- Anemone nemorosa L. x ranunculoides L. – ternivuokko, valkovuokko x keltavuokko
- risteymänimi Anemone xlipsiensis Beck
- Anemone L. – (metsä)vuokot
- Ranunculaceae – leinikkikasvit
Ternivuokko, Anemone nemorosa x ranunculoides, risteymänimeltään A. xlipsiensis, on monivuotinen valkovuokon ja keltavuokon risteymä, jonka juurakko on lähellä maanpintaa suikertava, haarova ja väriltään ruskea. Aluslehtien lapa on pituuttaan leveämpi, enintään noin 10 cm leveä ja epäselvästi 3-osainen tai 3-5-lehdykkäinen. Lehdykät ovat jakoisia tai halkoisia ja hampaisia sekä laidastaan tiheästi lyhyt- ja ripsikarvaisia. Muuten ne ovat harvakarvaisia tai kaljuhkoja. Kaljut tai epäsäännöllisesti harvakarvaiset kukkavarret ovat kukkineen noin 20-30 cm pitkiä ja paikalla olevia kantalajeja usein pitempiä. Ruodillisia (ruoti noin 0,5-1,5 cm) varsilehtiä on tavallisesti 3 ja ne ovat yleensä 3-lehdykkäisiä, mutta lehtien vaihtelu voi olla suurta. Lehdykät ovat aluslehtien tavoin karvaisia, lähes perättömiä tai lyhytperäisiä (1-2 mm). Keskilehdykkä on noin 4-5 cm pitkä ja päästään enemmän tai vähemmän 3-liuskainen ja hampainen. Sivulehdykät ovat aika syvään kaksijakoisia tai vain liuskaisia ja hampaisia.
Kukat ovat varsissa yksittäin tai kaksittain, harvemmin kolmittain. Kukkaperä on noin 2-4 cm pitkä ja karvainen. Kukat ovat noin 15-30 mm leveitä. Ensimmäisenä avautuva kukka on suurin ja mahdolliset muut kukat yleensä pienempiä. Kehälehdet eivät ole erilaistuneet verhiöksi ja teriöksi. Kehälehtiä on tavallisesti 5-6. Ne ovat malliltaan soikeat, puikeat tai vastapuikeat ja väriltään vaaleankeltaiset. Ulkopinnaltaan, ainakin kärkiosastaan, ne ovat hieman karvaiset. Pituutta kehälehdillä on yleensä noin 7-15 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm. Keltaponsisia ja noin 5 mm pitkiä heteitä on paljon. Emiö on vihreä ja monilehtinen. Risteymä on lisääntymiskyvytön (marto) eikä pähkylöitä juurikaan muodostu. Risteymä leviää kasvullisesti ja voi muodostaa tiheitä klooneja, kuten kuvasarja osoittaa. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Ternivuokon ulkomuoto voi vaihdella ja painottua enemmän jommankumman kantalajin suuntaan. Yllä esitetty kuvailu ja mitat ovat kuvasarjan kasvustosta.
Ternivuokko on Suomessa harvinainen ja Kasviatlaksen mukaan sitä on tavattu vain Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen eliömaakunnissa. Risteymä kasvaa Suomessa keltavuokolle soveliailla kasvupaikoilla eli rehevissä lehdoissa ja lehtoniityillä, ehkä pientareilla ja puistoissakin. Risteymää esiintyy Pohjoismaissa myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle ternivuokon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto







Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto