• Viola xwittrockiana Gams ex Nauenb. & Buttler – tarhaorvokki
• risteymän kantalajit Viola altaica Ker. Gawl. – altainorvokki, V. lutea Huds. – keltaorvokki ja V. tricolor L. – keto-orvokki
• Viola L. – orvokit
• Violaceae – orvokkikasvit

Tarhaorvokki, Viola xwittrockiana, on hyvin monimuotoinen ja teriön väreiltään ja kooltaan vaihteleva kolmen lajin risteymä, joka on tarkoituksella luotu ja jatkojalostettu koristekasvikäyttöön. Sen kantalajeja ovat altainorvokki, V. altaica, keltaorvokki, V. lutea ja keto-orvokki, V. tricolor. Tarhaorvokki on yleensä yksivuotinen ja tavallisesti noin 10-30 cm korkea ruoho, joka on pysty ja haaraton tai tyveltä kohenevasti haarova. Juuri on pysty ja hennohko. Varret ovat lehdekkäät, vihreät tai vaihtelevasti punaruskeat ja kaljut tai vaihtelevasti lyhytkarvaiset.

Varsilehtien lapa on puikea, soikeahko tai suikea. Alemmat lehdet ovat leveämpiä ja tyveltään kiilamaisia tai matalalovisia. Ylemmät lehdet ovat kapeampia ja kapean kiilatyvisiä. Kaikkien lehtien kärki on tylppä tai pyöreähkö ja laita nyhä- tai matalalasti tylppähampainen. Muuten lehdet ovat vihreät, kaljut tai laidoiltaan lyhytkarvaiset ja toisinaan myös alapinnan suonista lyhytkarvaiset. Pituutta lehtilavalla on tavallisesti noin 2,5-5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 1,5-3 cm. Ruoti on yleensä noin 1-3 cm pitkä ja kalju tai lyhytkarvainen. Lehtien korvakkeet ovat lehtimäiset, vihreät, syvään pariliuskaiset ja tavallisesti laidoiltaan lyhytkarvaiset sekä toisinaan myös alapinnan suonista lyhytkarvaiset. Kärkiliuska on muita selvästi isompi ja kapean vastapuikea tai suikea sekä ehyt tai nyhälaitainen. Alimpien lehtien korvakkeet ovat tavallisesti noin 1-2 cm pitkät ja ruotia lyhyemmät. Ylempien lehtien korvakkeet ovat yleensä noin 2-4 cm pitkät ja ruotia pitemmät.

Kukat ovat yksittäin varren lehtihangoissa. Ne ovat nuokkuvia ja tuoksuttomia. Kukkaperä on tavallisesti noin 4-10 cm pitkä ja yleensä kalju. Perän yläosassa on kaksi rinnakkaista tai allekkain olevaa, kalvomaista ja leveätyvistä sekä teräväkärkistä esilehteä, jotka ovat yleensä noin 1-2 mm pitkiä. Esilehtien tyvi on usein hampainen tai ripsinen. Verholehtiä on 5 ja ne ovat suikeat, teräväkärkiset ja tyvilisäkkeelliset sekä yleensä kaljut. Ne ovat tyvilisäkkeen kanssa tavallisesti noin 15-20 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2-3 mm leveät. Tyvilisäkkeet ovat lähes suora-, pyöreähkö- tai hammaspäiset ja noin 2-5 mm pitkät ja 3-4 mm leveät.

Teriö on vastakohtainen, 5-lehtinen ja tavallisesti noin 25-60 mm pitkä ja noin 20-50 mm leveä. Terälehdet ovat reilusti lomittaiset ja väriltään eriasteisesti siniset, sinipunaiset, keltaiset tai valkoiset sekä usein monenkirjavat. Koko teriö voi olla alimman terälehden keltaista tyvilaikkua lukuun ottamatta yksivärinen tai monivärinen. Kolmen alimman terälehden tyvi ja toisinaan lähes koko terälehti ovat suoniltaan tumman sinipunaiset. Hyvin harvoin tumma suonitus puuttuu kokonaan. Terälehdet ovat huomattavasti verholehtiä pitemmät. Kaksi niistä on suuntautunut ylös ja kaksi yläviistoon tai sivulle ja kannuksellinen terälehti alaspäin. Neljä ylintä terälehteä ovat leveän vastapuikeat tai lähes pyöreät ja useimmiten noin 15-30 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 10-25 mm leveät. Keskimmäisten terälehtien tyviosassa on tiheä ryhmä läpinäkyviä karvoja. Alimmainen terälehti on leveän vastapuikea tai vastakolmiomainen, yleensä pyöreähkö- tai lähes tasapäinen ja ilman kannusta useimmiten noin 10-25 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 10-30 mm leveä. Kannuksen pituus vaihtelee suuresti. Se on tavallisesti noin 2-7 mm pitkä, suora ja yleensä sinipunainen. Kannuksen pituusvaihtelun vuoksi sen pää ulottuu verholehtien tyvilisäkkeiden tasalle tai huomattavastikin niitä kauemmas. Tiiviisti sikiäimen ympärillä olevia, oranssinvärisiä heteitä on 5 ja emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen ja -luottinen. Nielun huulimaisen reuna puuttuu. Umpipölytteisiä ja avautumattomia kukkia ei kehity.

Vaikka tarhaorvokki on kolmen lajin välinen risteymä, se on hedelmällinen ja tuottaa itämiskykyisiä siemeniä. Hedelmä on munanmuotoinen, tylpähkö ja kolmiliuskaisesti alas asti avautuva kota, joka on tavallisesti noin 10-15 mm pitkä ja noin 5-7 mm paksu. Siemenet ovat soikeahkot, vaaleanruskehtavat ja sileät sekä noin 2,5-3 mm pitkät. Niissä on pieni rasvapitoinen lisäke hyönteislevinnän helpottamiseksi. Normaali kukinta-aika on touko-lokakuu.

Tarhaorvokki on Suomessa koristekasvikarkulainen, joka toisinaan voi säilyä kasvupaikallaan pitempäänkin. Sitä on tehty karkulaishavaintoja suuresta osasta eliömaakuntia, pohjoisimmat Inarin lapista. Runsaimmin havaintoja on ilmoitettu Uudenmaan, Etelä-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoja ovat lähinnä kaatopaikat ja jäteasemat, maankaatopaikat, joutomaat ja ruderaatit sekä asutuksen lähialueet ja pihojen reunamat. Muissa Pohjoismaissa tarhaorvokkia esiintyy karkulaisena Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Tarhaorvokki on monimuotoinen risteymäkompleksi ja voi risteytyä pelto-orvokin, V. arvensis, kanssa mutta myös yhden kantalajinsa, keto-orvokin kanssa. Sitä on risteytetty edelleen sarviorvokin, V. cornuta, kanssa, jolloin tuloksena on koristekasvikäytössä oleva tarhasarviorvokki, V. xwilliamsii, jota myös on paikoin löydetty karkulaisena. Nämä risteymät lisäävät edelleen tarhaorvokin kompleksisuutta.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tarhaorvokin esiintymiskartalle Suomessa.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Viola xwittrockiana – tarhaorvokin teriöiden väreissä ja mallissa riittää vaihtelevuutta lähes loputtomasti johtuen jatkuvasta lajikkeiden jalostustyöstä. Kuvasarjassa vielä neljä teriöesimerkkiä. Kuvat 1-3 ovat Kouvolan Kuusankoskelta, Rekolasta, hautausmaan liepeiltä 22.6.2020 ja kuva 4 Hämeenlinnan Loimalahden Hirsimäestä 23.8.2016. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto