Typha angustifolia – kapeaosmankäämi

  • Typha angustifolia L – kapeaosmankäämi
  • Typha L. – osmankäämit
  • Typhaceae – osmankäämikasvit

Kapeaosmankäämi, Typha angustifolia, on monivuotinen, pysty, kokoonsa nähden ohutvartinen ja kalju ruoho, jonka varsi kukintoineen on tavallisesti noin 1,5-2(-3) m korkea. Juurakko on kellanvalkoinen ja vaakasuoraan levittäytyvä muodostaen laajojakin kasvustoja. Varret ovat haarattomat, monilehtiset, täyteiset ja sileät sekä vihreät tai vaalean vihreät ja kukinnon alapuolelta yleensä noin 2,5-4 mm paksut.

Lehdet ovat vuoroittain kahdessa rivissä pääosin varren alaosassa ylempien yltäessä selvästi vartta korkeammalle. Niiden tupet ovat yli 30 cm pitkät, tiiviisti vartta ympäröivät, sisäkkäiset ja toiselta sivulta avoimet sekä kalvoreunaiset ja kielekkeettömät. Lehtilapa on tasasoukka, vihreä, silposuoninen ja ehytlaitainen sekä litteä, jäykkä ja hohkainen. Se on tavallisesti noin 70-250 cm pitkä ja noin 3-7 mm leveä.

Kukinto on 2-osainen, tiivis ja lieriömäinen sekä yleensä noin 20-40 cm pitkä. Sen kukat ovat yksineuvoisia ja tuulipölytteisiä. Kukinnon kärkiosa on hedekukkainen ja alaosa emikukkainen. Kukkiessaan ne ovat suunnilleen samanlevyiset. Kukinto-osat ovat selvästi erilliset. Niiden väli on (0,5-)3-8(-12) cm. Kukinnon hedeosio on kukkiessaan vaalean- tai kellanruskea, useimmiten noin 10-16 cm pitkä ja noin 7-10 mm leveä. Emiosio on kanelinruskea, patukkamaisen tiivis ja tavallisesti noin 10-20 cm pitkä sekä kukkiessaan noin 7-10 mm leveä ja hedelmävaiheessa jopa 15 mm leveä.  Hede- ja emikukat ovat lyhyissä pikkuhaaroissa. Hedekukkaa ympäröi muutama lankamaisen ohut kehälehti. Rihmamaisten ja usein yhtyneiden palhojen kärjessä on ulkonevasti yleensä 2-5 noin 2 mm pitkää ja kapean nuijamaista pontta. Emikukat ovat ryhmittyneet noin 0,5 mm pitkiin pikkuhaaroihin. Niiden kehä on muuntunut noin 3-5 mm pitkiksi, valkoisiksi karvoiksi. Emit ovat yksittäin. Valkoinen sikiäin ja siitä kehittyvä ruskehtava pähkylä ovat sukkulamaiset. Pähkylä on tavallisesti noin 1-1,3 mm pitkä. Varret ja emikukinto-osa jäävät törröttämään talven yli. Talven aikana kypsyvät pähkylät leviävät yleensä keväthangille tuulen mukana, kun kukintopatukat rävähtävät hajalle. Pähkylässä rihmamaisen perän kautta yhä kiinni olevat kehäkarvat helpottavat huomattavasti tuulen mukana kulkeutumista pitkiäkin matkoja. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Kapeaosmankäämi on alkuperäinen laji Suomessa ja se on yleisempi Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa sekä harvinaisempi tai harvinainen muissa eliömaakunnissa etelästä päin Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntiin saakka. Sen kasvupaikkoina ovat lähinnä järvien ja vähäsuolaisten murtovesilahtien rannat ja matalat rantavedet sekä toisinaan lammikot ja muut vesialueet. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Kapeaosmankäämiä on entiseen aikaan käytetty monipuolisesti hyödyksi, joskin käyttö on pääasiassa kohdistunut huomattavasti yleisempään ja runsaampaan sisarlajiin, leveäosmankäämiin, T. latifolia. Osmankäämejä on jossain määrin alettu käyttää nykyaikana uudelleen trendikkäinä villiyrtteinä. Menneestä ja nykyisestä hyötykäytöstä on laajempi kuvaus tämän sivuston leveäosmankäämin artikkelin yhteydessä.

Suomessa kasvavat kaksi osmankäämilajia on varsin helppo erottaa toisistaan. Leveäosmankäämin lehdet ovat nimensä mukaisesti noin 10-20 mm leveät ja emikukinnonkin leveys on noin 20-30 mm. Lisäksi rakenteellisena erona leveäosmankäämin hede- ja emikukinnot ovat kiinni toisissaan. Jossain määrin epäselvyyttä synnyttää lajien risteytyminen keskenään. Risteymät voivat esiintyä myös itsenäisesti ja ovat saaneet nimekseen iso-osmankäämi, T. xglauca. Risteymän varret ovat usein 2-3 m korkeat ja niiden lehdet ovat noin 10 mm leveitä. Kukinnon hede- ja emikukkaosat ovat tavallisesti hieman erillään. Emikukinto-osa on paksuudeltaan usein lähes leveäosmankäämin luokkaa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kapeaosmankäämin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Typha angustifolia - kapeaosmankäämi muodostaa usein tiheitä ja laajojakin kasvustoja. Kasvupaikkoina ovat lähinnä järvien ja vähäsuolaisten murtovesilahtien rannat ja matalat rantavedet sekä toisinaan lammikot ja muut vesialueet. Laji kasvaa yleensä vesirajassa ja rantavedessä. V, Kemiönsaari, Västanfjärd, Jerikontien länsipuolella oleva Norrlammalan entinen kalkkilouhosalue, Pappilan (Prästgård) louhosalueen vedellä täyttyneen louhoksen kapeahko rantakosteikko ja rantavesi, 11.7.2023. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämi muodostaa usein tiheitä ja laajojakin kasvustoja. Kasvupaikkoina ovat lähinnä järvien ja vähäsuolaisten murtovesilahtien rannat ja matalat rantavedet sekä toisinaan lammikot ja muut vesialueet. Laji kasvaa yleensä vesirajassa ja rantavedessä. V, Kemiönsaari, Västanfjärd, Jerikontien länsipuolella oleva Norrlammalan entinen kalkkilouhosalue, Pappilan (Prästgård) louhosalueen vedellä täyttyneen louhoksen kapeahko rantakosteikko ja rantavesi, 11.7.2023. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämi on monivuotinen, pysty ja kokoonsa nähden ohutvartinen ruoho, jonka varsi kukintoineen on tavallisesti noin 1,5-2 m korkea. Toisinaan pituutta voi venähtää kolmekin metriä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämi on monivuotinen, pysty ja kokoonsa nähden ohutvartinen ruoho, jonka varsi kukintoineen on tavallisesti noin 1,5-2 m korkea. Toisinaan pituutta voi venähtää kolmekin metriä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin ylemmät lehdet yltävät selvästi kukintoa korkeammalle. Kukinto on kaksiosainen, tiivis ja lieriömäinen sekä yleensä noin 20-40 cm pitkä. Kukinnon kärkiosa on hedekukkainen ja alaosa emikukkainen. Kukkiessaan ne ovat suunnilleen samanlevyiset. Kukinto-osat ovat selvästi erilliset ja niiden väli on tavallisesti 3-8 cm. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin ylemmät lehdet yltävät selvästi kukintoa korkeammalle. Kukinto on kaksiosainen, tiivis ja lieriömäinen sekä yleensä noin 20-40 cm pitkä. Kukinnon kärkiosa on hedekukkainen ja alaosa emikukkainen. Kukkiessaan ne ovat suunnilleen samanlevyiset. Kukinto-osat ovat selvästi erilliset ja niiden väli on tavallisesti 3-8 cm. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin kukinto-osien väli voi toisinaan, kuten kuvan yksilöllä, myös poiketa edellä mainituista mitoista. Laajan Flora Europaean 5. osan (2010) mukaan koko vaihteluväli on 0,5-12 cm. Ennen kukintavaihetta hede- ja emikukinto-osiot ovat vihreät tai kellanvihreät. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin kukinto-osien väli voi toisinaan, kuten kuvan yksilöllä, myös poiketa edellä mainituista mitoista. Laajan Flora Europaean 5. osan (2010) mukaan koko vaihteluväli on 0,5-12 cm. Ennen kukintavaihetta hede- ja emikukinto-osiot ovat vihreät tai kellanvihreät. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin kukinnon emiosio on kanelinruskea, patukkamaisen tiivis ja tavallisesti noin 10-20 cm pitkä sekä kukkiessaan noin 7-10 mm leveä ja hedelmävaiheessa jopa 15 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin kukinnon emiosio on kanelinruskea, patukkamaisen tiivis ja tavallisesti noin 10-20 cm pitkä sekä kukkiessaan noin 7-10 mm leveä ja hedelmävaiheessa jopa 15 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin kukinnon hedeosio on kukkiessaan vaalean- tai kellanruskea, useimmiten noin 10-16 cm pitkä ja noin 7-10 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin kukinnon hedeosio on kukkiessaan vaalean- tai kellanruskea, useimmiten noin 10-16 cm pitkä ja noin 7-10 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin hedekukat ovat lyhyissä pikkuhaaroissa. Rihmamaisten ja usein yhtyneiden palhojen kärjessä on ulkonevasti yleensä 2-5 noin 2 mm pitkää ja kapean nuijamaista pontta. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin hedekukat ovat lyhyissä pikkuhaaroissa. Rihmamaisten ja usein yhtyneiden palhojen kärjessä on ulkonevasti yleensä 2-5 noin 2 mm pitkää ja kapean nuijamaista pontta. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin emikukat ovat ryhmittyneet erittäin tiheästi noin 0,5 mm pitkiin pikkuhaaroihin. Niiden emit ovat yksittäin. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin emikukat ovat ryhmittyneet erittäin tiheästi noin 0,5 mm pitkiin pikkuhaaroihin. Niiden emit ovat yksittäin. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin edellisvuotiset emikukintopatukat hajoavat viimeistään keväällä. Vielä kesälläkin, uusien kukintojen levittäessä siitepölyä ympäriinsä, vanhoissa, kuivuneissa varsissa voi olla vielä hajonneita hedelmistöjä, joissa on pähkylöitäkin jäljellä. Emikukkien kehä on muuntunut noin 3-5 mm pitkiksi, valkoisiksi karvoiksi. Ne yhdessä pähkylöiden rihmamaisen perän kanssa mahdollistavat ruskehtavien, sukkulamaisten ja noin 1-1,3 mm pitkien pähkylöiden leviämisen tuulten mukana. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin edellisvuotiset emikukintopatukat hajoavat viimeistään keväällä. Vielä kesälläkin, uusien kukintojen levittäessä siitepölyä ympäriinsä, vanhoissa, kuivuneissa varsissa voi olla vielä hajonneita hedelmistöjä, joissa on pähkylöitäkin jäljellä. Emikukkien kehä on muuntunut noin 3-5 mm pitkiksi, valkoisiksi karvoiksi. Ne yhdessä pähkylöiden rihmamaisen perän kanssa mahdollistavat ruskehtavien, sukkulamaisten ja noin 1-1,3 mm pitkien pähkylöiden leviämisen tuulten mukana. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin lehtilapa on tasasoukka, vihreä ja tavallisesti noin 70-250 cm pitkä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin lehtilapa on tasasoukka, vihreä ja tavallisesti noin 70-250 cm pitkä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin lehtilapa on silposuoninen, ehytlaitainen ja litteä sekä jäykkä, hohkainen ja kalju. Se on tavallisesti noin 3-7 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin lehtilapa on silposuoninen, ehytlaitainen ja litteä sekä jäykkä, hohkainen ja kalju. Se on tavallisesti noin 3-7 mm leveä. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin lehdet ovat varrella vuoroittain kahdessa rivissä. Niiden tupet ovat yli 30 cm pitkät, tiiviisti vartta ympäröivät, sisäkkäiset ja toiselta sivulta avoimet sekä kalvoreunaiset ja kielekkeettömät. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin lehdet ovat varrella vuoroittain kahdessa rivissä. Niiden tupet ovat yli 30 cm pitkät, tiiviisti vartta ympäröivät, sisäkkäiset ja toiselta sivulta avoimet sekä kalvoreunaiset ja kielekkeettömät. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia - kapeaosmankäämin vaakatasossa levittäytyvästä juurakosta nousevat ruokomaisen jäntevät ja kaljut varret sekä lehtituppaat. Kapeaosmankäämin, samoin kuin leveäosmankääminkin nuorten versojen sisäosa on hyvänmakuinen ja sellaisenaan tai parsan tavoin kypsennettynä syötävä. Se sisältää A-, B- ja C-vitamiineja tärkeitä kivennäisaineita maun muistuttaessa mantelin, kurkun ja piparjuuren makuja. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Typha angustifolia – kapeaosmankäämin vaakatasossa levittäytyvästä juurakosta nousevat ruokomaisen jäntevät ja kaljut varret sekä lehtituppaat. Kapeaosmankäämin, samoin kuin leveäosmankääminkin nuorten versojen sisäosa on hyvänmakuinen ja sellaisenaan tai parsan tavoin kypsennettynä syötävä. Se sisältää A-, B- ja C-vitamiineja tärkeitä kivennäisaineita maun muistuttaessa mantelin, kurkun ja piparjuuren makuja. 11.7.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto