- Viola selkirkii Pursh ex Goldie – kaiheorvokki
- Viola L. – orvokit
- Violaceae – orvokkikasvit
Kaiheorvokki, Viola selkirkii, on monivuotinen, pystyhkö ja yleensä noin 5-10 cm korkea ruoho, jonka juurakko on rönsytön, lyhyt ja pysty sekä alapäästään noin 5-10 cm pitkästi hento- ja monijuurinen. Laji on varreton, sillä ruusukelehdet ja kukat nousevat suoraan juurakosta.
Ruusukelehtien ruoti on kaljuhko tai yläpäästään harvakarvainen ja yleensä noin 3-8 cm pitkä. Lehtilapa on herttamainen, nyhälaitainen ja vihreä tai tummanvihreä sekä päältä hieman kiiltävä, yleensä harvakarvainen ja alta kalju tai vähäkarvainen. Tyvilovi on syvä ja kapea sekä lehden kärki terävähkö, tylppä tai pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 2,5-5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-4 cm. Lehtien korvakkeet ovat alaosastaan yhdiskasvuiset ruodin kanssa. Ne ovat yleensä suikeat tai puikeahkot, vihreät, ehytlaitaiset ja laidoiltaan lyhyesti harvaripsiset sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkät ja erilliseltä osaltaan noin 1,5-3 mm leveät.
Kukat ovat tuoksuttomia, nuokkuvia ja juurakosta nousevan peränsä kärjessä yksittäin. Kukkaperä on kaljuhko tai harvakarvainen ja yleensä noin 4-10 cm pitkä sekä kukkansa kanssa noin ruusukelehtien pituinen tai niitä vähän pitempi. Noin perän puolivälissä on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, tasasoukkaa ja useimmiten noin 4-8 mm pitkää esilehteä. Verholehtiä on 5 ja ne ovat suikeat tai puikeansuikeat, teräväkärkiset sekä tyvilisäkkeelliset. Pituutta niillä on tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 5-6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Verholehtien tyvilisäkkeet ovat selvästi havaittavat, noin 2 mm pitkät ja hammaslaitaiset sekä ripsireunaiset. Muuten verholehdet ovat kaljut.
Teriö on vastakohtainen, 5-lehtinen ja tavallisesti noin 15-20 mm pitkä ja suunnilleen yhtä leveä. Terälehdet ovat vaalean sinipunaiset tai vaaleansiniset ja niiden suonitus ei sävyltään juurikaan poikkea pohjaväristä paitsi alimman terälehden vaaleassa tai valkoisessa tyviosassa. Terälehdistä kaksi on suuntautunut enemmän tai vähemmän taakse kaartuen ylös ja kaksi kyljittäin kääntyneinä alaviistoon. Viides on kannuksellinen ja alaspäin suuntautunut. Terälehdet ovat vastapuikeat ja tylppä- tai lovipäiset sekä yleensä noin 8-11 mm pitkät (ilman kannusta) ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alaviistoon osoittavien terälehtien tyviosassa ei ole läpinäkyvien karvojen ryhmää. Kannus on noin 4-7 mm pitkä, pyöreätä kärkeään kohti levenevä ja vaalean sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu huomattavasti kauemmaksi kuin verholehtien tyvilisäkkeiden päät. Oranssinvärisiä ja tiiviisti sikiäimen ympärillä olevia heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen 1-vartaloinen ja -luottinen.
Edellä on kuvattu kaiheorvokin ns. avopölytteisiä kukkia, joiden pölytyksen hoitavat hyönteiset. Alimman terälehden peräosan tumma suonitus vaaleaa väriä vasten toimii mesiviittoina kohti kannusta. Siementuotannon varmistamiseksi lajilla on usean muun monivuotisen orvokin tavoin myös ns. umpipölytteisiä kukkia. Ne kasvavat kukintakauden loppupuolella ja ovat lyhyehköperäisiä ja vain noin 3-5 mm pitkiä. Kukat eivät avaudu ollenkaan, vaan niissä tapahtuu itsepölytys. Hedelmä on soikea, kolmiliuskaisesti avautuva ja kalju kota, joka on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 3,5-4 mm paksu. Siemenet ovat soikeat, vaaleat ja sileät sekä noin 1 mm pitkät. Niissä on pieni rasvapitoinen lisäke hyönteislevinnän helpottamiseksi. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Kaiheorvokki on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä esiintyy etelästä päin (Ahvenanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntia lukuun ottamatta) Sompion Lapin, Kittilän Lapin ja Enontekiön Lapin eliömaakuntien linjalle saakka. Vaikka laji on näin laaja-alainen, se on suurimmassa osassa esiintymisaluettaan harvinainen. Kasvupaikkoja ovat erityisesti kallionalus-, puronvarsi- ja rantalehdot. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa ja Norjassa.
Kaiheorvokin lehtiruusuke muistuttaa nuorta metsäorvokkia, V. riviniana. Metsäorvokin ruusukelehtien korvakkeet eivät ole samalla tavalla yhdiskasvuiset ja ne ovat kapeammat sekä runsaammin ripsihampaiset. Kukkivana lajit on helppo erottaa toisistaan, koska metsäorvokin kukat ovat varsissa. Nopealla vilkaisulla voi löytää samankaltaisuutta myös lehto-orvokin, V. mirabilis, kanssa, varsinkin, kun lajit voivat kasvaa samoilla paikoillakin. Lehto-orvokin ruusukelehtien ruoti on tiheästi ja toispuolisesti karvainen ja yleensä ainakin osa lehtilavoista on munuaismaisia.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kaiheorvokin esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 