Athyrium filix-femina – soreahiirenporras

  • Athyrium filix-femina (L.) Roth – soreahiirenporras
  • Athyrium Roth – hiirenportaat
  • Athyriaceae – hiirenporraskasvit (aikaisemmin Dryopteridaceae – alvejuurikasvit)

Soreahiirenporras, Athyrium filix-femina, on monivuotinen saniainen ja itiökasvi, jonka lehdet ovat tavallisesti noin 50-120 cm pitkiä. Sen maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä. Lehdet nousevat maavarresta suppilomaisina kimppuina. Lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden, kapean kolmiomaisten ja terävän suippopäisten suomujen peittämä. Ylempää ruoti on kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. Lehtilapa on pehmeä, vihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 35-80 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä. Se on 2 kertaa parilehdykkäinen. Lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat vihreät tai kellanvihreät ja enemmän tai vähemmän vaaleanruskeasuomuiset sekä nuorena myös lyhyesti nystykarvaiset.

Lehtilavan sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain, lähes vastakkain tai vuoroittain järjestyksen vaihtuessa samassakin lehdessä. Ne ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 7-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 2 cm leveät. Sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat, tylppätyviset ja päästään terävähköt sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain. Pikkulehdykät ovat molemmin puolin kaljuhkot tai yläpinnaltaan yksittäin – harvakseen hyvin lyhyesti nuijakarvaiset. Tyvipuolen pikkulehdykät ovat yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät ja niiden sivuliuskat ovat enemmän tai vähemmän hammaslaitaiset.

Itiöpesäkeryhmät sijaitsevat pikkulehdyköiden alapinnalla, yksittäin sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Itiöpesäkeryhmä on soikea tai kaareva ja noin 1 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on vaaleanharmaa, vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä usein sivulle kaareutuva. Alkuvaiheessa itiöpesäkeryhmät ovat kokonaan katesuomun peitossa ja muuttuvat kypsyessään sekä suojuksen avautuessa ruskeiksi. Itiöpöly on vaaleanruskeaa. Itiöiden kypsymisaika on heinä-elokuu.

Soreahiirenporras on alkuperäinen laji Suomessa ja sitä esiintyy kaikissa eliömaakunnissa. Se on muualla yleinen mutta Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa harvinainen. Kasvupaikkoina ovat lähinnä saniaislehdot, muut lehtovaikutteiset metsät, rannat, puronvarret, lehto- ja lähdekorvet, ojat ja Lapissa myös alapaljakan rehevät niityt. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa sekä Tanskan Färsaarilla.

Suomessa kasvaa myös toinen suvun laji, tunturihiirenporras, A. distentifolium. Sitä esiintyy harvinaisena neljässä pohjoisimmassa eliömaakunnassa ja Koillismaan eliömaakunnan pohjoisosassa. Se on hyvin samannäköinen kuin soreahiirenporras ollen kuitenkin nimensä mukaisesti tunturikasvi. Selkein ja helpoin ero löytyy itiöpesäkeryhmistä. Tunturihiirenportaalla ne ovat pyöreät ja katesuomuttomat tai toisinaan katesuomusta voi olla vähäinen, surkastunut jäänne.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle soreahiirenportaan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Athyrium filix-femina - soreahiirenporras voi sopivilla kasvupaikoilla muodostaa laajoja ja lähes yhtenäisiä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläkulma, ulkoilureitin varren rehevä, havupuuvoittoinen rantametsä, 25.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenporras voi sopivilla kasvupaikoilla muodostaa laajoja ja lähes yhtenäisiä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Idänpää, Aulangonjärven eteläkulma, ulkoilureitin varren rehevä, havupuuvoittoinen rantametsä, 25.6.2017. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan kasvustot ovat rehevimmillään niin tiheitä, että kulkija ne mieluummin kiertää. Lehdet ovat pehmeälapaiset ja pisimmillään yli metrin mittaiset. EH, Hattula, Sattula, Lehijärven eteläpuolen rantametsä, Lehijärventien varressa, 7.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan kasvustot ovat rehevimmillään niin tiheitä, että kulkija ne mieluummin kiertää. Lehdet ovat pehmeälapaiset ja pisimmillään yli metrin mittaiset. EH, Hattula, Sattula, Lehijärven eteläpuolen rantametsä, Lehijärventien varressa, 7.7.2013. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehdet nousevat lyhyestä maavarresta suppilomaisina kimppuina. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehdet nousevat lyhyestä maavarresta suppilomaisina kimppuina. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenporras voi kasvaa myös lähellä vesirajaa. Se on kaunis ja koristeellinen saniainen, jota käytetään joskus myös koristekasvina. Pihamaalta sopivan multavan kasvupaikan saatuaan se kasvattaa vehreät lehtensä eteläisemmässä Suomessa jo toukokuussa uskollisesti jopa vuosikymmenten ajan. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenporras voi kasvaa myös lähellä vesirajaa. Se on kaunis ja koristeellinen saniainen, jota käytetään joskus myös koristekasvina. Pihamaalta sopivan multavan kasvupaikan saatuaan se kasvattaa vehreät lehtensä eteläisemmässä Suomessa jo toukokuussa uskollisesti jopa vuosikymmenten ajan. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehtilapa on vihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 35-80 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehtilapa on vihreä, leveänsuikea tai kapean vastapuikea ja pitkäsuippuisen teräväkärkinen sekä tavallisesti noin 35-80 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 15-30 cm leveä. Sivulehdyköiden pituus ja koko pienenevät tasaisesti sekä lehtilavan kärkeä että tyveä kohti. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehtilapa on kahteen kertaan parilehdykkäinen. Sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain, lähes vastakkain tai vuoroittain järjestyksen vaihtuessa samassakin lehdessä, kuten kuvan muita vaaleammasta lehdestä on nähtävissä. Sivulehdykät ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 2 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehtilapa on kahteen kertaan parilehdykkäinen. Sivulehdykät ovat keskirangalla vastakkain, lähes vastakkain tai vuoroittain järjestyksen vaihtuessa samassakin lehdessä, kuten kuvan muita vaaleammasta lehdestä on nähtävissä. Sivulehdykät ovat lähes suikeat tai pitkältä matkaa melkein tasasoukat ja kärjestään pitkäsuippuisen teräväkärkiset. Lavan leveimmällä kohtaa ne ovat tavallisesti noin 2 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Renko, keskusta, Renkajoen ranta kirkkotarhan kohdalla, 22.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat ja tylppätyviset sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain ja yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. Nuorissa lehdissä lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat enemmän tai vähemmän vaaleanruskeasuomuiset sekä lyhyesti nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 30.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan sivulehdyköiden pikkulehdykät ovat kapeanpuikeat tai lähes tasasoukat, ruodittomat ja tylppätyviset sekä parijakoisesti liuskaiset tai sahahampaiset. Ne ovat sivulehdykän tyviosassa vastakkain ja yleensä noin 9-11 mm pitkät ja noin 4-5 mm leveät. Nuorissa lehdissä lehden keskiranka ja sivulehdyköiden keskiranka ovat enemmän tai vähemmän vaaleanruskeasuomuiset sekä lyhyesti nystykarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 30.5.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan nuorissa lehdissä vaaleanharmaat katesuomut peittävät tiiviisti itiöpesäkeryhmät. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Katajisto, Vanajaveden rantametsikkö Mäntykärjen pohjoisrannalla, 29.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan nuorissa lehdissä vaaleanharmaat katesuomut peittävät tiiviisti itiöpesäkeryhmät. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Katajisto, Vanajaveden rantametsikkö Mäntykärjen pohjoisrannalla, 29.5.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan itiöpesäkeryhmät sijaitsevat yksittäin pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Itiöpesäkeryhmä on soikea tai kaareva ja noin 1 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä se yleensä kaareutuu sivulle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 22.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan itiöpesäkeryhmät sijaitsevat yksittäin pikkulehdyköiden sivuliuskojen ja hampaiden keskisuonessa. Itiöpesäkeryhmä on soikea tai kaareva ja noin 1 mm pitkä. Sitä suojaava katesuomu on vain toisesta reunastaan kiinnittynyt ja itiöpesäkkeiden kypsyessä se yleensä kaareutuu sivulle. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, kuusivaltainen metsä, 22.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden suomujen peittämä. Ylempää ruoti on kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan lehtiruodin pituus vaihtelee lähes samanpituisissakin lehdissä ollen usein noin 10-30 cm. Sen tyvi on mustanruskea ja tiheästi tummanruskeiden suomujen peittämä. Ylempää ruoti on kellanvihreä tai kellanruskea ja harvakseen tai tiheämmin kapea- ja vaaleanruskeasuomuinen. EH, Hämeenlinna, Aulanko, Aulangonjärven pohjoisosan länsipuolen rantametsä, ulkoilumajalta Aulangon-Heikkilän tielle johtavan polun varsi, 4.9.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina - soreahiirenportaan maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren pieni kulma). EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, välisen, kuusivaltaisen metsän raja, 20.7.2009. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.
Athyrium filix-femina – soreahiirenportaan maavarsi on lyhyt, pysty, juurehtiva ja mustanruskea sekä vanhojen, suomuisten lehdentyvien tiheästi peittämä (näytteessä on vain maavarren pieni kulma). EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Hirsimäki, omakotialueen ja maakaasulinjan välinen, välisen, kuusivaltaisen metsän raja, 20.7.2009. Kuva näytteestä, copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto