Veronica scutellata – luhtatädyke

  • Veronica scutellata L. – luhtatädyke
  • Veronica L. – tädykkeet
  • Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)

Luhtatädyke, Veronica scutellata, on monivuotinen, tyveltä suikertava ja juurehtiva sekä ylempää kohenevasti pysty ruoho, joka hentovartisena mielellään tukeutuu muuhun kasvillisuuteen. Juuristo on vaakasuoraan kasvava ja haarova. Niinpä yksilöt useimmiten levittäytyvät monivartisiksi ja tiheiksi ryhmiksi. Varsi on lähes liereä tai matalasti särmikäs ja kalju tai karvainen sekä vihreäsävyinen, punaruskea tai sinipunainen. Pituutta sillä on  yleensä 10-50 cm.

Lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat, kapeansuikeat tai tasasoukat ja teräväkärkiset. Ne ovat kaljut tai karvaiset ja vihreät tai toisinaan ruskehtavat tai punertavat. Lehtilaita on ehyt tai harvakseen pienihampainen. Varren suikertavassa tyviosassa, juurehtivissa nivelissä olevat lehdet ovat yleensä vain noin 2-5 mm pitkiä. Muuten lehdet ovat tavallisesti noin 15-40 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät.

Kukinto on harsu, rento, siirottava ja yleensä noin 2-4 cm pitkä lehtihankainen terttu, joka on tavallisesti enintään 10-kukkainen. Tertut ovat yksittäin tai kaksittain ylemmissä lehtihangoissa, mutta aika usein niitä on myös alempana. Kukkaperä on tukilehdellinen, hento ja noin 5-7 mm pitkä. Tukilehdet ovat kapean suikeat ja yleensä noin 2-4 mm pitkät. Verhiö on lähes tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat lähinnä kapeansoikeat ja tylpähkökärkiset sekä tavallisesti noin 1,5 mm pitkät ja noin 0,5 mm leveät. Tertturanka, kukkaperät, tukilehdet ja verhiöt ovat kaljut tai karvaiset.

Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja 4-liuskainen sekä tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Väriltään se on vaaleansininen, vaalean sinipunainen tai valkoinen. Suonitus on pohjaväriä tummempi. Teriön torvi on alle 1 mm pitkä. Teriönliuskat eivät avoimessa kukassa kosketa toisiaan. Kaikki liuskat ovat pyöreämuotoisia tai pitkänpyöreitä ja yleensä noin 2 mm pitkiä. Yksi liuska on tavallisesti muita kapeampi. Heteitä on 2 ja ne ovat noin 2-2,5 mm pitkiä sekä varisevat teriön mukana. Heteiden kanssa noin samanpituisen emin vartaloita ja luotteja on 1. Hedelmä on noin 3-3,5 mm pitkä ja 4-4,5 mm leveä, herttamainen, litteä ja selvälovinen sekä kalju tai nystykarvainen kota, joka on verhiötä pitempi. Siemen on vaalea, soikea, litteä ja noin 1 mm pitkä. Normaali kukinta-aika on kesä-elokuu.

Luhtatädyke on Suomessa alkuperäinen ja yleinen etelästä päin Kainuun, Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntiin saakka. Tämän linjan pohjoispuolella se on harvinainen. Luhtatädyke kasvaa lähinnä vesistöjen, ojien ja lammikoiden rannoilla, luhdissa, märissä kaivannoissa sekä märillä pelloilla ja kesannoilla. Muissa Pohjoismaissa luhtatädyke kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle luhtatädykkeen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Veronica scutellata - luhtatädyke on tyveltä suikertava ja juurehtiva sekä ylempää kohenevasti pysty. Se hentovartisena mielellään tukeutuu johonkin vahvempaan, kuten kuvassa isoon rantakiveen. Juuristo on haarova, joten yksilöt usein levittäytyvät monivartisiksi ryhmiksi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädyke on tyveltä suikertava ja juurehtiva sekä ylempää kohenevasti pysty. Se hentovartisena mielellään tukeutuu johonkin vahvempaan, kuten kuvassa isoon rantakiveen. Juuristo on haarova, joten yksilöt usein levittäytyvät monivartisiksi ryhmiksi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen kukintoterttu on rento, siirottava ja yleensä noin 2-4 cm pitkä. Tertut ovat yksittäin tai kaksittain lehtihangoissa. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen kukintoterttu on rento, siirottava ja yleensä noin 2-4 cm pitkä. Tertut ovat yksittäin tai kaksittain lehtihangoissa. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen varret ovat tavallisesti 10-50 cm pitkät. Jos se ei onnistu tukeutumaan muuhun kasvillisuuteen, varret voivat kuvan tavoin olla koko pituudeltaan maanmyötäiset tai vain kärjestään kohenevat. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen varret ovat tavallisesti 10-50 cm pitkät. Jos se ei onnistu tukeutumaan muuhun kasvillisuuteen, varret voivat kuvan tavoin olla koko pituudeltaan maanmyötäiset tai vain kärjestään kohenevat. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen varret ovat vihreät tai usein kuvan tavoin punertavasävyiset. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen varret ovat vihreät tai usein kuvan tavoin punertavasävyiset. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen varsi on kalju tai karvainen. Harsuissa tertuissa on yleensä enintään kymmenen kukkaa. Kukkaperä on hento ja noin 5-7 mm pitkä. Se on paljon tukilehteään pitempi. Lehtien laita on ehyt tai kuvan tavoin harvakseen pienihampainen. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen varsi on kalju tai karvainen. Harsuissa tertuissa on yleensä enintään kymmenen kukkaa. Kukkaperä on hento ja noin 5-7 mm pitkä. Se on paljon tukilehteään pitempi. Lehtien laita on ehyt tai kuvan tavoin harvakseen pienihampainen. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen tertuissa on kerrallaan yleensä vain yksi tai kaksi kukkaa auki. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen tertuissa on kerrallaan yleensä vain yksi tai kaksi kukkaa auki. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen sekä tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Väriltään se on vaaleansininen, vaalean sinipunainen tai valkoinen. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja neliliuskainen sekä tavallisesti noin 5-6 mm leveä. Väriltään se on vaaleansininen, vaalean sinipunainen tai valkoinen. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen kukassa on kaksi noin 2-2,5 mm pitkää hedettä ja suunnilleen samanpituinen, yksivartaloinen emi. Verhiö on neliliuskainen. Liuskat ovat tavallisesti noin 1,5 mm pitkät. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen kukassa on kaksi noin 2-2,5 mm pitkää hedettä ja suunnilleen samanpituinen, yksivartaloinen emi. Verhiö on neliliuskainen. Liuskat ovat tavallisesti noin 1,5 mm pitkät. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen teriönliuskat eivät avoimessa kukassa kosketa toisiaan. Kaikki liuskat ovat pyöreämuotoisia tai pitkänpyöreitä ja yleensä noin 2 mm pitkiä. Yksi liuska on tavallisesti muita kapeampi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen teriönliuskat eivät avoimessa kukassa kosketa toisiaan. Kaikki liuskat ovat pyöreämuotoisia tai pitkänpyöreitä ja yleensä noin 2 mm pitkiä. Yksi liuska on tavallisesti muita kapeampi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen kota on noin 3-3,5 mm pitkä ja 4-4,5 mm leveä sekä herttamainen ja kalju tai nystykarvainen. Se on verhiötä pitempi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen kota on noin 3-3,5 mm pitkä ja 4-4,5 mm leveä sekä herttamainen ja kalju tai nystykarvainen. Se on verhiötä pitempi. Kn, Suomussalmi, Ämmänsaari, Kiantajärvi, Kärrysniemi, järvenranta leirintäalueen kohdalla, 10.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata - luhtatädykkeen lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai tasasoukat sekä teräväkärkiset. Ne ovat kaljut tai karvaiset ja tavallisesti noin 15-40 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Veronica scutellata – luhtatädykkeen lehdet ovat vastakkaiset, ruodittomat ja kapeansuikeat tai tasasoukat sekä teräväkärkiset. Ne ovat kaljut tai karvaiset ja tavallisesti noin 15-40 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 2-5 mm leveät. V, Masku, Humikkala, vanhan soranottoalueen pohjoisin lampi (Ison Kiven kuoppa) Raumantien ja Ruskontien kulmauksessa, eteläranta, 27.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto