Viola canina subsp. ruppii x stagnina – aho-orvokki subsp. isoaho-orvokki x rantaorvokki

  • Viola canina L. subsp. ruppii (All.) Schübl. & Martens x stagnina Kit. ex Schult. – aho-orvokki subsp. isoaho-orvokki x rantaorvokki
  • risteymänimi Viola xritschliana W. Becker
  • Viola L. – orvokit
  • Violaceae – orvokkikasvit

Isoaho-orvokki, Viola canina subsp. ruppii ja rantaorvokki, V. stagnina, ovat läheisiä ja samankaltaisia lajeja, jotka yhdessä kasvaessaan myös herkästi risteytyvät keskenään. Risteymä voi olla täysin välimuotoinen tai muistuttaa enemmän jompaa kumpaa kantalajiaan. Sen juurakko on haarova ja levittäytyvä ja kasvattaa usein rantaorvokin tapaan tiheitä ja laajojakin varsikkoja. Pituus vaihtelee samoissa rajoissa kantalajien kanssa.

Isoaho-orvokin ylimpien lehtien lapa on useimmiten noin 2 kertaa leveytensä pituinen, kun se rantaorvokilla on noin 2,5-3-kertainen. Risteymällä suhdeluku näyttäisi liikkuvan välillä 2-2,5. Molemmilla kantalajeilla lehtilavan muoto on puikeahko, aho-orvokilla vain leveämpi ja rantaorvokilla kapeampi. Risteymä vaihtelee tällä välillä. Lavan tyvi, kärki ja nyhälaitaisuus ovat lajeilla niin samankaltaiset, ettei risteymää lehtilapojen perusteella voi varmasti tunnistaa. Rantaorvokilla lehtiruoti on yläosastaan kapeasti siipipalteinen ja yleensä noin 1-3 cm pitkä. Isoaho-orvokilla tällaista ruodin levenemistä ei ole ja pituutta on noin 2-6 cm. Risteymällä voi olla kapea siipipalle tai se puuttuu ja ruoti näyttäisi yleensä olevan noin 1,5-4 cm pitkä. Lehtien korvakkeet ovat kantalajeilla malliltaan samankaltaiset. Rantaorvokilla korvakkeet ovat noin 5-15 mm pitkiä ja laitahampaat voivat puuttua kokonaan tai niitä on vain tyviosassa. Isoaho-orvokilla korvakkeet ovat noin 5-30 mm pitkiä ja laitahampaita on harvakseen lähes kärkeen asti. Risteymällä näyttäisi koko olevan lähempänä rantaorvokkia ja hammastus lähempänä isoaho-orvokkia.

Isoaho-orvokin kukkaperä on tavallisesti noin 5-8 cm pitkä ja yleensä hankansa varsilehteä pitempi. Rantaorvokin kukkaperä on yleensä noin 2-4 cm pitkä ja varsilehteään lyhyempi. Risteymällä vaihteluväli näyttää ylittävän kantalajinsa, sillä tämän artikkelin laatijan omien mittausten mukaan se on noin 3-13 cm. Johtuneeko siitä, että kukkia näyttää kasvavan myös varren alaosan lehtihangoista ja tiheissä kasvustoissa ne pyrkivät latvan valoon. Kantalajien verholehdet ovat tyvilisäkkeineen samanmalliset. Mittasuhteiltaan risteymän verholehdet sopivat molempien lajien vaihteluväleihin.

Selvimmät risteymätuntomerkit löytyvät teriöstä. Vertailu on helpointa silloin, kun molemmat kantalajit ja risteymä kasvavat samalla paikalla. Usein näin onkin ainakin siihen saakka, kunnes risteymä pahimmassa tapauksessa syrjäyttää kokonaan puhtaan rantaorvokin. Risteymän teriön väri on enemmän isoaho-orvokin kaltainen, tummemman tai vaaleamman sinipunainen, Toki näitä värejä löytyy rantaorvokiltakin, vaikka se on vallitsevasti valkokukkainen. Isoaho-orvokin teriö on tavallisesti noin 15-25 mm pitkä ja noin pituutensa levyinen. Rantaorvokilla se on kokoluokkaa pienempi, yleensä noin 10-15 mm pitkä ja leveä. Risteymällä teriön pituus ja leveys näyttäisi olevan noin 15-20 mm. Ainakin alla olevan kuvasarjan kasvupaikalla ylöspäin suuntautuneet terälehdet ovat massiivisen kokoiset, noin 7-10 mm leveät (rantaorvokilla noin 4-6 mm ja isoaho-orvokilla noin 4-8 mm). Teriön muuhun kokoon suhteutettuina ne tekevät kukasta varsin omannäköisensä.

Alimman terälehden kannus on risteymällä noin 3-4 mm pitkä, kun se rantaorvokilla on noin 2-3 mm ja isoaho-orvokilla noin 3-5 mm. Kannuksen ja verholehtien tyvilisäkkeiden suhde näyttäisi risteymällä olevan lähempänä rantaorvokkia eli yltävän suunnilleen samalle tasolle. Lähempänä isoaho-orvokkia olevilla risteymillä kannus yltää hieman verhiönlisäkkeitä ulommaksi. Risteymä ei ilmeisestikään tee kotia tai ainakaan itämiskykyisiä siemeniä. Se leviää tehokkaasti kasvullisesti kerran alkuun päästyään. Normaali kukinta-aika on kesäkuu.

Risteymän toinen kantalaji, rantaorvokki on erittäin uhanalainen (EN) ja rauhoitettu laji. Yhdeksi uhkatekijäksi elinympäristön muutosten lisäksi on todettu risteytyminen. Isoaho-orvokki ei juurikaan uhkaa rantaorvokkia sen alkuperäisillä rantakasvupaikoilla. Rantojen umpeenkasvu vesistöjen säännöstelyn ja rantalaidunnuksen loppumisen vuoksi on kaventanut paljon rantaorvokin elinmahdollisuuksia. Viime vuosikymmeninä laji on hakeutunut myös vetisten pelto-ojien varsille, joissa se hyötyy ainakin joitakin vuosia ojien perkaamisesta ja kaivamisesta saadessaan heikkona kilpailijana näin vapaata kasvutilaa. Juuri näissä ojanvarsikasvupaikoissa isoaho-orvokki muodostaa suuren uhkan. Itse isoaho-orvokki kasvaa yleensä maltillisesti muutaman varren harvoissa ryhmissä, mutta on kasvupaikkavaatimuksiltaan hyvin sopeutuvainen. Risteymä perii siltä tämän sopeutumiskyvyn ja saa rantaorvokilta taipumuksen kasvaa tiheinä varsiryhminä. Tämä yhdistelmä on rantaorvokin kannalta mahdollisimman huono. Risteymä on sitä rehevämpi, kestävämpi ja aggressiivisempi ja valtaa yhä isomman elintilan ja pahimmillaan kasvattaa omat varsikkonsa suoraan rantaorvokin kasvustojen päälle, kuten alla oleva kuvasarja osoittaa.

Rantaorvokki ja isoaho-orvokki ovat alkuperäisiä Suomessa. Risteymästä on kirjattu Kasviatlakseen tuoreempia havaintoja rantaorvokin kasvupaikoilta Satakunnan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnista. Onneksi risteymä lienee edelleen rantaorvokkia harvinaisempi. Rantaorvokkia ja näin ollen mahdollisesti risteymääkin kasvaa muissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän esiintymiskartalle Suomessa.

Edellä esitetyt mittatiedot perustuvat alla olevan kuvasarjan risteymäkasvustoihin. Kuvasarjan kasvupaikan olosuhteista kerrotaan artikkelissa: Hannu Kämäräinen, Rantaorvokin uutta runsautta Vesilahden (EH) Mantereen kylässä. Lutukka 4/2015, s. 119-124.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Lähempänä rantaorvokkia oleva risteymä

Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä on kasvutavaltaan yleensä tiheävartinen ja rehevä. Tiheän kasvutavan se on omaksunut rantaorvokilta. Kukat nousevat hankansa varsilehden tasalle tai hieman niiden yläpuolelle. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä on kasvutavaltaan yleensä tiheävartinen ja rehevä. Tiheän kasvutavan se on omaksunut rantaorvokilta. Kukat nousevat hankansa varsilehden tasalle tai hieman niiden yläpuolelle. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä levittäytyy tehokkaasti kasvullisesti suikertavan ja haarovan juuristonsa avulla. Kuvan kasvusto näyttää ainakin ilman lähempää tarkastelua kasvutapansa, lehtiensä ja kukkiensa puolesta erehdyttävästi puhtaalta rantaorvokilta. Kukkien mittaluokka on kuitenkin suurempi ja lähempänä isoaho-orvokkia. Vertailu on aina helpompaa, jos kasvupaikalta löytyvät myös kantalajit. Risteymän oikeassa laidassa sinnittelee vielä yksittäinen rantaorvokki (nuoli). EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä levittäytyy tehokkaasti kasvullisesti suikertavan ja haarovan juuristonsa avulla. Kuvan kasvusto näyttää ainakin ilman lähempää tarkastelua kasvutapansa, lehtiensä ja kukkiensa puolesta erehdyttävästi puhtaalta rantaorvokilta. Kukkien mittaluokka on kuitenkin suurempi ja lähempänä isoaho-orvokkia. Vertailu on aina helpompaa, jos kasvupaikalta löytyvät myös kantalajit. Risteymän oikeassa laidassa sinnittelee vielä yksittäinen rantaorvokki (nuoli). EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä voi ominaisuuksiltaan olla lähempänä jompaa kumpaa kantalajia, kuten tämäkin kuvasarja osoittaa. Kuvan risteymän lehdet ovat kuin suoraan rantaorvokilta otetut. Ne ovat kapeanpuikeat ja enemmän tai vähemmän kouruiset näyttäen tällöin lähes suikeilta tai kapean kolmiomaisilta. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymä voi ominaisuuksiltaan olla lähempänä jompaa kumpaa kantalajia, kuten tämäkin kuvasarja osoittaa. Kuvan risteymän lehdet ovat kuin suoraan rantaorvokilta otetut. Ne ovat kapeanpuikeat ja enemmän tai vähemmän kouruiset näyttäen tällöin lähes suikeilta tai kapean kolmiomaisilta. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymällä, joka on lähempänä rantaorvokkia, teriön kannus ja verholehtien tyvilisäkkeet yltävät suunnilleen samalle tasolle. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymällä, joka on lähempänä rantaorvokkia, teriön kannus ja verholehtien tyvilisäkkeet yltävät suunnilleen samalle tasolle. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin jälkimmäistä lähempänä olevalla risteymällä teriö on yleensä haalean sinipunainen. Terälehdet ja erityisesti ylimmät niistä ovat huomattavan pyöreät. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin jälkimmäistä lähempänä olevalla risteymällä teriö on yleensä haalean sinipunainen. Terälehdet ja erityisesti ylimmät niistä ovat huomattavan pyöreät. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Lähempänä isoaho-orvokkia oleva risteymä

Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin lähempänä isoaho-orvokkia olevan risteymän kasvustot ovat suppea-alaisempia. Kuva silti näyttää sangen puhuttelevasti, kuinka risteymä yhdessä peltokortteen, Equisetum arvense, kanssa levittäytyy keskelle rantaorvokin kasvustoa ja asteittain tukahduttaa sen. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin lähempänä isoaho-orvokkia olevan risteymän kasvustot ovat suppea-alaisempia. Kuva silti näyttää sangen puhuttelevasti, kuinka risteymä yhdessä peltokortteen, Equisetum arvense, kanssa levittäytyy keskelle rantaorvokin kasvustoa ja asteittain tukahduttaa sen. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin lähempänä isoaho-orvokkia olevan risteymän lehdet ovat leveämmän puikeat ja teriöt tummemman sinipunaiset. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin lähempänä isoaho-orvokkia olevan risteymän lehdet ovat leveämmän puikeat ja teriöt tummemman sinipunaiset. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän teriö on useimmiten noin 15-20 mm pitkä ja noin saman levyinen. Ylimmät terälehdet ovat suhteessa molempia kantalajejaan kookkaammat ja tekevät teriöstä oman näköisensä . Kuvan kasvupaikalla ne ovat noin 7-10 mm leveät. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän teriö on useimmiten noin 15-20 mm pitkä ja noin saman levyinen. Ylimmät terälehdet ovat suhteessa molempia kantalajejaan kookkaammat ja tekevät teriöstä oman näköisensä . Kuvan kasvupaikalla ne ovat noin 7-10 mm leveät. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän kukkaperien esilehdet ovat kantalajien tapaan yläosassa, lähellä kukkaa. Verholehdet olivat kuvan kasvupaikalla tyvilisäkkeineen noin 8-9 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2 mm leveät eli mitoiltaan mahtuvat hyvin molempien lajien vaihtelun piiriin. Myös lähempänä isoaho-orvokkia olevalla risteymällä teriön kannus ja verholehtien tyvilisäkkeet ylsivät noin samalle tasolle tai kannus oli hivenen ulompana. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän kukkaperien esilehdet ovat kantalajien tapaan yläosassa, lähellä kukkaa. Verholehdet olivat kuvan kasvupaikalla tyvilisäkkeineen noin 8-9 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2 mm leveät eli mitoiltaan mahtuvat hyvin molempien lajien vaihtelun piiriin. Myös lähempänä isoaho-orvokkia olevalla risteymällä teriön kannus ja verholehtien tyvilisäkkeet ylsivät noin samalle tasolle tai kannus oli hivenen ulompana. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän lehdet olivat ainakin kuvan kasvupaikalla molemmin puolin kaljut. Ehkä yksittäisiä karvoja olisi tarkemmalla syynillä löytynyt. Ruodin yläosa oli kuvan tavoin siipipalteeton tai hyvin kapeasti palteinen. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän lehdet olivat ainakin kuvan kasvupaikalla molemmin puolin kaljut. Ehkä yksittäisiä karvoja olisi tarkemmalla syynillä löytynyt. Ruodin yläosa oli kuvan tavoin siipipalteeton tai hyvin kapeasti palteinen. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina - isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän lehtikorvakkeet olivat kuvan kasvupaikalla noin 10-15 mm pitkät mahtuen molempien kantalajien vaihtelun piiriin. Toisin kuin rantaorvokilla, laitahampaita oli harvakseen lähes kärkeen asti. Tältä osin korvakkeet olivat isoaho-orvokin korvakkeiden kaltaiset. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola canina subsp. ruppii x stagnina – isoaho-orvokin ja rantaorvokin risteymän lehtikorvakkeet olivat kuvan kasvupaikalla noin 10-15 mm pitkät mahtuen molempien kantalajien vaihtelun piiriin. Toisin kuin rantaorvokilla, laitahampaita oli harvakseen lähes kärkeen asti. Tältä osin korvakkeet olivat isoaho-orvokin korvakkeiden kaltaiset. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Rantaorvokin, Viola stagnina, kukka vasemmalla, rantaorvokin ja isoaho-orvokin risteymän kukka keskellä ja isoaho-orvokin, V. canina subsp. ruppii, kukka oikealla. EH, Vesilahti, Mantere, Peltosaari, Hulausjärven rantaan vievän peltotien ison laitaojan rinne, 6.6.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto