Carduus crispus – kyläkarhiainen

  • Carduus crispus L. – kyläkarhiainen
  • Carduus L. – karhiaiset
  • Asteraceae – asterikasvit

Kyläkarhiainen, Carduus crispus, on kaksivuotinen, pysty, melko kookas ja monihaarainen sekä tavallisesti noin 50-180 cm korkea ruoho. Joskus korkeutta voi olla selvästi enemmänkin. Pääjuuri on vahva ja hoikempia sivujuuria on runsaasti. Ensimmäisenä vuotena versoo suurilehtinen ruusuke. Toisena vuotena kasvaa vahvahko varsi, joka haaroineen on harmaanvihreä, vanuke- ja hapsikarvainen sekä särmikäs ja särmistään siipipalteinen. Siipipalteet ovat epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä piikkiset. Piikit ovat enintään 2,5 mm pitkät.

Ruusukelehdet ja varren aluslehdet ovat parijakoiset tai pariosaiset. Sivuliuskat ovat toistamiseen epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä piikkiset. Piikkien pituus on siipipalteiden tavoin enintään 2,5 mm. Lehtiruoti on siipipalteinen, sivuliuskainen ja lavan tavoin piikkinen. Sen rajaa lehtilapaan on usein vaikea määrittää. Lehti on päältä vihreä ja harvakarvainen sekä alta tiheästi harmaan vanukekarvainen. Pituutta ruusuke- ja aluslehdillä on kasvupaikan ravinteisuuden mukaan yleensä noin 15-50 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-20 cm. Varsinkin tiheämmissä kasvustoissa aluslehdet ovat kukintavaiheessa jo lakastuneet. Varsilehdet ovat kierteisesti. Alemmat niistä ovat ruusuke- ja aluslehtien tavoin ruodilliset ja liuskaiset. Ylemmät varsilehdet ovat soikeahkot tai suikeat, pariliuskaiset tai -hampaiset ja lyhytruotiset sekä ylempänä ruodittomat. Siipipalteinen ruoti tai lehden tyvi yhtyvät varren särmän siipipalteeseen. Varsilehdet ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveät. Haarojen ylemmät lehdet ovat tätä pienemmät. Varsilehtien karvoitus ja piikkisyys ovat ruusuke- ja aluslehtien kaltaiset.

Kukinnot muodostuvat kukkamaisista mykeröistä, jotka ovat uloimpien haarojen kärjessä yleensä 3-5 mykerön ryhmissä. Mykeröperä on tavallisesti 0-3 cm pitkä osin mykerön kukintavaiheestakin riippuen. Se on peittävän vanukekarvainen ja piikitön tai siipipalteisesti piikkinen. Monikukkaisen mykerön uloimman kerroksen muodostavat pienet, kapeat ylälehdet eli kehtosuomut, jotka ympäröivät monikerroksisena, siirottavana ja puolipallomaisena suojuksena eli kehtona varsinaista kukintoa. Koko kehtoa ympäröi niukempi tai runsaampi seittikarvoitus. Kehtosuomut ovat jäykkiä, ulospäin kaartuvia, suikeita tai lähes tasasoukkia ja suippo- sekä piikkikärkisiä. Ulommat suomut ovat tavallisesti noin 3-9 mm pitkiä ja vihreitä sekä sisimmät suomut noin 10-12 mm pitkiä ja kärkiosastaan punaisia tai punaruskeita. Suomujen leveys on noin 0,5-1 mm. Mykerö on täydessä koossaan yleensä noin 15-25 mm leveä ja noin 15-25 mm korkea.

Mykerössä on yleensä lähes 100 kukkaa. Neuvottomat, kookkaammat laitakukat puuttuvat. Mykerön kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Niiden tyvellä on vaalea, isolta osaltaan pitkittäisesti liuskainen ja noin 5-7 mm pitkä tukisuomu. Verhiö on noin 7-10 mm pitkä ja muuntunut hapsihaiveniksi. Pelkkä teriö on yleensä noin 12-15 mm pitkä ja nousee kehtoa korkeammalle. Sen tyviosa on rihmamaisen tasasoukka, noin 7-9 mm pitkä ja jää kehdon sisään. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean 5-liuskainen ja tavallisesti punainen sekä harvemmin vaaleanpunainen tai vaalean sinipunainen. Pituutta kärkiosalla on noin 5-7 mm. Heteitä on 5. Niiden sinipunaiset, myöhemmin vaaleammat, kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emiö on 2-lehtinen, 1-vartaloinen ja luotiltaan 2-liuskainen.  Vartalo luotteineen nousee selvästi teriönliuskoja pitemmäksi ja se on kärkiosastaan yleensä vaaleanpunainen. Hedelmä on pitkulainen, vähän litistynyt ja hieman kärkeä kohti suippeneva sekä sileä ja vaaleanruskea pohjuspähkylä, joka on tavallisesti noin 3 mm pitkä ja noin 1 mm leveä. Sen kärjessä säilyy leviämistä helpottava, valkoinen ja hapsihaivenista muodostunut pappus eli kehräkukan verhiön muutunnainen. Normaali kukinta-aika on kesäkuun lopulta-syyskuulle.

Kyläkarhiainen on Suomessa muinaistulokas. Se on saapunut maahan etelän suunnalta ihmisen toiminnan avustamana ennen 1600-luvun puoltaväliä. Sitä tavataan yleisenä tai harvinaisempana muinaistulokkaana etelästä päin Kainuun, Oulun Pohjanmaan ja Perä-Pohjanmaan eliömaakuntien linjalle saakka. Koillismaan, Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakunnissa laji on yleinen uustulokas, joka on saapunut sinne idän suunnalta viljansiemenen mukana 1700-1800 -luvuilla. Harvinaisempi, vakiintunut uustulokas se on myös Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnissa. Näin ollen esiintyminen kattaa kaikki Suomen eliömaakunnat. Kasvupaikat ovat yleensä asutuksen piirissä, kuten pihoilla, pientareilla, tienvarsilla, joutomailla ja pelloilla. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Islannissa se on ilmeisesti tavattu satunnaistulokkaana.

Kyläkarhiaisen emin vartalon tyvellä on mesiäinen. Se onkin mesipistiäisten ja perhosten suosima mesikasvi, joka vastapalveluksena saa pölytyksen kukilleen. Valtaosa sikiäimistä kehittyy pähkylöiksi asti. Niiden leviämistä helpottaa hapsihaivenista koostuva, sateenvarjomainen ja noin 15 mm halkaisijaltaan oleva pappus, joka pystyy kannattelemaan pähkylän tuulisella säällä melko kauaksikin. Linnut syövät pähkylöitä suoraan mykeröstä, joka nokkiessa myös hajoaa ja osa pähkylöistä pääsee aina leijailemaan pois. Mykerökukkaisten kasvien ahkerimpia siemensyöjiä on tikli, Carduelis carduelis, joka on saanut sekä suku- että lajinimensä karhiaisten mukaan.

Suomessa on tavattu kyläkarhiaisen lisäksi myös neljää muuta karhiaislajia, joista vain yksi on saanut vakiintunutta jalansijaa. Nuokkukarhiainen, C. nutans, on saapunut Suomen satamiin purjelaivakaudella erityisesti painolastimaan mukana. Vain Porin Reposaareen se on onnistunut vakiintumaan. Nuokkukarhiaisen mykeröt ovat nimen mukaisesti nuokkuvat ja jopa 60 mm leveät. Piikkikarhiaista, C. acanthoides, hoikkakarhiaista, C. tenuiflorus ja idänkarhiaista, C. thoermeri ei kasviatlaksen mukaan ole tavattu Suomesta ainakaan kymmeniin vuosiin. Valtaosa havainnoista ajoittuu 1950-luvulle tai sitä vanhempaan aikaan. Näistä lajeista piikkikarhiainen muistuttaa eniten kyläkarhiaista. Sen piikit ovat kuitenkin vankemmat ja jopa 5 mm pitkät. Lisäksi lehdet ovat alta vain suonia myöten karvaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle kyläkarhiaisen esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Carduus crispus - kyläkarhiainen muodostaa suotuisilla paikoilla usein monivartisia ja tiheitä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 3.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiainen muodostaa suotuisilla paikoilla usein monivartisia ja tiheitä kasvustoja. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 3.8.2020. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen kukkamykeröt ovat uloimpien haarojen kärjessä yleensä 3-5 mykerön ryhmissä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen kukkamykeröt ovat uloimpien haarojen kärjessä yleensä 3-5 mykerön ryhmissä. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiainen on kaksivuotinen, pysty, melko kookas ja monihaarainen sekä tavallisesti noin 50-180 cm korkea ruoho. Aluslehdet ovat varsinkin tiheämmissä kasvustoissa kukkimisaikaan jo lakastuneet, mutta voivat avoimella paikalla säilyä pitempäänkin. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiainen on kaksivuotinen, pysty, melko kookas ja monihaarainen sekä tavallisesti noin 50-180 cm korkea ruoho. Aluslehdet ovat varsinkin tiheämmissä kasvustoissa kukkimisaikaan jo lakastuneet, mutta voivat avoimella paikalla säilyä pitempäänkin. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen mykeröperän pituus vaihtelee yleensä nollasta noin kolmeen senttimetriin osin mykerön kukintavaiheestakin riippuen. Perä on peittävän vanukekarvainen ja piikitön tai siipipalteisesti piikkinen. Viimeksi mainittu ominaisuus voi vaihdella samassakin yksilössä, kuten kuva osoittaa. EH, Hämeenlinna, Sairio, Vanajaveden itäranta Varikonniemen luoteispuolella, ulkoilureitin laitapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen mykeröperän pituus vaihtelee yleensä nollasta noin kolmeen senttimetriin osin mykerön kukintavaiheestakin riippuen. Perä on peittävän vanukekarvainen ja piikitön tai siipipalteisesti piikkinen. Viimeksi mainittu ominaisuus voi vaihdella samassakin yksilössä, kuten kuva osoittaa. EH, Hämeenlinna, Sairio, Vanajaveden itäranta Varikonniemen luoteispuolella, ulkoilureitin laitapenger, 25.6.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen mykerö on täydessä koossaan yleensä noin 15-25 mm leveä ja noin 15-25 mm korkea. Kehtosuomut ympäröivät monikerroksisena ja siirottavana suojuksena kukintoa. Kehto on runsaammin tai niukemmin seittikarvainen. Kehtosuomut ovat jäykkiä, ulospäin kaartuvia, suikeita tai lähes tasasoukkia ja piikkikärkisiä. Ulommat suomut ovat tavallisesti noin 3-9 mm pitkiä ja vihreitä sekä sisimmät suomut noin 10-12 mm pitkiä ja kärkiosastaan punaisia tai punaruskeita. Suomujen leveys on noin 0,5-1 mm. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelä, teollisuusalue, Pietiläntien varren joutomaa-alue, 4.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen mykerö on täydessä koossaan yleensä noin 15-25 mm leveä ja noin 15-25 mm korkea. Kehtosuomut ympäröivät monikerroksisena ja siirottavana suojuksena kukintoa. Kehto on runsaammin tai niukemmin seittikarvainen. Kehtosuomut ovat jäykkiä, ulospäin kaartuvia, suikeita tai lähes tasasoukkia ja piikkikärkisiä. Ulommat suomut ovat tavallisesti noin 3-9 mm pitkiä ja vihreitä sekä sisimmät suomut noin 10-12 mm pitkiä ja kärkiosastaan punaisia tai punaruskeita. Suomujen leveys on noin 0,5-1 mm. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelä, teollisuusalue, Pietiläntien varren joutomaa-alue, 4.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen mykerössä on yleensä lähes 100 kukkaa. Kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean viisiliuskainen ja tavallisesti punainen. Heteitä on viisi. Niiden sinipunaiset, myöhemmin vaaleammat, kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emin vartalo luotteineen ja ympäröivine ponsineen nousee teriönliuskojen yläpuolelle. Kuvan mykerössä keskiosan kukista on tahmea siitepöly purkautumassa eikä emin luotteja näy vielä ollenkaan. Laitaosan kukissa ponnet ovat jo haalenneet ja luotit ovat näkyvillä. Tämä järjestys hillitsee itsepölytystä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelä, teollisuusalue, Pietiläntien varren joutomaa-alue, 4.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen mykerössä on yleensä lähes 100 kukkaa. Kaikki kukat ovat kaksineuvoisia, torvimaisia kehräkukkia. Teriön kärkiosa on torvimainen, kapean viisiliuskainen ja tavallisesti punainen. Heteitä on viisi. Niiden sinipunaiset, myöhemmin vaaleammat, kapean tasasoukat ponnet ovat lieriömäisen yhdiskasvuisesti emin vartalon ympärillä. Emin vartalo luotteineen ja ympäröivine ponsineen nousee teriönliuskojen yläpuolelle. Kuvan mykerössä keskiosan kukista on tahmea siitepöly purkautumassa eikä emin luotteja näy vielä ollenkaan. Laitaosan kukissa ponnet ovat jo haalenneet ja luotit ovat näkyvillä. Tämä järjestys hillitsee itsepölytystä. EH, Hämeenlinna, Pullerinmäki, Mäkelä, teollisuusalue, Pietiläntien varren joutomaa-alue, 4.7.2011. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen teriön viisiliuskainen kärkiosa on noin 5-7 mm pitkä ja sen mykerön sisään jäävä tyviosa on tasasoukka ja vähän kärkiosaa pitempi. Halkaistun mykerön kuvassa näkyy, kuinka mykeröpohjuksessa, teriön tyvellä ovat jo pähkylät kehittymässä. Niiden kärjessä on hapsihaiveniksi muuntunut verhiö, joka on suunnilleen teriön tyviosan mittainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Loimalahdentien Tervaniemeen ja Alajärven rantaan vievän loppupään laitaruohikko, 20.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen teriön viisiliuskainen kärkiosa on noin 5-7 mm pitkä ja sen mykerön sisään jäävä tyviosa on tasasoukka ja vähän kärkiosaa pitempi. Halkaistun mykerön kuvassa näkyy, kuinka mykeröpohjuksessa, teriön tyvellä ovat jo pähkylät kehittymässä. Niiden kärjessä on hapsihaiveniksi muuntunut verhiö, joka on suunnilleen teriön tyviosan mittainen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Loimalahdentien Tervaniemeen ja Alajärven rantaan vievän loppupään laitaruohikko, 20.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen emin vartalon tyvellä on mesiäinen. Kukissa vieraileekin paljon mesipistiäisiä ja perhosia, jotka mettä kerätessään samalla pölyttävät niitä. Kuvan tarhamehiläisen, Apis mellifera, karvoissa onkin jo siitepölyä kulkeutumassa kukasta kukkaan. Kyläkarhiaisen teriöt eivät aina ole punaiset. Toisinaan niiden väri on enemmän vaaleanpunainen tai vaalean sinipunainen. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Vuorentaan hautausmaan kompostointialue, 23.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen emin vartalon tyvellä on mesiäinen. Kukissa vieraileekin paljon mesipistiäisiä ja perhosia, jotka mettä kerätessään samalla pölyttävät niitä. Kuvan tarhamehiläisen, Apis mellifera, karvoissa onkin jo siitepölyä kulkeutumassa kukasta kukkaan. Kyläkarhiaisen teriöt eivät aina ole punaiset. Toisinaan niiden väri on enemmän vaaleanpunainen tai vaalean sinipunainen. EH, Hämeenlinna, Vuorentaka, Vuorentaan hautausmaan kompostointialue, 23.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen pähkylänsä kypsyttänyt mykerö alkaa hajota ja pähkylät lähtevät hapsihaivenisten pappustensa avulla lentoon. Pähkylä on soikean pitkulainen, vähän litistynyt ja sileä sekä tavallisesti noin 3 mm pitkä. Kuvassa näkyy myös kuivuneita teriöitä luotteineen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Loimalahdentien Tervaniemeen ja Alajärven rantaan vievän loppupään laitaruohikko, 20.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen pähkylänsä kypsyttänyt mykerö alkaa hajota ja pähkylät lähtevät hapsihaivenisten pappustensa avulla lentoon. Pähkylä on soikean pitkulainen, vähän litistynyt ja sileä sekä tavallisesti noin 3 mm pitkä. Kuvassa näkyy myös kuivuneita teriöitä luotteineen. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Loimalahdentien Tervaniemeen ja Alajärven rantaan vievän loppupään laitaruohikko, 20.7.2022. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen ensimmäisenä vuotena versoo suurilehtinen ruusuke. Ruusukelehdet ja varren aluslehdet ovat parijakoiset tai pariosaiset. Sivuliuskat ovat toistamiseen epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä laidoiltaan piikkiset. Lehtiruoti on siipipalteinen ja liuskainen. Pituutta ruusuke- ja aluslehdillä on kasvupaikan ravinteisuuden mukaan yleensä noin 15-50 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-20 cm. Kuvan ruusukkeen isoimmat lehdet ovat noin 60 cm pitkät ja noin 25 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, lakialueelle ajetut maa-aumat, 6.10.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen ensimmäisenä vuotena versoo suurilehtinen ruusuke. Ruusukelehdet ja varren aluslehdet ovat parijakoiset tai pariosaiset. Sivuliuskat ovat toistamiseen epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä laidoiltaan piikkiset. Lehtiruoti on siipipalteinen ja liuskainen. Pituutta ruusuke- ja aluslehdillä on kasvupaikan ravinteisuuden mukaan yleensä noin 15-50 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 5-20 cm. Kuvan ruusukkeen isoimmat lehdet ovat noin 60 cm pitkät ja noin 25 cm leveät. EH, Hämeenlinna, Majalahti, Louhoksentien varrella oleva maankaatopaikka, lakialueelle ajetut maa-aumat, 6.10.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen varsilehdet ovat kierteisesti. Alemmat ovat ruodilliset ja ylemmät ruodittomat. Ne ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveät. Haarojen ylemmät lehdet ovat tätä pienemmät. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen varsilehdet ovat kierteisesti. Alemmat ovat ruodilliset ja ylemmät ruodittomat. Ne ovat tavallisesti noin 5-15 cm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveät. Haarojen ylemmät lehdet ovat tätä pienemmät. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen alemmat varsilehdet ovat ruusuke- ja aluslehtien tavoin liuskaiset ja ruodilliset. Lehtien alapinta on tiheästi harmaan vanukekarvainen. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen alemmat varsilehdet ovat ruusuke- ja aluslehtien tavoin liuskaiset ja ruodilliset. Lehtien alapinta on tiheästi harmaan vanukekarvainen. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen ylemmät varsilehdet ovat soikeahkot tai suikeat, pariliuskaiset tai -hampaiset ja lyhytruotiset tai ylempänä ruodittomat. Siipipalteinen ruoti tai lehden tyvi yhtyvät varren särmän siipipalteeseen. Lehtien ja siipipalteiden laitapiikit ovat enintään 2,5 mm pitkiä. Lehdet ovat päältä harvakarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen ylemmät varsilehdet ovat soikeahkot tai suikeat, pariliuskaiset tai -hampaiset ja lyhytruotiset tai ylempänä ruodittomat. Siipipalteinen ruoti tai lehden tyvi yhtyvät varren särmän siipipalteeseen. Lehtien ja siipipalteiden laitapiikit ovat enintään 2,5 mm pitkiä. Lehdet ovat päältä harvakarvaiset. EH, Hämeenlinna, Loimalahti, Sampo, peltotien varsi, 22.7.2019. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus - kyläkarhiaisen varsi haaroineen on harmaanvihreä, vanuke- ja hapsikarvainen sekä särmikäs ja särmistään siipipalteinen. Siipipalteet ovat epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä piikkiset. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.
Carduus crispus – kyläkarhiaisen varsi haaroineen on harmaanvihreä, vanuke- ja hapsikarvainen sekä särmikäs ja särmistään siipipalteinen. Siipipalteet ovat epäsäännöllisen liuskaiset ja hampaiset sekä piikkiset. EH, Hämeenlinna, Hattelmala, Moreeni, Painokangas, Orsitien laita, 17.7.2012. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto