Viola arvensis – pelto-orvokki

  • Viola arvensis Murray – pelto-orvokki
  • Viola L. – orvokit
  • Violaceae – orvokkikasvit

Pelto-orvokki, Viola arvensis, on yksivuotinen ja tavallisesti noin 10-40 cm korkea ruoho, joka on pysty ja haaraton tai tyveltä kohenevasti haarova. Juuri on pysty ja hennohko. Varret ovat lehdekkäät, vihreät tai vaihtelevasti punaruskeat ja kaljut tai tiheästikin lyhytkarvaiset.

Varren alaosan lehtien lapa on nyhälaitainen, yleensä puikea, soikea tai pyöreähkö ja kiilatyvinen sekä kärjestään tylpän pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 1-2 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,3 cm. Ruoti on noin 1-3 cm pitkä. Ylempien varsilehtien lapa on nyhälaitainen, kapeansoikea tai suikea, kapean kiilatyvinen ja terävä- tai tylpähkökärkinen. Se on yleensä noin 1,5-3 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 cm leveä. Ylempien varsilehtien ruoti on noin 0,5-1 cm pitkä. Kaikkien lehtien lapa ja ruoti ovat vihreät, kaljut tai erityisesti laidoiltaan lyhytkarvaiset. Lehtien korvakkeet ovat lehtimäiset, vihreät, syvään ja kapeasti pariliuskaiset sekä kaljuhkot tai tiheästikin lyhytkarvaiset. Kärkiliuska on muita selvästi isompi ja kapean vastapuikea tai suikea – lähes tasasoukka sekä ehyt tai nyhälaitainen. Alimpien lehtien korvakkeet ovat tavallisesti 0,5-1 cm pitkät ja ruotia lyhyemmät. Ylempien lehtien korvakkeet ovat yleensä noin 1-2 cm pitkät ja ruotia pitemmät.

Kukat ovat yksittäin varren lehtihangoissa. Ne ovat nuokkuvia ja tuoksuvia. Kukkaperä on tavallisesti noin 2-7 cm pitkä ja yleensä kalju. Perän yläosassa on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, kalvomaista, ja teräväkärkistä esilehteä, jotka ovat yleensä noin 1-2 mm pitkiä. Esilehtien tyvi on usein hampainen tai ripsinen. Verholehtiä on 5 ja ne ovat suikeat tai tasasoukan suikeat, teräväkärkiset ja tyvilisäkkeelliset sekä kaljut tai erityisesti reunoiltaan lyhytkarvaiset. Ne ovat tyvilisäkkeen kanssa yleensä noin 8-12 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveät. Tyvilisäkkeet ovat pyöreä-, tylppä-, suippo- tai hammaspäiset ja noin 2-2,5 mm pitkät ja 2-3 mm leveät.

Teriö on vastakohtainen, 5-lehtinen ja tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 8-10 mm leveä. Terälehdet ovat valkoiset tai kellanvalkoiset ja toisinaan osittain vaalean sinipunaiset. Alimman terälehden tyvi on keltainen ja suoniltaan tummanvioletti. Tummasuonisuutta on enemmän tai vähemmän myös keskimmäisten terälehtien tyviosassa. Terälehdet ovat verholehtiä lyhyemmät tai enintään niiden pituiset. Kaksi niistä on suuntautunut ylös ja kaksi yläviistoon tai sivulle ja kannuksellinen terälehti alaspäin. Neljä ylintä terälehteä ovat vastapuikeat sekä päästään pyöreähköt tai tylpähköt ja useimmiten noin 7-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Keskimmäisten terälehtien tyviosassa on tiheä ryhmä läpinäkyviä karvoja. Alimmainen terälehti on vastakolmiomainen, tylpähköpäinen ja ilman kannusta yleensä noin 8-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8 mm leveä. Kannus on noin 2-3 mm pitkä, suora ja tylppäpäinen sekä sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu verholehtien tyvilisäkkeiden tasalle. Tiiviisti sikiäimen ympärillä olevia heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen ja -luottinen. Nielun huulimaisen reuna puuttuu. Umpipölytteisiä ja avautumattomia kukkia ei kehity.

Hedelmä on munanmuotoinen tai lähes pallomainen, kolmiliuskaisesti alas asti avautuva ja kalju kota, joka on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Siemenet ovat soikeahkot, vaaleanruskehtavat ja sileät sekä noin 1,5-2.5 mm pitkät. Niissä on pieni rasvapitoinen lisäke hyönteislevinnän helpottamiseksi. Siementuotanto on runsas ja siemenet säilyvät maaperässä jopa vuosikymmeniä. Normaali kukinta-aika on touko-syyskuu.

Pelto-orvokki on Suomessa muinaistulokas ja etelästä päin Kainuun, Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntien linjalle saakka yleinen. Sitä pohjoisempana se on yleinen tai harvinainen uustulokas. Kasvupaikkoja ovat lähinnä pellot, puutarhat, muut muokattavat, uudistettavat tai maarakennettavat alueet ja avoimet joutomaat sekä asutuksen lähialueilla olevat kalliot ja töyräät. Muissa Pohjoismaissa pelto-orvokkia esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Pelto-orvokin läheisin laji Suomessa on keto-orvokki, V. tricolor. Sen teriö on noin 15-25 mm pitkä ja yleensä monivärinen tai tummahkon sinipunainen. Hyvänä erottavana tuntomerkkinä on verholehtien pituus. Keto-orvokilla terälehdet ovat verholehtiä pitemmät.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle pelto-orvokin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Viola arvensis - pelto-orvokki on yksivuotinen ja tavallisesti noin 10-40 cm korkea. Se on pysty ja haaraton tai tyveltä kohenevasti haarova. Varret kasvavat usein tiiviinä ryhminä. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien ja Harvialan kartanoon vievän tilustien kulmauksessa oleva kesantopelto, 3.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokki on yksivuotinen ja tavallisesti noin 10-40 cm korkea. Se on pysty ja haaraton tai tyveltä kohenevasti haarova. Varret kasvavat usein tiiviinä ryhminä. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien ja Harvialan kartanoon vievän tilustien kulmauksessa oleva kesantopelto, 3.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokki on sukunsa ainoa rikkaruohon maineessa oleva laji, joka valloittaa ensimmäisten joukossa vapaat, multavat alueet, kuten uudisnurmikot. Näille alueille se saapuu jo maa-aineksen mukana olevina siemeninä ja ehtii varistaa uudet siemenensä maaperään ennen kuin nouseva nurmikkokenttä tukahduttaa sen jatkoelinmahdollisuudet ainakin sillä kertaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien laita, tuleva nurmikkokaista, 29.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokki on sukunsa ainoa rikkaruohon maineessa oleva laji, joka valloittaa ensimmäisten joukossa vapaat, multavat alueet, kuten uudisnurmikot. Näille alueille se saapuu jo maa-aineksen mukana olevina siemeninä ja ehtii varistaa uudet siemenensä maaperään ennen kuin nouseva nurmikkokenttä tukahduttaa sen jatkoelinmahdollisuudet ainakin sillä kertaa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien laita, tuleva nurmikkokaista, 29.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin verholehtien kärjet näkyvät selvästi teriön takaa eli verholehdet ovat terälehtiä pitemmät tai enintään samanmittaiset. Tämä on varsin selkeä tuntomerkkiero keto-orvokkiin, V. tricolor, joka voi toisinaan olla myös valko- tai kellanvalkokukkainen. Keto-orvokilla verholehdet ovat terälehtiä lyhyemmät. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien ja Harvialan kartanoon vievän tilustien kulmauksessa oleva kesantopelto, 3.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis – pelto-orvokin verholehtien kärjet näkyvät selvästi teriön takaa eli verholehdet ovat terälehtiä pitemmät tai enintään samanmittaiset. Tämä on varsin selkeä tuntomerkkiero keto-orvokkiin, V. tricolor, joka voi toisinaan olla myös valko- tai kellanvalkokukkainen. Keto-orvokilla verholehdet ovat terälehtiä lyhyemmät. EH, Janakkala, Harviala, Alikartanontien ja Harvialan kartanoon vievän tilustien kulmauksessa oleva kesantopelto, 3.6.2023. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis - pelto-orvokin kukkaperät ovat lehtihankaiset ja yleensä noin 2-7 cm pitkät. Kukan verholehtien tyvilisäke on pyöreä-, tylppä-, suippo- tai hammaspäinen. Se on selvästi muuta verholehteä leveämpi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokin kukkaperät ovat lehtihankaiset ja yleensä noin 2-7 cm pitkät. Kukan verholehtien tyvilisäke on pyöreä-, tylppä-, suippo- tai hammaspäinen. Se on selvästi muuta verholehteä leveämpi. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin teriön neljä ylintä terälehteä ovat vastapuikeat sekä päästään pyöreähköt tai tylpähköt ja useimmiten noin 7-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alimmainen terälehti on vastakolmiomainen, tylpähköpäinen ja ilman kannusta yleensä noin 8-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien laita, tuleva nurmikkokaista, 29.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokin teriön neljä ylintä terälehteä ovat vastapuikeat sekä päästään pyöreähköt tai tylpähköt ja useimmiten noin 7-8 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alimmainen terälehti on vastakolmiomainen, tylpähköpäinen ja ilman kannusta yleensä noin 8-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8 mm leveä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, Sammonojantien laita, tuleva nurmikkokaista, 29.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin teriö on noin 10-15 mm pitkä ja noin 8-10 mm leveä. Terälehdet ovat yleensä valkoiset tai kellanvalkoiset. Alimman terälehden tyvi on keltainen ja suoniltaan tummanvioletti. Tummasuonisuutta on enemmän tai vähemmän myös keskimmäisten terälehtien tyviosassa, jossa on myös tiheä ryhmä läpinäkyviä karvoja. Teriön nielussa ei ole, kuten keto-orvokilla, V. tricolor, huulimaista reunaa, joten oranssit heteet pilkistävät näkyviin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis – pelto-orvokin teriö on noin 10-15 mm pitkä ja noin 8-10 mm leveä. Terälehdet ovat yleensä valkoiset tai kellanvalkoiset. Alimman terälehden tyvi on keltainen ja suoniltaan tummanvioletti. Tummasuonisuutta on enemmän tai vähemmän myös keskimmäisten terälehtien tyviosassa, jossa on myös tiheä ryhmä läpinäkyviä karvoja. Teriön nielussa ei ole, kuten keto-orvokilla, V. tricolor, huulimaista reunaa, joten oranssit heteet pilkistävät näkyviin. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis - pelto-orvokin kukan verholehdet ovat suikeat tai tasasoukan suikeat ja teräväkärkiset sekä kaljut tai kuten kuvassa, erityisesti reunoiltaan lyhytkarvaiset. Ne ovat tyvilisäkkeen kanssa yleensä noin 8-12 mm pitkät. Tyvilisäkkeet ovat noin 2-2,5 mm pitkät ja kuvassa olevassa kukassa suippopäiset. Kannus on noin 2-3 mm pitkä, suora ja sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu verholehtien tyvilisäkkeiden kanssa samalle tasalle. Kuvassa näkyvät myös kukkaperän pikkuruiset esilehdet. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis – pelto-orvokin kukan verholehdet ovat suikeat tai tasasoukan suikeat ja teräväkärkiset sekä kaljut tai kuten kuvassa, erityisesti reunoiltaan lyhytkarvaiset. Ne ovat tyvilisäkkeen kanssa yleensä noin 8-12 mm pitkät. Tyvilisäkkeet ovat noin 2-2,5 mm pitkät ja kuvassa olevassa kukassa suippopäiset. Kannus on noin 2-3 mm pitkä, suora ja sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu verholehtien tyvilisäkkeiden kanssa samalle tasalle. Kuvassa näkyvät myös kukkaperän pikkuruiset esilehdet. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis - pelto-orvokin kota on munanmuotoinen tai kuvan tavoin lähes pallomainen ja kalju. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Kota avautuu kolmiliuskaisesti alas asti. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangontien ja Vanajaveden välinen peltokaista, 5.9.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis – pelto-orvokin kota on munanmuotoinen tai kuvan tavoin lähes pallomainen ja kalju. Se on tavallisesti noin 5-7 mm pitkä ja noin 4-5 mm paksu. Kota avautuu kolmiliuskaisesti alas asti. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangontien ja Vanajaveden välinen peltokaista, 5.9.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis - pelto-orvokki on ainakin multavilla paikoilla kasvaessaan usein tyveltä runsaastikin haarova. Tällöin päävarsi on pysty ja sivuhaarat levittäytyvät ensin lähes maata myöten ja kaartuvat sitten ylempää pystyyn. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokki on ainakin multavilla paikoilla kasvaessaan usein tyveltä runsaastikin haarova. Tällöin päävarsi on pysty ja sivuhaarat levittäytyvät ensin lähes maata myöten ja kaartuvat sitten ylempää pystyyn. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin varsien alaosan lehtien lapa on nyhälaitainen ja yleensä puikea, soikea tai pyöreähkö. Tyvi on kiilamainen ja kärki tylpän pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 1-2 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,3 cm. Ruoti on noin 1-3 cm pitkä. Lehdet ruotineen ovat kaljut tai erityisesti laidoiltaan lyhytkarvaiset. Myös varsien karvoitus vaihtelee kaljusta kuvan tiheästi lyhytkarvaiseen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokin varsien alaosan lehtien lapa on nyhälaitainen ja yleensä puikea, soikea tai pyöreähkö. Tyvi on kiilamainen ja kärki tylpän pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 1-2 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,7-1,3 cm. Ruoti on noin 1-3 cm pitkä. Lehdet ruotineen ovat kaljut tai erityisesti laidoiltaan lyhytkarvaiset. Myös varsien karvoitus vaihtelee kaljusta kuvan tiheästi lyhytkarvaiseen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, Sammontorpantien varsi puistoalueen laidassa, maakasan pohja, 28.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin ylempien varsilehtien lapa on nyhälaitainen, kapeansoikea tai suikea, kapean kiilatyvinen ja terävä- tai tylpähkökärkinen. Se on yleensä noin 1,5-3 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 cm leveä. Ylempien varsilehtien ruoti on noin 0,5-1 cm pitkä. Lehtien korvakkeet ovat lehtimäiset, syvään ja kapeasti pariliuskaiset sekä kaljuhkot tai tiheästikin lyhytkarvaiset. Kärkiliuska on muita selvästi isompi ja kapean vastapuikea tai suikea sekä ehyt tai nyhälaitainen. Ylempien lehtien korvakkeet ovat yleensä noin 1-2 cm pitkät ja ruotia pitemmät. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokin ylempien varsilehtien lapa on nyhälaitainen, kapeansoikea tai suikea, kapean kiilatyvinen ja terävä- tai tylpähkökärkinen. Se on yleensä noin 1,5-3 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1 cm leveä. Ylempien varsilehtien ruoti on noin 0,5-1 cm pitkä. Lehtien korvakkeet ovat lehtimäiset, syvään ja kapeasti pariliuskaiset sekä kaljuhkot tai tiheästikin lyhytkarvaiset. Kärkiliuska on muita selvästi isompi ja kapean vastapuikea tai suikea sekä ehyt tai nyhälaitainen. Ylempien lehtien korvakkeet ovat yleensä noin 1-2 cm pitkät ja ruotia pitemmät. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokin ylimmät lehdet ovat yleensä kapeansuikeat ja niiden korvakkeet näyttävät nousevan pääosaan, koska ovat lähes lehtien mittaiset ja niitä massiivisemmat leveydessään ja runsasliuskaisuudessaan. Ylimpien korvakkeiden kärkiliuska on useimmiten kapeansuikea tai lähes tasasoukka. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokin ylimmät lehdet ovat yleensä kapeansuikeat ja niiden korvakkeet näyttävät nousevan pääosaan, koska ovat lähes lehtien mittaiset ja niitä massiivisemmat leveydessään ja runsasliuskaisuudessaan. Ylimpien korvakkeiden kärkiliuska on useimmiten kapeansuikea tai lähes tasasoukka. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokki viihtyy sankoin joukoin kasvualustalla, jota muokataan niin usein, ettei pohja ehdi umpeutua. Se tuottaa runsaasti siemeniä, jotka säilyvät maaperässä itämiskykyisinä jopa vuosikymmeniä. Seuralaisena runsas kevättädyke, Veronica verna. EH, Janakkala, Harviala, radan varressa oleva taimistoalue, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis – pelto-orvokki viihtyy sankoin joukoin kasvualustalla, jota muokataan niin usein, ettei pohja ehdi umpeutua. Se tuottaa runsaasti siemeniä, jotka säilyvät maaperässä itämiskykyisinä jopa vuosikymmeniä. Seuralaisena runsas kevättädyke, Veronica verna. EH, Janakkala, Harviala, radan varressa oleva taimistoalue, 9.6.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Viola arvensis - pelto-orvokki hakeutuu nimensä mukaisilta kasvupaikoilta aika usein myös avokallioalueiden liepeille, yleensä kuitenkin lähellä asutusta ja viljelyksiä. Seuralaisena kuvassa mm. isomaksaruoho, Hylotelephium telephium. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola arvensis – pelto-orvokki hakeutuu nimensä mukaisilta kasvupaikoilta aika usein myös avokallioalueiden liepeille, yleensä kuitenkin lähellä asutusta ja viljelyksiä. Seuralaisena kuvassa mm. isomaksaruoho, Hylotelephium telephium. U, Helsinki, Kaarela, Runonlaulajantien varressa oleva Håkansbergin, kalliomäki, 19.5.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto