- Veronica verna L. – kevättädyke
- Veronica L. – tädykkeet
- Plantaginaceae – ratamokasvit (aikaisemmin Schrophulariaceae – naamakukkaiskasvit)
Kevättädyke, Veronica verna, on yksivuotinen, 5-15 cm korkea, pysty, jäykkä ja usein alaosastaan haarova ruoho, jonka juuri on hento. Varsi on erityisesti kahta sivua myöten koukkukarvainen ja ylempää myös nystykarvainen.
Lehdet ovat vastakkaiset. Alimmat lehdet ovat lyhytruotiset, soikeat, lähinnä sahalaitaiset, karvaiset ja noin 10 mm pitkät. Keskimmäiset ja ylemmät varsilehdet ovat ruodittomia, nystykarvaisia, puikeita – suikeita ja niiden tyviosassa on parijakoisesti molemmin puolin yksi tai kaksi pitkähköä sivuliuskaa.. Vielä ylempänä lehdet ovat usein lähes tasasoukan kolmiliuskaisia. Kukkien tukilehdet ovat pieniä, kapeita ja ehytlaitaisia sekä nystykarvaisia.
Kukat ovat lehtisissä latvatertuissa, jotka pitenevät kukinnan edetessä. Kukkaperä on noin 2 mm pitkä ja tukilehteään lyhyempi. Verhiö on tyveen asti 4-liuskainen. Liuskat ovat kapeansoikeat ja nystykarvaiset. Alemmat verhiönliuskat ovat noin 3 mm pitkät ja ylemmät noin 2,5 mm pitkät.
Teriö on yhdislehtinen, ratasmainen ja päivän kukittuaan variseva. Se on sininen, lyhyttorvinen (noin 0,5 mm) ja 4-liuskainen sekä tavallisesti noin 3 mm leveä. Heteitä on 2 ja emin vartaloita ja luotteja 1. Kukka kehittyy nopeasti hedelmäksi niin, että valtaosa varresta on tiheähkösti hedelmien peitossa. Hedelmä on noin 3 mm pitkä ja 3,5 mm leveä, litteä, sydämenmuotoinen eli herttamainen kota, joka on kauttaaltaan nystykarvainen. Siemen on soikea, noin 1 mm pitkä ja kellertävä. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Kevättädyke on muinaistulokas Suomessa ja se on yleinen etelästä päin Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan eliömaakuntien väliselle linjalle saakka. Harvinaisempana sitä esiintyy Oulun Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Laji kasvaa lähinnä kuivilla niityillä, kalliokedoilla, pientareilla, pelloilla ja kasvimailla. Muissa Pohjoismaissa kevättädyke kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Kevättädykkeelle läheinen laji on ketotädyke, Veronica arvensis, ja lajit kasvavat samantyyppisillä kasvupaikoilla ja usein yhdessäkin. Ketotädykkeen ylemmät lehdet ovat kuitenkin ehyet ja kota on reunoiltaan nystykarvainen.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kevättädykkeen esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto







Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto