavoin vanukkeiset ja nystykarvaiset sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveät.
Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat varsien kärjessä yksittäin. Mykerön alimman kerroksen muodostavat pienet, kapeat ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ovat yhtenä tiiviinä ja osittain limittäisenä rivinä. Nuppuvaiheessa ne ovat suojuksena eli kehtona varsinaisen kukinnon ympärillä. Suomut ovat keskenään samanpituiset, tumman nystykarvaiset ja tyveltään vanukkeiset. Ne ovat punaruskeat tai vihertävät ja lähinnä tasasoukan suikeahkot ja pyöreäpäiset sekä kalvoreunaiset. Pituutta suomuilla on tavallisesti noin 8-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1-3 mm.
Kukintomykerö on kokonaisuudessaan tavallisesti noin 20-25 mm leveä. Siinä on kahdenlaisia kukkia. Laitaosassa on useissa riveissä yhteensä satoja kielikukkia, jotka ovat yksineuvoisia emikukkia. Niiden teriön tyvi on liereä ja noin 3-4 mm pitkä. Kärkiosa on keltainen, rihmamaisen kapea ja yleensä noin 7-9 mm pitkä sekä leveimmältä kohtaa enintään noin 0,5 mm leveä ja kärjestään pienihampainen. Mykerön keskellä on tavallisesti noin 20-50 keltaista, torvimaista kehräkukkaa, jotka ovat noin 6-7mm pitkiä ja päästään 5-liuskaisia. Ne ovat toiminnallisesti pelkkiä hedekukkia. Ilman laitakukkien keltaista kärkiosaa mykerö on tavallisesti noin 10 mm leveä. Mykeröpohjus on hiukan kupera. Kukkien tyvellä ei ole tukisuomua. Verhiö on noin 4 mm pitkä ja muodostuu valkoisista hapsihaivenista.
Kehräkukissa on 5 hedettä. Niiden keltaiset, tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin kehittymättä jäävän vartalon ympärillä ja nousevat teriönliuskojen yläpuolelle. Emiö on 2-lehtinen, sukasmaisen ohuesti 1-vartaloinen ja luotiltaan hyvin lyhyesti 2-liuskainen. Vartalo kasvaa muutamia millimetrejä kielikukan tyviosaa pitemmäksi. Hedelmä on kapean lieriömäinen, kellanruskea ja 5-harjuinen pohjuspähkylä, joka on tavallisesti noin 3-4 mm pitkä ja vajaa 1 mm leveä. Sen kärjessä on valkoisista hapsihaivenista muodostunut, noin 10-15 mm pitkä pappus eli kehräkukan verhiön muutunnainen. Normaali kukinta-aika on huhti-kesäkuu.
Uusi kasvulehtien ruusuke kasvaa kukinnan jälkeen aikaisintaan hedelmöintivaiheessa. Lehdet ovat pitkäruotiset ja leveän herttamaiset tai munuaismaiset sekä epäsäännöllisen ja vaihtelevan kokoisen kulmikkaat ja nirhalaitaiset. Tyvilovi on syvä. Lapa on päältä vihreä, nuorena jossain määrin karvainen ja pian kaljuuntuva. Alapinta on huopamaisen tiheästä ja lyhyestä karvoituksesta johtuen harmaa tai harmaanvihreä. Täysikasvuinen lapa on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa suunnilleen pituutensa levyinen. Ruoti on kouruinen, vanukkeinen ja pitkän nystykarvainen sekä useimmiten ainakin lavan mittainen.
Leskenlehti on Suomessa alkuperäinen laji ja se kasvaa kaikissa eliömaakunnissa. Se on hyvin yleinen etelästä päin Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka sekä siitä pohjoiseen harvinaisempi ja Lapin alueella harvinainen. Alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat lähinnä lehdot, korvet, lähteiköt, rannat ja Lapissa myös tunturikoivikot ja -niityt. Laji on kuitenkin varsinkin eteläisemmässä Suomessa levittäytynyt runsaimpana pientareille, tien- ja radanvarsille, ojanlaiteille, niityille, viljelysmaille, pihoille ja puutarhoihin sekä joutomaille. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.
Leskenlehti on sukunsa ainoa laji maailmassa ja kukintavaiheessa sen tuntevat lähes kaikki suomalaiset. Onhan se kevään ensimmäinen, auringonomainen viesti muuten vielä autiossa maaperässä. Suomalainen nimi viittaa kukinto- ja lehtiversojen eriaikaisuuteen. Kun lehdet puhkeavat, ympärillä olevien kukintojen aika on jo ohi. Syksyllä kuitenkin näiden ”lesken lehtien” tyvelle kehittyvät niiden keräämän kasvuvoiman turvin seuraavan kevään kukintosilmut. Lajilla ovat vahvat ja monipuoliset menestymisen eväät. Kasvullisesti sen juuristo levittäytyy tehokkaasti useampana kerroksena yltäen jopa 70 cm:n syvyyteen. Kookkaat lehdet peittävät usein koko kasvualueensa niin, että muille paikalla oleville tai sinne pyrkiville lajeille ei jää juurikaan kasvutilaa. Lisäksi pitkäksi venähtäneiden kukintovarsien päässä olevista mykeröistä irtoavat pähkylät leviävät tuulen mukana kauaksikin hyvin kantavien hapsihaivenien avulla.
Leskenlehden sukunimi, Tussilago, on muodostettu latinan yskää (tussis) ja sen karkottamista (ago) tarkoittavista sanoista. Kasvin juuria ja lehtiä on ainakin jo antiikin ajoista lähtien käytetty teenä ja keitteenä sekä lehtiä myös tupakan tapaan polttamalla yskään, keuhkotautiin ja muihin hengityselinten vaivoihin. Lehtihauteilla on paranneltu myös haavoja ja ihosairauksia. Nykylääketiedekin tuntee leskenlehden sisältämien tehoaineiden limaa irrottavan vaikutuksen. Tutkimus on kuitenkin osoittanut kasvin myrkylliseksi, sillä se sisältää ainesosia, jotka ovat maksalle vaarallisia ja syöpää aiheuttavia.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle leskenlehden esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto














Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto