Ajuga reptans – rönsyakankaali

  • Ajuga reptans L. – rönsyakankaali
  • Ajuga L. – akankaalit
  • Lamiaceae – huulikukkaiskasvit

Rönsyakankaali, Ajuga reptans, on monivuotinen, pysty tai koheneva ja tavallisesti noin 10-35 cm korkea ruoho, jonka juurakko on pysty tai vino ja lyhyehkö. Lajin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat tyveltä kasvaviin ja jopa 50 cm pitkiin pintarönsyihin. Rönsyt ovat kaljut ja niiden juurehtiviin nivelkohtiin kasvaa aluksi yksi lehtipari. Varsi on lehdekäs, alhaalta vihreä ja ylempää enemmän tai vähemmän sinipunainen, 4-särmäinen sekä kahta vastakkaista syrjää myöten tiheästi valkokarvainen. Valtaosa karvoituksesta on lyhyen nukkamaista, mutta seassa on myös pitempiä, kihartuvia hapsikarvoja.

Rönsyjen lehdet ovat ruodilliset ja soikeat tai lähes pitkänpyöreät. Niiden ruoti on kapeasti siipipalteinen ja yleensä noin 1-2 cm pitkä. Lapa on useimmiten noin 2-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveä. Varren tyvellä olevat aluslehdet ovat pitkäruotiset ja tavallisesti soikeat sekä lavaltaan noin 5-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3,5 cm leveät. Ruoti on yleensä noin 2-6 cm pitkä, kapeasti siipipalteinen ja levenee tasaisesti lehtilavaksi. Aluslehdet ovat kukinta-aikaan kuihtumattomina jäljellä. Tiheähkön latvakukinnon alapuolella olevat varsilehdet ovat harvakseen pareina ristikkäin vastakkain. Ne ovat varren alaosassa ruodillisia ja ylempänä ruodittomia sekä soikeita, puikeita tai pitkänpyöreitä. Niiden lapa on yleensä noin 3-6 cm pitkä ja noin 1,5-3 cm leveä. Varsilehdet toimivat myös osakukintojen tukilehtinä ja ne pienenevät tiheäkukkaisemmassa latvaosassa pienimmillään vain noin 6-10 mm pitkiksi ja noin 3-5 mm leveiksi. Kaikki lehdet ovat pyöreähkö- tai tylppäpäisiä, laidoiltaan iso- ja matalanyhäisiä ja vihreitä tai varren yläosassa sinipunaisia sekä kaljuhkoja tai päältä jopa tiheähkösti lyhytkarvaisia. Puutarhakarkulaisissa on myös jalostettuja lajikkeita, joiden kaikki lehdet voivat olla sinipunaisia tai väriltään kirjavia.

Kukat ovat lehtihangoissa tavallisesti noin 3-6 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. Kukinto alkaa usein jo varren alaosan lehtihangoista ja jatkuu tihentyen latvaan saakka. Latvaosassa kukat ovat hanka- eli tukilehtiään pitemmät. Kukkaperä on enintään 1 mm pitkä ja valtaosa kukista on perättömiä. Verhiö on vihreä tai ylempänä ainakin osittain sinipunainen, tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja 5-liuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset ja teräväkärkiset sekä noin 3 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1 mm leveät. Kukinnon latvaosan karvoitus vaihtelee lyhytkarvaisesta varren, lehdet ja verhiöt tiheästi peittävään, pitkään, valkoiseen hapsikarvoitukseen.

Teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen, päästään 2-huulinen ja noin 14-17 mm pitkä sekä ulkopinnoiltaan kaljuhko tai lyhytkarvainen. Ylähuuli on 2-liuskainen ja hyvin lyhyt, vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on 3-liuskainen ja yleensä noin 6-8 mm pitkä. Sen sivuliuskat ovat pienehköt ja pyöreäpäiset, kun taas pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja lovipäinen sekä päästään noin 5-6 mm leveä. Huulten pääväri on sininen ja niiden suonet ovat yleensä hieman pohjaväriä tummemmat. Myös torven ulkopinta on sininen tai sinertävä. Alahuulen tyven suontenvälit  ja nielu ovat valkoisehkot. Torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on 4 ja niiden siniset palhot nostavat kellertävät pontensa hieman teriön ylähuulta pitemmälle. Sikiäin on 4-lohkoinen ja sen tyvellä on pyöreä mesiäinen. Emi on sinivartaloinen, lyhyesti 2-luottinen ja yltää samalle tasolle pisimpien heteiden kanssa. Lohkohedelmän hedelmykset ovat soikeita, ruskehtavia ja noin 3-4 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on touko-heinäkuu.

Rönsyakankaali on Suomessa harvinainen koristekasvikarkulainen tai tulokas, jota on tavattu enemmän tai vähemmän vakiintuneena etelästä päin Keski-Pohjanmaan ja Kainuun eliömaakuntiin saakka. Laji leviää tehokkaasti rönsyjensä avulla ja voi vakiintua kasvupaikoilleen luonnonkasvin tavoin. Viime vuosikymmeninä rönsyakankaalin luonnonvaraista kantaa on kulkeutunut myös tulokkaana itäisen puutavaran mukana ja se on vakiintunut vanhoille, metsittyville puuvarastoalueille. Lajin kasvupaikkoina ovat lisäksi mm. niityt, pellot, puutarhojen liepeet ja lähimetsiköt sekä tienvarret ja vanhat painolastipaikat. Muissa Pohjoismaissa rönsyakankaali kasvaa karkulaisena tai tulokkaana Ruotsissa ja Norjassa sekä alkuperäisenä Tanskassa.

Suomessa voi tavata harvinaisena muinaistulokkaana tai koristekasvikarkulaisena ja uustulokkaana kahta muutakin suvun lajia, kartioakankaalta, A. pyramidalis ja hammasakankaalta, A. genevensis. Helpoimmin havaittavat erot lajien välillä kuvataan jo nimissä. Kartioakankaali on rönsytön, tanakka ja ulkomuodoltaan kartiomaisen nelisyrjäinen. Hammasakankaalikin on rönsytön ja sen lehdet ovat epäsäännöllisesti isohampaisia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle rönsyakankaalin esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Alla oleva kuvasarja on venäläisen puutavaran tuonnista alkunsa saaneista tulokasesiintymistä.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Ajuga reptans - rönsyakankaali levittäytyy pitkien rönsyjensä avulla laajoiksikin, monivartisiksi kasvustoiksi, jotka vakiintuvat kasvupaikalleen alkuperäisten luonnonkasvien tavoin. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaali levittäytyy pitkien rönsyjensä avulla laajoiksikin, monivartisiksi kasvustoiksi, jotka vakiintuvat kasvupaikalleen alkuperäisten luonnonkasvien tavoin. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin kasvupaikalla on usein sekä siemenistä että kasvustollisesti juurehtivista rönsyistä alkunsa saaneita kukkavarsia. Varret ovat tavallisesti noin 10-35 cm korkeita. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin kasvupaikalla on usein sekä siemenistä että kasvustollisesti juurehtivista rönsyistä alkunsa saaneita kukkavarsia. Varret ovat tavallisesti noin 10-35 cm korkeita. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin kukinto on lehtihankainen ja alkaa tavallisesti harvakseen jo alemmista lehdistä, mutta tiivistyy varren latvaosassa tiheän tähkämäiseksi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin kukinto on lehtihankainen ja alkaa tavallisesti harvakseen jo alemmista lehdistä, mutta tiivistyy varren latvaosassa tiheän tähkämäiseksi. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin kukat ovat varren latvaosassa hanka- eli tukilehtiään pitemmät. Maata myöten painuneet aluslehdet ovat kukintavaiheessa edelleen jäljellä. Ne ovat pitkäruotiset ja tavallisesti soikeat sekä lavaltaan noin 5-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3,5 cm leveät. Lehtilaita on iso- ja matalanyhäinen. Kuvassa aluslehtien edessä näkyy myös uuden taimen lehtiruusuke. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin kukat ovat varren latvaosassa hanka- eli tukilehtiään pitemmät. Maata myöten painuneet aluslehdet ovat kukintavaiheessa edelleen jäljellä. Ne ovat pitkäruotiset ja tavallisesti soikeat sekä lavaltaan noin 5-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-3,5 cm leveät. Lehtilaita on iso- ja matalanyhäinen. Kuvassa aluslehtien edessä näkyy myös uuden taimen lehtiruusuke. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin varsi on yleensä pysty tai kuvan tavoin latvastaan koheneva. Kukat ovat varsilehtien hangoissa tavallisesti noin 3-6 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin varsi on yleensä pysty tai kuvan tavoin latvastaan koheneva. Kukat ovat varsilehtien hangoissa tavallisesti noin 3-6 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen, päästään kaksihuulinen ja noin 14-17 mm pitkä. Ylähuuli on kaksiliuskainen ja vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on kolmeliuskainen ja yleensä noin 6-8 mm pitkä. Sen sivuliuskat ovat pienehköt ja pyöreäpäiset. Pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja lovipäinen sekä päästään noin 5-6 mm leveä. Huulten pääväri on sininen. Alahuulen tyven suontenvälit ja nielu ovat valkoisehkot. Rönsyakankaalin karvaisuus vaihtelee. Kuvan yksilöllä koko latva-alue varsineen, lehtineen ja verhiöineen on tiheästi valkoisen ja pitkän hapsikarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen, päästään kaksihuulinen ja noin 14-17 mm pitkä. Ylähuuli on kaksiliuskainen ja vain noin 1 mm pitkä. Alahuuli on kolmeliuskainen ja yleensä noin 6-8 mm pitkä. Sen sivuliuskat ovat pienehköt ja pyöreäpäiset. Pääliuska on kärkeään kohti levenevä ja lovipäinen sekä päästään noin 5-6 mm leveä. Huulten pääväri on sininen. Alahuulen tyven suontenvälit ja nielu ovat valkoisehkot. Rönsyakankaalin karvaisuus vaihtelee. Kuvan yksilöllä koko latva-alue varsineen, lehtineen ja verhiöineen on tiheästi valkoisen ja pitkän hapsikarvainen. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin kukinto-osa on kuvan yksilöllä selvästi vähä- ja lyhytkarvaisempi kuin edellisessä kuvassa. Kukassa on neljä hedettä ja niiden ponnet nousevat vain hieman teriön ylähuulta pitemmälle. Emi on yksivartaloinen ja lyhyesti kaksiluottinen. Verhiö on tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja viisiliuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 3 mm pitkät. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin kukinto-osa on kuvan yksilöllä selvästi vähä- ja lyhytkarvaisempi kuin edellisessä kuvassa. Kukassa on neljä hedettä ja niiden ponnet nousevat vain hieman teriön ylähuulta pitemmälle. Emi on yksivartaloinen ja lyhyesti kaksiluottinen. Verhiö on tavallisesti noin 5-6 mm pitkä ja viisiliuskainen. Liuskat ovat kapean kolmiomaiset, teräväkärkiset ja noin 3 mm pitkät. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin varsi on nelisärmäinen sekä kahta vastakkaista syrjää myöten tiheästi valkokarvainen. Valtaosa karvoituksesta on lyhyen nukkamaista, mutta seassa on myös pitempiä, kihartuvia karvoja. Varsilehdet ovat aivan verson alaosaa lukuun ottamatta ruodittomia ja soikeita, puikeita tai pitkänpyöreitä. Niiden lapa on kookkaimmillaan noin 6 cm pitkä ja noin 3 cm leveä. Pyöreähkö- tai tylppäpäiset ja laidoiltaan matalanyhäiset varsilehdet toimivat myös kukkien tukilehtinä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin varsi on nelisärmäinen sekä kahta vastakkaista syrjää myöten tiheästi valkokarvainen. Valtaosa karvoituksesta on lyhyen nukkamaista, mutta seassa on myös pitempiä, kihartuvia karvoja. Varsilehdet ovat aivan verson alaosaa lukuun ottamatta ruodittomia ja soikeita, puikeita tai pitkänpyöreitä. Niiden lapa on kookkaimmillaan noin 6 cm pitkä ja noin 3 cm leveä. Pyöreähkö- tai tylppäpäiset ja laidoiltaan matalanyhäiset varsilehdet toimivat myös kukkien tukilehtinä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat tyveltä kasvaviin ja jopa 50 cm pitkiin pintarönsyihin. Rönsyt ovat kaljut ja niiden juurehtiviin nivelkohtiin kasvaa aluksi yksi lehtipari. Lehdet ovat ruodilliset ja soikeat tai lähes pitkänpyöreät. Niiden ruoti on kapeasti siipipalteinen ja lapa on useimmiten noin 2-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin tieteellinen ja suomalainen nimi viittaavat tyveltä kasvaviin ja jopa 50 cm pitkiin pintarönsyihin. Rönsyt ovat kaljut ja niiden juurehtiviin nivelkohtiin kasvaa aluksi yksi lehtipari. Lehdet ovat ruodilliset ja soikeat tai lähes pitkänpyöreät. Niiden ruoti on kapeasti siipipalteinen ja lapa on useimmiten noin 2-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1-2,5 cm leveä. EH, Kouvola, Kuusankoski, Savonsuon entinen, peitetty ja laidoiltaan metsittynyt teollisuuskaatopaikka-alue, johon ajettu myös puutavaran varastokenttien pohjia, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin siemenestä tai rönsystä alkunsa saanut taimi kasvattaa ensin lehtiruusukkeen. Sen lehdet ovat ruodilliset, soikeat ja pyöreäpäiset sekä laidoiltaan iso- ja matalanyhäiset. EH, Iitti, itälaita Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, valtatie 12:n varrella oleva Miehonkangas, entinen venäläisen puutavaran varastokenttä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin siemenestä tai rönsystä alkunsa saanut taimi kasvattaa ensin lehtiruusukkeen. Sen lehdet ovat ruodilliset, soikeat ja pyöreäpäiset sekä laidoiltaan iso- ja matalanyhäiset. EH, Iitti, itälaita Kouvolan rajan tuntumassa, Tillola, valtatie 12:n varrella oleva Miehonkangas, entinen venäläisen puutavaran varastokenttä, 1.7.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans - rönsyakankaalin lehtien yläpinnan karvoitus vaihtelee kaljuhkosta tiheästi lyhytkarvaiseen. Alapinta on kohosuoninen ja yleensä lähes tai aivan kalju. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Ajuga reptans – rönsyakankaalin lehtien yläpinnan karvoitus vaihtelee kaljuhkosta tiheästi lyhytkarvaiseen. Alapinta on kohosuoninen ja yleensä lähes tai aivan kalju. EH, Kouvola, Kuusankoski, Saksanaho, metsittyvä, entinen puutavaran varastointialue, 11.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto