Viola selkirkii – kaiheorvokki

  • Viola selkirkii Pursh ex Goldie – kaiheorvokki
  • Viola L. – orvokit
  • Violaceae – orvokkikasvit

Kaiheorvokki, Viola selkirkii, on monivuotinen, pystyhkö ja yleensä noin 5-10 cm korkea ruoho, jonka juurakko on rönsytön, lyhyt ja pysty sekä alapäästään noin 5-10 cm pitkästi hento- ja monijuurinen. Laji on varreton, sillä ruusukelehdet ja kukat nousevat suoraan juurakosta.

Ruusukelehtien ruoti on kaljuhko tai yläpäästään harvakarvainen ja yleensä noin 3-8 cm pitkä. Lehtilapa on herttamainen, nyhälaitainen ja vihreä tai tummanvihreä sekä päältä hieman kiiltävä, yleensä harvakarvainen ja alta kalju tai vähäkarvainen. Tyvilovi on syvä ja kapea sekä lehden kärki terävähkö, tylppä tai pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 2,5-5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-4 cm. Lehtien korvakkeet ovat alaosastaan yhdiskasvuiset ruodin kanssa. Ne ovat yleensä suikeat tai puikeahkot, vihreät, ehytlaitaiset ja laidoiltaan lyhyesti harvaripsiset sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkät ja erilliseltä osaltaan noin 1,5-3 mm leveät.

Kukat ovat tuoksuttomia, nuokkuvia ja juurakosta nousevan peränsä kärjessä yksittäin. Kukkaperä on kaljuhko tai harvakarvainen ja yleensä noin 4-10 cm pitkä sekä kukkansa kanssa noin ruusukelehtien pituinen tai niitä vähän pitempi. Noin perän puolivälissä on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, tasasoukkaa ja useimmiten noin 4-8 mm pitkää esilehteä. Verholehtiä on 5 ja ne ovat suikeat tai puikeansuikeat, teräväkärkiset sekä tyvilisäkkeelliset. Pituutta niillä on tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 5-6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm. Verholehtien tyvilisäkkeet ovat selvästi havaittavat, noin 2 mm pitkät ja hammaslaitaiset sekä ripsireunaiset. Muuten verholehdet ovat kaljut.

Teriö on vastakohtainen, 5-lehtinen ja tavallisesti noin 15-20 mm pitkä ja suunnilleen yhtä leveä. Terälehdet ovat vaalean sinipunaiset tai vaaleansiniset ja niiden suonitus ei sävyltään juurikaan poikkea pohjaväristä paitsi alimman terälehden vaaleassa tai valkoisessa tyviosassa. Terälehdistä kaksi on suuntautunut enemmän tai vähemmän taakse kaartuen ylös ja kaksi kyljittäin kääntyneinä alaviistoon. Viides on kannuksellinen ja alaspäin suuntautunut. Terälehdet ovat vastapuikeat ja tylppä- tai lovipäiset sekä yleensä noin 8-11 mm pitkät (ilman kannusta) ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alaviistoon osoittavien terälehtien tyviosassa ei ole läpinäkyvien karvojen ryhmää. Kannus on noin 4-7 mm pitkä, pyöreätä kärkeään kohti levenevä ja vaalean sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu huomattavasti kauemmaksi kuin verholehtien tyvilisäkkeiden päät. Oranssinvärisiä ja tiiviisti sikiäimen ympärillä olevia heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen 1-vartaloinen ja -luottinen.

Edellä on kuvattu kaiheorvokin ns. avopölytteisiä kukkia, joiden pölytyksen hoitavat hyönteiset. Alimman terälehden peräosan tumma suonitus vaaleaa väriä vasten toimii mesiviittoina kohti kannusta. Siementuotannon varmistamiseksi lajilla on usean muun monivuotisen orvokin tavoin myös ns. umpipölytteisiä kukkia. Ne kasvavat kukintakauden loppupuolella ja ovat lyhyehköperäisiä ja vain noin 3-5 mm pitkiä. Kukat eivät avaudu ollenkaan, vaan niissä tapahtuu itsepölytys. Hedelmä on soikea, kolmiliuskaisesti avautuva ja kalju kota, joka on tavallisesti noin 6-8 mm pitkä ja noin 3,5-4 mm paksu. Siemenet ovat soikeat, vaaleat ja sileät sekä noin 1 mm pitkät. Niissä on pieni rasvapitoinen lisäke hyönteislevinnän helpottamiseksi. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.

Kaiheorvokki on alkuperäinen laji Suomessa. Sitä esiintyy etelästä päin (Ahvenanmaan ja Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntia lukuun ottamatta) Sompion Lapin, Kittilän Lapin ja Enontekiön Lapin eliömaakuntien linjalle saakka. Vaikka laji on näin laaja-alainen, se on suurimmassa osassa esiintymisaluettaan harvinainen. Kasvupaikkoja ovat erityisesti kallionalus-, puronvarsi- ja rantalehdot. Muissa Pohjoismaissa lajia esiintyy Ruotsissa ja Norjassa.

Kaiheorvokin lehtiruusuke muistuttaa nuorta metsäorvokkia, V. riviniana. Metsäorvokin ruusukelehtien korvakkeet eivät ole samalla tavalla yhdiskasvuiset ja ne ovat kapeammat sekä runsaammin ripsihampaiset. Kukkivana lajit on helppo erottaa toisistaan, koska metsäorvokin kukat ovat varsissa. Nopealla vilkaisulla voi löytää samankaltaisuutta myös lehto-orvokin, V. mirabilis, kanssa, varsinkin, kun lajit voivat kasvaa samoilla paikoillakin. Lehto-orvokin ruusukelehtien ruoti on tiheästi ja toispuolisesti karvainen ja yleensä ainakin osa lehtilavoista on munuaismaisia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kaiheorvokin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Viola selkirkii - kaiheorvokki on Suomessa hyvin laaja-alainen laji, mutta suurimmassa osassa esiintymisaluettaan se on kuitenkin harvinainen. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokki on Suomessa hyvin laaja-alainen laji, mutta suurimmassa osassa esiintymisaluettaan se on kuitenkin harvinainen. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin kasvupaikkoja ovat erityisesti kallionalus-, puronvarsi- ja rantalehdot. Sen kasvukorkeus vaihtelee yleensä noin välillä 5-10 cm. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin kasvupaikkoja ovat erityisesti kallionalus-, puronvarsi- ja rantalehdot. Sen kasvukorkeus vaihtelee yleensä noin välillä 5-10 cm. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokki on kokonaan varreton. Sen ruusukelehdet ja kukat nousevat suoraan juurakosta. Lehtiruodit ovat yleensä noin 3-8 cm ja kukkaperät noin 4-10 cm, joten kukat ovat samaa pituusluokkaa lehtien kanssa tai hieman niitä pitemmät. Kuvassa seuralaisina mm. metsäkäenkaali, Oxalis acetosella ja etelännokkonen, Urtica dioica subsp. dioica. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokki on kokonaan varreton. Sen ruusukelehdet ja kukat nousevat suoraan juurakosta. Lehtiruodit ovat yleensä noin 3-8 cm ja kukkaperät noin 4-10 cm, joten kukat ovat samaa pituusluokkaa lehtien kanssa tai hieman niitä pitemmät. Kuvassa seuralaisina mm. metsäkäenkaali, Oxalis acetosella ja etelännokkonen, Urtica dioica subsp. dioica. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokki on rönsytön, joten sen lehtiruusukkeet ovat tarkkarajaisia ja useimmiten muista erillisiä. Ruusukkeisiin kehittyy yksi tai useampi kukka tai toisinaan avopölytteisiä kukkia ei kasva ollenkaan. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokki on rönsytön, joten sen lehtiruusukkeet ovat tarkkarajaisia ja useimmiten muista erillisiä. Ruusukkeisiin kehittyy yksi tai useampi kukka tai toisinaan avopölytteisiä kukkia ei kasva ollenkaan. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin kukan terälehdistä kaksi on suuntautunut taaksepäin kaartuen ylös ja kaksi alaviistoon. Viides on kannuksellinen ja alaspäin suuntautunut. Terälehdet ovat vastapuikeat ja tylppä- tai lovipäiset sekä yleensä noin 8-11 mm pitkät (ilman kannusta) ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alimman terälehden tyven suonitus on tummempi ja ohjaa mesiviittoina hyönteisiä kohti kannusta, viittä hedettä ja ainokaista luottia. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin kukan terälehdistä kaksi on suuntautunut taaksepäin kaartuen ylös ja kaksi alaviistoon. Viides on kannuksellinen ja alaspäin suuntautunut. Terälehdet ovat vastapuikeat ja tylppä- tai lovipäiset sekä yleensä noin 8-11 mm pitkät (ilman kannusta) ja leveimmältä kohtaa noin 4-5 mm leveät. Alimman terälehden tyven suonitus on tummempi ja ohjaa mesiviittoina hyönteisiä kohti kannusta, viittä hedettä ja ainokaista luottia. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin kukka on noin 15-20 mm pitkä ja suunnilleen yhtä leveä. Terälehdet ovat vaalean sinipunaiset tai vaaleansiniset. Kuvassa näkyvät selvästi erottuvat ja ylöspäin osoittavat verhiön tyvilisäkkeet, jotka ovat ripsireunaiset. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin kukka on noin 15-20 mm pitkä ja suunnilleen yhtä leveä. Terälehdet ovat vaalean sinipunaiset tai vaaleansiniset. Kuvassa näkyvät selvästi erottuvat ja ylöspäin osoittavat verhiön tyvilisäkkeet, jotka ovat ripsireunaiset. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin kukan verholehdet ovat suikeat tai puikeansuikeat, teräväkärkiset ja tyvilisäkkeelliset. Pituutta niillä on tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 5-6 mm. Tyvilisäkkeet ovat noin 2 mm pitkät ja hammaslaitaiset sekä ripsireunaiset. Teriön kannus on noin 4-7 mm pitkä, kärkeään kohti levenevä ja vaalean sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu huomattavasti kauemmaksi kuin verholehtien tyvilisäkkeiden pää. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin kukan verholehdet ovat suikeat tai puikeansuikeat, teräväkärkiset ja tyvilisäkkeelliset. Pituutta niillä on tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 5-6 mm. Tyvilisäkkeet ovat noin 2 mm pitkät ja hammaslaitaiset sekä ripsireunaiset. Teriön kannus on noin 4-7 mm pitkä, kärkeään kohti levenevä ja vaalean sinipunainen. Kannuksen pää ulottuu huomattavasti kauemmaksi kuin verholehtien tyvilisäkkeiden pää. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin kukkaperä on kaljuhko tai harvakarvainen. Noin perän puolivälissä on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, tasasoukkaa ja noin 4-8 mm pitkää esilehteä. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin kukkaperä on kaljuhko tai harvakarvainen. Noin perän puolivälissä on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, tasasoukkaa ja noin 4-8 mm pitkää esilehteä. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin lehtilapa on herttamainen, nyhälaitainen ja päältä hieman kiiltävä. Tyvilovi on syvä ja kapea sekä lehden kärki terävähkö, tylppä tai pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 2,5-5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-4 cm. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin lehtilapa on herttamainen, nyhälaitainen ja päältä hieman kiiltävä. Tyvilovi on syvä ja kapea sekä lehden kärki terävähkö, tylppä tai pyöreähkö. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 2,5-5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 2-4 cm. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokki ei ole selvästi karvainen, mutta salamavalo paljastaa sitä kuitenkin löytyvän. Kukkaperässä on vain yksittäisiä karvoja, mutta ainakin lehtiruotien yläosa on karvainen. Molemmissa lehtipinnoissa on lyhyehköä karvoitusta erityisesti laitaosissa, alapinnalla kuitenkin selvästi yläpintaa vähemmän. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokki ei ole selvästi karvainen, mutta salamavalo paljastaa sitä kuitenkin löytyvän. Kukkaperässä on vain yksittäisiä karvoja, mutta ainakin lehtiruotien yläosa on karvainen. Molemmissa lehtipinnoissa on lyhyehköä karvoitusta erityisesti laitaosissa, alapinnalla kuitenkin selvästi yläpintaa vähemmän. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii - kaiheorvokin lehtikorvakkeet ovat alaosastaan yhdiskasvuiset ruodin kanssa (nuolet). Ne ovat yleensä suikeat tai puikeahkot, ehytlaitaiset ja laidoiltaan lyhyesti harvaripsiset sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkät. Tyvellä näkyvistä kukkanupuista on vaikea sanoa, ovatko ne kasvamassa avopölytteisiksi, teriöllisiksi kukiksi vai jäävätkö ne pieniksi ja umpipölytteisiksi. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Viola selkirkii – kaiheorvokin lehtikorvakkeet ovat alaosastaan yhdiskasvuiset ruodin kanssa (nuolet). Ne ovat yleensä suikeat tai puikeahkot, ehytlaitaiset ja laidoiltaan lyhyesti harvaripsiset sekä tavallisesti noin 10-15 mm pitkät. Tyvellä näkyvistä kukkanupuista on vaikea sanoa, ovatko ne kasvamassa avopölytteisiksi, teriöllisiksi kukiksi vai jäävätkö ne pieniksi ja umpipölytteisiksi. EH, Lempäälä, Perälä, Liponselän eteläpää, Mantere, Perälänraitin loppupäästä itään oleva nimetön niemi, 25.5.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto