Athyrium distentifolium – tunturihiirenporras

  • Athyrium distentifolium Tausch ex Opiz – tunturihiirenporras
  • Athyrium Roth – hiirenportaat
  • Athyriaceae – hiirenporraskasvit (aikaisemmin Dryopteridaceae – alvejuurikasvit)

Tunturihiirenporras, Athyrium distentifolium, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. Sen maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä. Lehdet nousevat maavarresta suppilomaisina kimppuina. Lehtiruoti on yleensä noin 8-12 cm pitkä. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi ruskeiden, kapean kolmiomaisten ja terävän suippopäisten suomujen peittämä. Ylempää ruoti on vihreä ja myöhemmin kellanvihreä tai ruskehtava ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. Lehtilapa on pehmeä. vihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 25-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-20 cm leveä. Se on 2 kertaa parilehdykkäinen. Lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vihreät, kellanvihreät tai ruskehtavat ja enemmän tai vähemmän vaaleanruskeasuomuiset sekä nuorena vaihtelevasti hyvin lyhyesti nystykarvaiset. Osa suomuista on lähes karvamaisen kapeita.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain, lähes vastakkain tai vuoroittain järjestyksen vaihtuessa samassakin lehdessä. Ne ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 4-10 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 cm leveät. Sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, tyviosassa hyvin lyhyesti (noin 0,5 mm) ruodilliset, muuten ruodittomat, tylppätyviset ja päästään terävähköt sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain. Pikkulehdykät ovat molemmin puolin kaljut. Tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 7-10 mm pitkät ja noin 3-5 mm leveät ja niiden sivuliuskat ovat enemmän tai vähemmän hammaslaitaiset.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, yksittäin sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Itiöpesäkeryhmä on pyöreä ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Se on katesuomuton tai toisinaan katesuomusta voi olla vähäinen, surkastunut jäänne. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat kellanvihreät, mutta muuttuvat kypsyessään ruskeiksi. Itiöpöly on ruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinäkuun loppu -elokuu.

Tunturihiirenporras on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy suomalaisen nimensä mukaisesti vain pohjoisimmassa Suomessa, Kittilän Lapin, Sompion Lapin, Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa sekä Koillismaan eliömaakunnan pohjoiskärjessä, Sallassa. Se on kaiken kaikkiaan harvinaisehko ja runsaimmillaan Käsivarren Lapin kärkiosassa sekä Inarin Lapin pohjoiskärjessä. Kasvupaikkoina ovat tunturialueiden metsänrajat, paljakan lumenviipymäalueet, kosteat kurut ja puronvarret. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Koko Suomessa kasvaa toinen suvun laji, soreahiirenporras, A. filix-femina, joka on pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta kaikkialla yleinen. Se on hyvin samannäköinen kuin tunturihiirenporras, mutta tarkempaa erottelua tarvitaan vain Lapin tunturialueilla. Selkein ja helpoin ero löytyy itiöpesäkeryhmistä. Soreahiirenportaalla ne ovat soikeita ja katesuomuisia.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle tunturihiirenportaan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Athyrium distentifolium - tunturihiirenporras viihtyy hyvin avoimella ja kivikkoisella paljakalla, kunhan maavarret saavat riittävästi tihkuvaa kosteutta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenporras viihtyy hyvin avoimella ja kivikkoisella paljakalla, kunhan maavarret saavat riittävästi tihkuvaa kosteutta. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan kasvustot ovat parhailla paikoilla laajat ja tiheät. Kuvassa seuralaisena lapinsuolaheinä, Rumex lapponicus. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan kasvustot ovat parhailla paikoilla laajat ja tiheät. Kuvassa seuralaisena lapinsuolaheinä, Rumex lapponicus. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan lehdet nousevat maavarresta suppilomaisina kimppuina. Ne ovat tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan lehdet nousevat maavarresta suppilomaisina kimppuina. Ne ovat tavallisesti noin 30-60 cm pitkiä. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan kasvupaikaksi näyttää riittävän silkka kalliopintakin, kunhan jostakin kolosta tai halkeamasta löytyy riittävästi tilaa ja maannosta maavarrelle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen juurella, 645-650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan kasvupaikaksi näyttää riittävän silkka kalliopintakin, kunhan jostakin kolosta tai halkeamasta löytyy riittävästi tilaa ja maannosta maavarrelle. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen juurella, 645-650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan nuoret lehdet ovat rennot ja päästään kiepin jäljiltä vielä alaspäin taipuneet. Myös pikkulehdyköiden reunat ovat tuolloin alaskiertyneet. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen juurella, 645-650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan nuoret lehdet ovat rennot ja päästään kiepin jäljiltä vielä alaspäin taipuneet. Myös pikkulehdyköiden reunat ovat tuolloin alaskiertyneet. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Iso-Mallan eteläinen alarinne Kitsijoen Kitsiputouksen juurella, 645-650 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan lehtilapa on leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 25-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-20 cm leveä. Se on 2 kertaa parilehdykkäinen. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan lehtilapa on leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 25-50 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 8-20 cm leveä. Se on 2 kertaa parilehdykkäinen. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan sivulehdykät ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 4-10 cm pitkät ja tyviosastaan noin 1,5-2 cm leveät. Alapinnalla olevat itiöpesäkeryhmät ovat alkuvaiheessa kellanvihreät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan sivulehdykät ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 4-10 cm pitkät ja tyviosastaan noin 1,5-2 cm leveät. Alapinnalla olevat itiöpesäkeryhmät ovat alkuvaiheessa kellanvihreät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat lehdykän tyviosassa vastakkain ja hyvin lyhyesti ruodilliset, muuten ruodittomat. Ne ovat tylppätyviset ja parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset sekä molemmin puolin kaljut. Tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 7-10 mm pitkät ja noin 3-5 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 130 m Kitsijoen uomasta länteen, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat lehdykän tyviosassa vastakkain ja hyvin lyhyesti ruodilliset, muuten ruodittomat. Ne ovat tylppätyviset ja parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset sekä molemmin puolin kaljut. Tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 7-10 mm pitkät ja noin 3-5 mm leveät. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 130 m Kitsijoen uomasta länteen, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan itiöpesäkeryhmät ovat yksittäin sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Ne ovat pyöreät ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Itiöpesäkeryhmä on katesuomuton tai toisinaan katesuomusta voi olla vähäinen, surkastunut jäänne. Kypsyessään itiöpesäkkeet muuttuvat ruskeiksi. Itiöpesäkeryhmistä löytyy selkein ero suvun yleiseen lajiin, soreahiirenportaaseen, A. filix-femina, jolla ne ovat soikeat ja katesuomulliset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan itiöpesäkeryhmät ovat yksittäin sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Ne ovat pyöreät ja läpimitaltaan enintään noin 1 mm. Itiöpesäkeryhmä on katesuomuton tai toisinaan katesuomusta voi olla vähäinen, surkastunut jäänne. Kypsyessään itiöpesäkkeet muuttuvat ruskeiksi. Itiöpesäkeryhmistä löytyy selkein ero suvun yleiseen lajiin, soreahiirenportaaseen, A. filix-femina, jolla ne ovat soikeat ja katesuomulliset. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan kaakkoisella alarinteellä, n. 150 m Mallajávriin laskevasta purosta itään, loiva paljakkarinne, 655 m mpy, 19.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan lehtiruoti on tavallisesti noin 8-12 cm pitkä ja yleensä karikkeen sisään jäävää tyveään lukuun ottamatta vaaleanruskeasuomuinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 130 m Kitsijoen uomasta länteen, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan lehtiruoti on tavallisesti noin 8-12 cm pitkä ja yleensä karikkeen sisään jäävää tyveään lukuun ottamatta vaaleanruskeasuomuinen. EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Mallan luonnonpuisto, Kalottireitin varsi Iso-Mallan eteläisellä alarinteellä, n. 130 m Kitsijoen uomasta länteen, 650 m mpy, 9.7.2018. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium - tunturihiirenportaan maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren laidan leike). EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Jehkats, länsirinne, lounaisosa, tunturipaljakka n. 700 m mpy, 4.7.2002. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium distentifolium – tunturihiirenportaan maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren laidan leike). EnL, Enontekiö, Kilpisjärvi, Jehkats, länsirinne, lounaisosa, tunturipaljakka n. 700 m mpy, 4.7.2002. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto