Athyrium filix-femina – soreahiirenporras

  • Athyrium filix-femina (L.) Roth – soreahiirenporras
  • Athyrium Roth – hiirenportaat
  • Athyriaceae – hiirenporraskasvit (aikaisemmin Dryopteridaceae – alvejuurikasvit)

Soreahiirenporras, Athyrium filix-femina, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat tavallisesti noin 50-120 cm pitkiä. Sen maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä. Lehdet nousevat maavarresta suppilomaisina kimppuina. Lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden, kapean kolmiomaisten ja terävän suippopäisten suomujen peittämä. Ylempää ruoti on kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. Lehtilapa on pehmeä, vihreä tai vaaleanvihreä ja leveänsuikea tai kapean vastapuikea sekä pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Se on 2 kertaa parilehdykkäinen ja tavallisesti noin 35-80 cm pitkä sekä leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä. Lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vihreät tai kellanvihreät ja enemmän tai vähemmän vaaleanruskeasuomuiset sekä nuorena myös lyhyesti nystykarvaiset.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain, lähes vastakkain tai vuoroittain järjestyksen vaihtuessa samassakin lehdessä. Ne ovat kapeansuikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 7-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2 cm leveät. Sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat, tylppätyviset ja päästään terävähköt sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain. Pikkulehdykät ovat molemmin puolin kaljuhkot tai yläpinnaltaan yksittäin – harvakseen hyvin lyhyesti nuijakarvaiset. Tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät ja niiden sivuliuskat ovat enemmän tai vähemmän hammaslaitaiset.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, yksittäin sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Itiöpesäkeryhmä on soikeahko tai kaareva ja noin 1 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on vaaleanharmaa, vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä usein sivulle kaareutuva. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat kokonaan katesuomun peitossa ja muuttuvat kypsyessään sekä suojuksen avautuessa ruskeiksi. Itiöpöly on vaaleanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Soreahiirenporras on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Se on muualla yleinen mutta Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä saniaislehdot, muut lehtovaikutteiset metsät, rannat, puronvarret, lehto- ja lähdekorvet, ojat ja Lapissa myös alapaljakan rehevät niityt. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Suomessa kasvaa myös toinen suvun laji, tunturihiirenporras, A. distentifolium. Sitä esiintyy harvinaisena neljässä pohjoisimmassa eliömaakunnassa ja Koillismaan eliömaakunnan pohjoisosassa. Se on hyvin samannäköinen kuin soreahiirenporras ollen kuitenkin nimensä mukaisesti tunturikasvi. Selkein ja helpoin ero löytyy itiöpesäkeryhmistä. Tunturihiirenportaalla ne ovat pyöreät ja katesuomuttomat tai toisinaan katesuomusta voi olla vähäinen, surkastunut jäänne.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle soreahiirenportaan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehdet nousevat maavarresta suomuisina kieppisauvoina. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 18.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehdet nousevat maavarresta suomuisina kieppisauvoina. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 18.5.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenporras voi sopivilla kasvupaikoilla muodostaa laajoja ja lähes yhtenäisiä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläkulma, ulkoilureitin varren rehevä, havupuuvoittoinen rantametsä, 25.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenporras voi sopivilla kasvupaikoilla muodostaa laajoja ja lähes yhtenäisiä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläkulma, ulkoilureitin varren rehevä, havupuuvoittoinen rantametsä, 25.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan kasvustot ovat rehevimmillään niin tiheitä, että kulkija ne mieluummin kiertää. Lehdet ovat pehmeälapaiset ja pisimmillään yli metrin mittaiset. EH, Hattula, Sattula, Lehijärven eteläpuolen rantametsä, Lehijärventien varressa, 7.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan kasvustot ovat rehevimmillään niin tiheitä, että kulkija ne mieluummin kiertää. Lehdet ovat pehmeälapaiset ja pisimmillään yli metrin mittaiset. EH, Hattula, Sattula, Lehijärven eteläpuolen rantametsä, Lehijärventien varressa, 7.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenporras voi metsämaaston lisäksi kasvaa myös lähellä vesirajaa. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenporras voi metsämaaston lisäksi kasvaa myös lähellä vesirajaa. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenporras on parhaimmillaan nimensä mukaisesti koristeellisen kaunis ja näyttävä saniainen, jota käytetään jonkin verran myös pihaistutuksissa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 8.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenporras on parhaimmillaan nimensä mukaisesti koristeellisen kaunis ja näyttävä saniainen, jota käytetään jonkin verran myös pihaistutuksissa. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 8.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehtilapa on vihreä tai vaaleanvihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Se on tavallisesti noin 35-80 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä sekä kahteen kertaan parilehdykkäinen. Sivulehdykät ovat kapeansuikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Niiden pituus ja koko pienenevät sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 30.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehtilapa on vihreä tai vaaleanvihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen. Se on tavallisesti noin 35-80 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä sekä kahteen kertaan parilehdykkäinen. Sivulehdykät ovat kapeansuikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Niiden pituus ja koko pienenevät sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 30.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat ja tylppätyviset sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain ja yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 16.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat ja tylppätyviset sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain ja yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 16.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan vielä kehittymättömiä itiöpesäkeryhmiä peittää vaalea ja soikeahko tai kaareva katesuomu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 16.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan vielä kehittymättömiä itiöpesäkeryhmiä peittää vaalea ja soikeahko tai kaareva katesuomu. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen metsän hakkuuaukon laide, 16.6.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan noin 1 mm pitkät itiöpesäkeryhmät sijaitsevat yksittäin pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Pesäkeryhmää suojaava katesuomu on vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä se avautuu ja kaareutuu sivulle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 8.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan noin 1 mm pitkät itiöpesäkeryhmät sijaitsevat yksittäin pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Pesäkeryhmää suojaava katesuomu on vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä se avautuu ja kaareutuu sivulle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välisen, metsän reuna, 8.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan itiöpesäkeryhmät paisuvat itiöintivaiheessa niin, että ne usein täyttävät lähes koko pikkulehdykän alapinnan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen laide Näsiäntien varressa, 26.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan itiöpesäkeryhmät paisuvat itiöintivaiheessa niin, että ne usein täyttävät lähes koko pikkulehdykän alapinnan. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen laide Näsiäntien varressa, 26.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden suomujen peittämä. Ylempää ruoti on tuoreena kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. Maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren pieni kulma). EH, Hämeenlinna, Loimalahti (kaupunginosa), Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, välisen, kuusivaltaisen metsän raja, 20.7.2009. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden suomujen peittämä. Ylempää ruoti on tuoreena kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. Maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren pieni kulma). EH, Hämeenlinna, Loimalahti (kaupunginosa), Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, välisen, kuusivaltaisen metsän raja, 20.7.2009. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto