Veronica longifolia – rantatädyke

  • Veronica longifolia L. – rantatädyke
  • var. longifolia – jokirantatädyke
  • var. maritima (L.) Hartm. – merirantatädyke
  • Veronica L. – tädykkeet
  • Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)

Rantatädyke, Veronica longifolia, on monivuotinen, pysty ja tavallisesti noin 30-90 cm korkea ruoho. Juurakko on vino tai vaakasuoraan kasvava ja rönsyävä. Niinpä yksilöt usein levittäytyvät monivartisiksi ryhmiksi. Varsi on yleensä kukintoon saakka haaraton, tanakka, liereä ja lyhytkarvainen sekä vihreä, vaaleanvihreä tai harmaanvihreä.

Varren lehdet ovat ruodilliset ja vastakkaiset tai hyvin yleisesti kolme lehteä säteittäisesti yhdessä. Ruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyhenevä niin, että alimmissa lehdissä se voi olla jopa 15 mm ja ylimmissä noin 3-5 mm pitkä. Erityisesti varren yläosassa, kukinnon alapuolella, lehtihankoihin kasvaa usein pieni lehtipari aivan kuin toteutumattoman haaran alkuna. Lehtilapa on lähinnä kapeanpuikea tai lähes tasasoukan puikea ja pyöreä- tai lähes suoratyvinen. Sen kärkiosa kapenee tasaisesti pitkähköksi ja teräväksi kärjeksi. Lehtilapa on vihreä ja yläpinnaltaan tavallisesti kalju sekä alapinnaltaan harvaan lyhytkarvainen. Karvoitusta on yleensä enemmän alapuolen keskisuonessa. Pituutta lavalla on ylöspäin lyheten (ylimpiä lehtiä lukuun ottamatta) tavallisesti noin 7-12 cm. Lajin tieteellinen nimi viittaa tähän pitkälehtisyyteen.

Lajin muunnosten tuntomerkkiero on lehdissä. Nimimuunnoksella, jokirantatädykkeellä, var. longifolia, lehdet ovat kaksittain tai kolmittain ja ne ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 1,5-3 cm leveitä. Lehtilaita on sahahampainen ja hampaat ovat pienehköt. Merirantatädykkeellä, var. maritima, lehdet ovat tavallisesti kolmittain ja ne ovat leveimmältä kohtaa yleensä noin 0,5-1 cm leveitä. Lehtilaita on sahahampainen ja hampaat ovat isot sekä käyrät.

Kukinto on hyvin tiheä, tähkämäinen ja yleensä noin 10-20 cm pitkä terttu. Latvatertun alapuolelle kasvaa kukinnan edetessä yleensä lehtihankaisia kukintohaaroja, joiden kärkitertut jäävät useimmiten latvaterttua lyhyemmiksi. Kukkaperä on tukilehdellinen ja noin 1,5-2 mm pitkä. Tukilehdet ovat hyvin kapeat ja yleensä noin 2-5 mm pitkät. Verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat kapeahkon kolmiomaiset ja niistä kaksi ylintä on noin 1,5 mm ja kaksi alinta noin 2-2,5 mm pitkät. Tertturanka, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat yleensä tiheään lyhytkarvaisia. Verhiönliuskoissa karvoitus keskittyy usein laitoihin.

Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja 4-liuskainen sekä sininen tai sinipunainen ja harvoin valkoinen. Se on tavallisesti noin 6-8 mm leveä ja torvi on noin 2 mm pitkä. Teriönliuskat ovat noin 2,5-3 mm pitkiä. Ylin niistä on leveän pyöreämuotoinen ja muut kolme ovat kapeampia ja pyöreähköpäisiä. Heteitä on 2 ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä ja sinisävyisiä. Emin vartaloita ja luotteja on 1. Hedelmä on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3,5 mm leveä, herttamainen ja matalalovinen kota, joka on kalju ja vihreä tai ruskehtava. Siemen on soikea, noin 0,8 mm pitkä ja lähes valkoinen. Normaali kukinta-aika on kesäkuun loppupuoli – elokuu.

Rantatädyke on Suomessa alkuperäinen ja yleinen eteläisimmissä eliömaakunnissa Ahvenanmaalta Etelä-Karjalaan sekä Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakunnista alkaen ylöspäin pohjoisimpiin osiin saakka. Harvinaisempi se on Satakunnan, Etelä-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnissa. Lisäksi se on levinnyt harvinaisehkona uustulokkaana muihin eliömaakuntiin. Merirantatädykettä esiintyy nimensä mukaisesti yleisempänä tai harvinaisempana rannikkoseuduilla Etelä-Karjalan eliömaakunnasta Oulun Pohjanmaan eliömaakuntaan saakka. Jokirantatädyke kasvaa lähinnä järvien, jokien ja muiden vesipaikkojen rannoilla mutta myös luonnonniityillä, heinänurmissa ja pientareilla. Joskus sitä käytetään myös koristekasvina. Merirantatädyke kasvaa merenrantakivikoissa ja rannan kallionraoissa. Muissa Pohjoismaissa rantatädyke kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Rantatädykkeen lähilaji on tähkätädyke, V. spicata. Se on kuitenkin tavallisesti noin 15-40 cm korkea ja yleensä kukinnoltaan haaraton tai enintään niukkahaarainen. Lehdet ovat kaksittain vastakkain ja ne ovat muodoltaan lähinnä kapeansoikeat tai lähes suikeat. Lapa on molemmin puolin tiheään nysty- ja lyhytkarvainen. Tähkätädyke viihtyy kuivilla kalliokedoilla. Ranta- ja tähkätädyke kuitenkin risteytyvät keskenään ja risteymät ovat lisääntymiskykyisiä. Syntyy myös risteytymiä takaisin kantalajeihin. Tällöin voi toisinaan olla vaikea vetää ehdotonta rajaa lajien välille. Tähkätädyke ja risteytyminen voivat aiheuttaa tunnistamiskiusaa vain eteläisimmissä eliömaakunnissa.

Kaikki alla olevan kuvasarjan kuvat ovat jokirantatädykkeestä.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ja lajitasoiselle rantatädykkeen esiintymiskartalle Suomessa. Lisäksi erikseen linkki merirantatädykkeen esiintymiskartalle.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Veronica longifolia var. longifolia - rantatädyke var. jokirantatädyke ehtii Etelä-Suomessa nykyisin kukkaan jo kesäkuussa. Vaakasuoran juuristonsa avulla se kasvattaa usein tiheitä varsiryhmiä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Sairionranta, Vanajaveden rantaniitty radan ja ulkoilureitin varressa, vesiojan vieressä 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädyke var. jokirantatädyke ehtii Etelä-Suomessa nykyisin kukkaan jo kesäkuussa. Vaakasuoran juuristonsa avulla se kasvattaa usein tiheitä varsiryhmiä. EH, Hämeenlinna, Sairio, Sairionranta, Vanajaveden rantaniitty radan ja ulkoilureitin varressa, vesiojan vieressä 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädyke var. jokirantatädyke on nimensä mukaisesti tyypillinen laji Pohjois-Suomen jokivarsilla. PeP, Tornio, Kukkola, Niskala, Tornionjoen Kukkolankosken ranta-alue, 12.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädyke var. jokirantatädyke on nimensä mukaisesti tyypillinen laji Pohjois-Suomen jokivarsilla. PeP, Tornio, Kukkola, Niskala, Tornionjoen Kukkolankosken ranta-alue, 12.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen tiheän tähkämäinen latvaterttu on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä, joskus pitempikin. Varsi on yleensä kukintoon saakka haaraton, mutta voi toisinaan kuvan yksilön tavoin kasvattaa ylempiin lehtihankoihin pitempiäkin ja monilehtiparisia sivuhaaroja. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen tiheän tähkämäinen latvaterttu on tavallisesti noin 10-20 cm pitkä, joskus pitempikin. Varsi on yleensä kukintoon saakka haaraton, mutta voi toisinaan kuvan yksilön tavoin kasvattaa ylempiin lehtihankoihin pitempiäkin ja monilehtiparisia sivuhaaroja. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädyke var. jokirantatädyke usein haaroo kukinto-osastaan kukinnan edistyessä. Haaromisen runsaudessa on kuitenkin ilmeisesti perimästä johtuvaa vaihtelua. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädyke var. jokirantatädyke usein haaroo kukinto-osastaan kukinnan edistyessä. Haaromisen runsaudessa on kuitenkin ilmeisesti perimästä johtuvaa vaihtelua. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kukinnon haarat kasvavat latvatertun alapuolisiin lehtihankoihin. Lyhyehköissä haaroissa on useimmiten yksi, harvoin kaksi lehtiparia ja niiden kärkiterttu jää varren latvaterttua lyhyemmäksi. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kukinnon haarat kasvavat latvatertun alapuolisiin lehtihankoihin. Lyhyehköissä haaroissa on useimmiten yksi, harvoin kaksi lehtiparia ja niiden kärkiterttu jää varren latvaterttua lyhyemmäksi. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen teriö on yleensä sininen tai sinipunainen ja tavallisesti noin 6-8 mm leveä. Heteitä on kaksi ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä yltäen kauas teriön ulkopuolelle vastaanottamaan hyönteisiä. Emin vartaloita ja luotteja on yksi. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen teriö on yleensä sininen tai sinipunainen ja tavallisesti noin 6-8 mm leveä. Heteitä on kaksi ja ne ovat noin 5-6 mm pitkiä yltäen kauas teriön ulkopuolelle vastaanottamaan hyönteisiä. Emin vartaloita ja luotteja on yksi. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen. Teriönliuskat ovat noin 2,5-3 mm pitkiä. Teriön torvi on noin 2 mm pitkä. Kukkaperä on tukilehdellinen ja noin 1,5-2 mm pitkä. Kukan tukilehtien pituus vaihtelee melko lailla. Kuvan yksilössä ne ovat kukkaakin pitemmät. Kn, Vaala, Neittävä, Kiiskeroisentien varsi, Leinolan tilan kesantopelto Likainen-lammen eteläpäässä, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen. Teriönliuskat ovat noin 2,5-3 mm pitkiä. Teriön torvi on noin 2 mm pitkä. Kukkaperä on tukilehdellinen ja noin 1,5-2 mm pitkä. Kukan tukilehtien pituus vaihtelee melko lailla. Kuvan yksilössä ne ovat kukkaakin pitemmät. Kn, Vaala, Neittävä, Kiiskeroisentien varsi, Leinolan tilan kesantopelto Likainen-lammen eteläpäässä, 11.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kukkien tukilehdet ovat hyvin kapeat ja yleensä noin 2-5 mm pitkät. Kuvan yksilössä ne ovat selvästi lyhyemmät kuin edellisen kuvan kukinnossa, Verhiö on neliliuskainen. Liuskat ovat kapeahkon kolmiomaiset ja niistä kaksi ylintä on noin 1,5 mm ja kaksi alinta noin 2-2,5 mm pitkät. Tertturanka, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat yleensä tiheään lyhytkarvaisia. Verhiönliuskoissa karvoitus keskittyy usein laitoihin, vaikka kuvan yksilössä liuskat ovatkin kauttaaltaan tiheäkarvaiset. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kukkien tukilehdet ovat hyvin kapeat ja yleensä noin 2-5 mm pitkät. Kuvan yksilössä ne ovat selvästi lyhyemmät kuin edellisen kuvan kukinnossa, Verhiö on neliliuskainen. Liuskat ovat kapeahkon kolmiomaiset ja niistä kaksi ylintä on noin 1,5 mm ja kaksi alinta noin 2-2,5 mm pitkät. Tertturanka, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat yleensä tiheään lyhytkarvaisia. Verhiönliuskoissa karvoitus keskittyy usein laitoihin, vaikka kuvan yksilössä liuskat ovatkin kauttaaltaan tiheäkarvaiset. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3,5 mm leveä, herttamainen ja matalalovinen sekä kalju. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kota on noin 3-4 mm pitkä ja 2,5-3,5 mm leveä, herttamainen ja matalalovinen sekä kalju. KP, Haapavesi, Pirnesperä, Pirnestien varressa, Pirnesjärven luoteispuolella oleva, jo vuosia käyttämättä ollut peltoalue, 17.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen varsi on tanakka, liereä ja tiheästi hyvin lyhytkarvainen sekä vihreä, vaaleanvihreä tai harmaanvihreä. Lehtiruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyheten tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Lehdet ovat sahalaitaiset. Erityisesti varren yläosassa lehtihankoihin kasvaa kuvan tavoin usein pieni lehtipari aivan kuin haaran alkuna. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen varsi on tanakka, liereä ja tiheästi hyvin lyhytkarvainen sekä vihreä, vaaleanvihreä tai harmaanvihreä. Lehtiruoti on kouruinen, karvainen ja ylöspäin lyheten tavallisesti noin 3-15 mm pitkä. Lehdet ovat sahalaitaiset. Erityisesti varren yläosassa lehtihankoihin kasvaa kuvan tavoin usein pieni lehtipari aivan kuin haaran alkuna. V, Raasepori, Pohja, Fiskarsin ruukkialue, pohjoisosa, lammikon ranta, 25.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia - rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen varren lehdet ovat vastakkaiset tai hyvin yleisesti kuvan tavoin kolme lehteä säteittäisesti yhdessä. Lehtilapa on lähinnä kapeanpuikea tai kuten kuvassa, lähes tasasoukan puikea. Sen kärkiosa kapenee tasaisesti pitkähköksi ja teräväksi kärjeksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, Sairionranta, Vanajaveden rantaniitty radan ja ulkoilureitin varressa, vesiojan vieressä 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia – rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen varren lehdet ovat vastakkaiset tai hyvin yleisesti kuvan tavoin kolme lehteä säteittäisesti yhdessä. Lehtilapa on lähinnä kapeanpuikea tai kuten kuvassa, lähes tasasoukan puikea. Sen kärkiosa kapenee tasaisesti pitkähköksi ja teräväksi kärjeksi. EH, Hämeenlinna, Sairio, Sairionranta, Vanajaveden rantaniitty radan ja ulkoilureitin varressa, vesiojan vieressä 21.6.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kapeanpuikea lehtimalli. Lavan tyvi on pyöreä tai lähes suora. Lehtilapa on yläpinnaltaan tavallisesti kalju sekä alapinnaltaan harvaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on ylöspäin lyheten tavallisesti noin 7-12 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica longifolia var. longifolia -rantatädykkeen var. jokirantatädykkeen kapeanpuikea lehtimalli. Lavan tyvi on pyöreä tai lähes suora. Lehtilapa on yläpinnaltaan tavallisesti kalju sekä alapinnaltaan harvaan lyhytkarvainen. Pituutta sillä on ylöspäin lyheten tavallisesti noin 7-12 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm. PeP, Tervola, Mattinen, Kemijoen kaakkoispuolinen rantatöyräs koulun lähellä, 16.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto