Varputädyke, Veronica fruticans, on monivuotinen, kohenevavartinen ja tavallisesti noin 5-10 cm korkea puolivarpu. Juurakko on vaakasuora ja suikertava sekä runsashaarainen ja puutunut. Varret ovat tyveltä puutuneet ja ylempää ruohovartiset. Ne ovat haarattomat, liereähköt ja kaarikarvaiset sekä vihreät tai sinipunaiset.
Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat tai aivan lyhytruotiset, vihreät, kiiltävät ja nahkeat sekä malliltaan vastapuikeat tai soikeahkot ja usein pyöreäpäiset. Ne ovat kaljut tai kaljuhkot, ehytlaitaiset tai matalahampaiset sekä tavallisesti noin 5-10 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät.
Kukat ovat lyhyenä, tavallisesti 4-7 kukan latvaterttuna yksittäin verson kärjen lehtihangoissa. Kukkaperä on yleensä noin 5-10 mm pitkä, tiheään kaarikarvainen ja usein sinipunainen sekä lehteään pitempi. Verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Joskus muiden välissä on viideskin, mutta vaillinaiseksi jäänyt liuska. Liuskat ovat lähinnä kapeansoikeat, suippopäiset, vihreät tai sinipunaiset ja päältä tiheään kaarikarvaiset. Pituutta niillä on noin 5-6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm.
Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja päivän kukittuaan variseva. Se on voimakkaan sininen ja tavallisesti noin 10-15 mm leveä sekä 4-liuskainen. Liuskat ovat lomittaiset ja pyöreäpäiset. Kolme ylintä ovat yleensä noin 6-8 mm leveitä ja alin noin 5-6 mm leveä. Yhdislehtisen teriön torvi on noin 1,5 mm pitkä. Teriönliuskojen tummempi suonitus ja vaalean nielun ympärillä oleva punertava kehä toimivat mesiviittoina hyönteisille. Heteitä on 2 ja niiden palhot ovat siniset ja ponnet valkoiset. Emin vartaloita ja luotteja on 1. Hedelmä on soikea, hieman lanttokärkinen ja litteä sekä tavallisesti noin 7-8 mm pitkä ja noin 4 mm leveä kota, joka on karvainen tai kalju ja verhiötä pitempi. Siemen on lähes pyöreä, valkoinen ja läpimitaltaan noin 1 mm. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.
Varputädyke on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä kasvaa harvinaisena vain Enontekiön Lapin Käsivarren kärkiosassa. Se on kalkinsuosija ja kasvaa lähinnä tuntureiden somerikko- ja kalliorinteillä sekä seinämien kalliohyllyillä. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmällä pidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä yksilöiden määrän merkittävä väheneminen, suppea levinneisyys- ja esiintymisalue, taantuminen sekä esiintymisen voimakas pirstoutuminen. Uhkatekijöinä ovat satunnaistekijät ja ilmastonmuutos. Laji on rauhoitettu. Muissa Pohjoismaissa se kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.
Veronica fruticans – varputädykkeen juurakko levittäytyy suikertaen ja haaroen pitkin kallionpintaa tai kivikon rakoja muodostaen pieniä kasvustolaikkuja. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädyke on kalkinsuosija ja viihtyy parhaiten kuivahkoilla ja aurinkoisilla rinteillä. Sen haarattomat varret nousevat tyveltään kohenevasti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädyke ei kuulu tuntureiden alkukesän kukkijoihin. Saanan aurinkoisella lounaisrinteellä se on edennyt heinäkuun alkupäivinä vasta nuppuvaiheeseen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 5.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen kohenevat ja vihreät tai sinipunaiset varret nousevat noin 5-10 cm:n korkeuteen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen kukinto on lyhyt ja tavallisesti 4-7 kukan latvaterttu, jossa kukat ovat yksittäin verson kärjen lehtihangoissa. Kukkaperä on yleensä noin 5-10 mm pitkä ja lehteään pitempi. Varret ja kukkaperät ovat tiheään kaarikarvaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen teriö on yhdislehtinen ja ratasmainen. Se on voimakkaan sininen ja tavallisesti noin 10-15 mm leveä sekä neliliuskainen. Liuskat ovat lomittaiset ja pyöreäpäiset. Niiden tummempi suonitus ja vaalean nielun ympärillä oleva punertava kehä toimivat mesiviittoina hyönteisille. Heteitä on kaksi ja emin vartaloita ja luotteja yksi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen kukan verhiö on lähes tyveen asti neliliuskainen. Joskus, kuten kuvassa, muiden välissä on viideskin, mutta vaillinaiseksi jäänyt liuska. Liuskat ovat lähinnä kapeansoikeat, suippopäiset ja päältä tiheään kaarikarvaiset. Pituutta niillä on noin 5-6 mm. Teriö varisee kokonaisena vain päivän kukittuaan. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen kota on soikea, litteä ja tavallisesti noin 7-8 mm pitkä sekä noin 4 mm leveä. Se on kuvan tavoin karvainen tai kalju sekä verhiötä pitempi. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Saanan lounaisrinne, ensimmäinen, matala pahtaseinämä tunturikoivikkorinteessä, retkeilykeskuksen kohdalla, luonnonsuojelualue, 600 m mpy, 17.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen kasvuton tyvellä on usein myös runsaasti kukattomia, lyhyitä varsia. Ainakin osa niistä voi myöhemmin kasvaa kukallisiksi ja jatkaa näin yksilön kukinta-aikaa. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat tai aivan lyhytruotiset ja vihreät sekä kiiltävät ja kaljut tai kaljuhkot. Malliltaan ne ovat vastapuikeat tai soikeahkot ja usein pyöreäpäiset. Pituutta niillä on tavallisesti noin 5-10 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.Veronica fruticans – varputädykkeen lehdet ovat ehytlaitaiset tai kuvan tavoin matalahampaiset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan etelärinteellä, Kitsijoen itäpuolen rinnekivikko, 650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Pohjolan kasvien pauloissa 