- Chrysosplenium tetrandrum (N. Lund) Th. Fr. – lapinlinnunsilmä
- Chrysosplenium L. – linnunsilmät
- Saxifragaceae – rikkokasvit
Lapinlinnunsilmä, Chrysosplenium tetrandrum, on monivuotinen, pysty, hento ja lähes tai aivan kalju ruoho, joka on yleensä noin 5-15 cm korkea. Juuristo on pienehkö mutta rönsyävä. Rönsyt ovat pinnanalaisia ja synnyttävät harvahkoja – tiheitä kasvustolaikkuja. Varret ovat lähes liereät tai matalasärmäiset, vihreät tai ruskehtavanvihreät ja tyveltään usein ruskehtavapilkkuiset.
Aluslehdet ovat lavaltaan pyöreähköjä, puolipyöreitä tai munuaismaisia ja laidoiltaan harva- ja leveänyhäisiä sekä molemmin puolin vihreitä. Lapa on tavallisesti noin 3-8 mm pitkä ja noin 5-10 mm leveä. Sen tyvi on leveän herttamainen – lähes suora. Lehtiruoti on noin 10-25 mm pitkä. Varsilehtiä on yleensä 1-3. Niiden lapa on puolipyöreä – pyöreähkö, aluslehtien tavoin nyhälaitainen ja tyveltään suorahko tai alimmassa herttamainen. Se on yleensä noin 3-10 mm pitkä ja noin 5-12 mm leveä. Varsilehtien ruoti on noin 3-15 mm pitkä. Kukinnon alla on samantasoisena ryhmänä ylälehtiä, jotka ovat kukintavaiheessakin vihreät. Ne ovat puolipyöreät tai leveän vastapuikeat, kärkiosastaan harva- ja leveänyhäiset sekä tyveltään suorat, pyöreähköt tai lyhyen kiilamaiset. Ne ovat yleensä noin 3-10 mm pitkät ja noin 5-12 mm leveät. Ruoti on tavallisesti noin 1-4 mm pitkä.
Kukinto on monihaarainen ja tasalakinen huiskilo, jossa ylälehtien päällä ovat kukkien tukilehdet, jotka ovat pyöreämuotoiset, kapenevatyviset, vihreät ja ehytlaitaiset tai laidassa on pari ulkonevaa nyhää. Tukilehdet ovat lähes ruodittomat ja tavallisesti noin 2-4 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät. Kukkaperä on noin 0,8-1,5 mm pitkä. Kukassa on 4-liuskainen, vihreä tai kellanvihreä ja teriömäinen verhiö, joka on tavallisesti noin 2,5-3,5 mm leveä. Liuskat ovat pyöreämuotoiset, noin 1-1,5 mm leveät ja suunnilleen saman pituiset. Kukasta puuttuu teriö. Heteitä on 4, ja ne ovat pyöreine, keltaisine ponsineen noin 0,3-0,5 mm pitkät. Palhot ovat yhteenkasvaneet kehän tyviosan kanssa. Emi on hyvin lyhyt ja 2-vartaloinen. Hyönteispölytteisen kukan sikiäimen tyvi on mettä erittävä. Hedelmä on litteähkö, kärkiosastaan kaksihaarainen ja siten lanttokärkinen kota, joka on noin 2-2,5 mm korkea ja päästään noin 3-4 mm leveä. Emin kuivuneet vartalot säilyvät jonkin aikaa kotahaarojen kärjessä. Kota avautuu litteän sivun suuntaisesti saumaa myöten ja leviää lopulta maljamaiseksi. Siemenet ovat tummanpunaisia, soikeahkon pisaramaisia ja noin 0,6-0,7 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika on kesä-heinäkuu.
Lapinlinnunsilmä on alkuperäinen Suomessa, ja se on nimensä mukaisesti hyvin pohjoinen laji, jonka esiintymisalue on Enontekiön Lapin, Inarin lapin, Kittilän Lapin, Sompion Lapin ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa. Vain Kittilän Lapissa esiintymiä on enemmän ja muualla se on harvinainen tai hyvin harvinainen. Perä-Pohjanmaan eliömaakunnasta ei Kasviatlaksessa ole havaintoja tältä vuosituhannelta. Kasvupaikkoina ovat purojen, lähteikköjen ja harvoin ojien sammalpinnat. Muissa Pohjoismaissa lapinlinnunsilmä kasvaa Ruotsissa ja Norjassa sekä Norjan arktisilla saarilla (Huippuvuoret ja Karhusaari) ja Tanskan Färsaarilla.
Lapinlinnunsilmän yksittäinen kukka on hyvin pieni, eikä siinä ole lainkaan teriötä. Hyönteispölytteisen lajin kukinnon ryhmittyminen monikukkaiseksi, tasalakiseksi huiskiloksi, jota ympäröivät vaakatasoiset ylälehdet, helpottaa kuitenkin huomattavasti kärpästen ja muiden hyönteisten pääsyä verhiöiden mesipikarien ääreen. Pölytystulos on yleensä hyvä ja lähes kaikki kukat kehittyvät monisiemenisiksi kodiksi. Siementen kypsyttyä kota avautuu maljamaiseksi. Soikean pisaramaisten siementen lähettäjinä toimivat pääasiassa sadepisarat, jotka osuessaan kotamaljaan lennättävät siemenet ympäriinsä. Myös tuulen aiheuttama ravistelu levittää siemeniä. Siementen ohella tehokas lisääntymis- ja levittäytymistapa on juuriston rönsyily. Sen myötä yksilöt voivat kasvullisesti levittäytyä monivartisiksi laikuiksi pitkin purojen ja lähteikköjen laitoja.
Suomessa kasvaa maan eteläisiin osiin painottuen suvun toinen laji, kevätlinnunsilmä, C. alternifolium. Se on hyvin samankaltainen kuin lapinlinnunsilmä, mutta on monilta mitoiltaan kookkaampi. Kukinnon alla olevat ylälehdet ovat useimmiten keltasävyiset tai ainakin kellanvihreät. Aluslehdet ovat karvaiset ja noin 20-40 mm leveät, kun ne lapinlinnunsilmällä ovat lähes tai aivan kaljut ja vain noin 5-10 mm leveät. Kukissa on 8 hedettä, ja siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia, kun lapinlinnunsilmällä heteitä on 4, ja siemenet ovat tummanpunaisia. Lajien luontaiset esiintymisalueet eivät kohtaa, joten varsinaista sekoittamisvaaraakaan ei ole.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lapinlinnunsilmän esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmä on monivuotinen ruoho, jonka juuristo on pienehkö mutta rönsyävä. Rönsyt ovat pinnanalaisia ja synnyttävät harvahkoja – tiheitä kasvustolaikkuja. Kuvassa olevan kasvuston tukirankana toimii lähteikköön kaatunut, lahonnut koivunrunko. KiL, Kittilä, Rouravaara, Pokantien (tie 9552) luoteispuoli, laajan Pahasvuoman suoalueen Nuutijokeen rajautuva itälaita, metsäsaarekkeen ja avoimen, vetisen suon rajalla oleva lähteikköalue, 230-235 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän ylälehdet ovat puolipyöreät tai leveän vastapuikeat, kärkiosastaan harva- ja leveänyhäiset sekä tyveltään suorat, pyöreähköt tai lyhyen kiilamaiset. Ne ovat yleensä noin 3-10 mm pitkät ja noin 5-12 mm leveät. Ruoti on tavallisesti noin 1-4 mm pitkä. Ylälehtien päällä ovat vielä kukkien tukilehdet, jotka ovat pyöreämuotoiset, kapenevatyviset, vihreät ja ehytlaitaiset tai laidassa on pari ulkonevaa nyhää. Tukilehdet ovat lähes ruodittomat ja tavallisesti noin 2-4 mm pitkät ja noin 2-3 mm leveät. KiL, Kittilä, Kiistala, Kiistalantien (tie 9552) itäpuoli, tien alittavan Hanhiojan varren vetiset, lettoiset ja lähteikköiset suoalueet Kevuvaaran ja Karhakistolaen välissä, suon ylittävän sähkölinjan luoteispuolella, suoalueen laitarämeellä oleva lähteikköalue, n. 200 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän kukassa on neliliuskainen, vihreä tai kellanvihreä ja teriömäinen verhiö, joka on tavallisesti noin 2,5-3,5 mm leveä. Teriö puuttuu kokonaan. Heteitä on neljä, kun niitä kevätlinnunsilmällä on kahdeksan. Emi on hyvin lyhyt ja kaksivartaloinen. KiL, Kittilä, Kiistala, Kiistalantien (tie 9552) itäpuoli, tien alittavan Hanhiojan varren vetiset, lettoiset ja lähteikköiset suoalueet Kevuvaaran ja Karhakistolaen välissä, suon ylittävän sähkölinjan luoteispuolella, suoalueen laitarämeellä oleva lähteikköalue, n. 200 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän kukkaperä on noin 0,8-1,5 mm pitkä. Verhiöniuskat ovat pyöreämuotoiset, noin 1-1,5 mm leveät ja suunnilleen saman pituiset. Kukista kehittyvä kota on litteähkö, kärkiosastaan kaksihaarainen ja siten lanttokärkinen. Se on noin 2-2,5 mm korkea ja päästään noin 3-4 mm leveä. Emin kuivuneet vartalot säilyvät jonkin aikaa kotahaarojen kärjessä. KiL, Kittilä, Kiistala, Kiistalantien (tie 9552) itäpuoli, tien alittavan Hanhiojan varren vetiset, lettoiset ja lähteikköiset suoalueet Kevuvaaran ja Karhakistolaen välissä, suon ylittävän sähkölinjan luoteispuolella, suoalueen laitarämeellä oleva lähteikköalue, n. 200 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmä on siemenvaiheessa moni-ilmeisempi ja värikkyydessään huomiota herättävämpi kuin kukkiessaan. KiL, Kittilä, Rouravaara, Pokantien (tie 9552) luoteispuoli, laajan Pahasvuoman suoalueen Nuutijokeen rajautuva itälaita, metsäsaarekkeen ja avoimen, vetisen suon rajalla oleva lähteikköalue, 230-235 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän kota avautuu litteän sivun suuntaisesti saumaa myöten ja leviää lopulta maljamaiseksi. Siemenet ovat tummanpunaisia, soikeahkon pisaramaisia ja noin 0,6-0,7 mm pitkiä. Kevätlinnunsilmän siemenet ovat tummanruskeita tai lähes mustia. Kotamaljan tyhjentäjinä toimivat tuuli ja sadepisarat, jotka lennättävät siemenet ympäriinsä. KiL, Kittilä, Rouravaara, Pokantien (tie 9552) luoteispuoli, laajan Pahasvuoman suoalueen Nuutijokeen rajautuva itälaita, metsäsaarekkeen ja avoimen, vetisen suon rajalla oleva lähteikköalue, 230-235 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän varsi ja lehdet ovat lähes tai aivan kaljut. KiL, Kittilä, Kiistala, Kiistalantien (tie 9552) itäpuoli, tien alittavan Hanhiojan varren vetiset, lettoiset ja lähteikköiset suoalueet Kevuvaaran ja Karhakistolaen välissä, suon ylittävän sähkölinjan luoteispuolella, suoalueen laitarämeellä oleva lähteikköalue, n. 200 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän varsilehtien lapa on puolipyöreä – pyöreähkö, harva- ja leveänyhäinen ja tyveltään suorahko tai alimmassa herttamainen. Se on yleensä noin 3-10 mm pitkä ja noin 5-12 mm leveä. Varsilehtien ruoti on noin 3-15 mm pitkä. Varret ovat lähes liereät tai matalasärmäiset, vihreät tai ruskehtavanvihreät ja tyveltään usein ruskehtavapilkkuiset. Toisin kuin lapinlinnunsilmällä kevätlinnunsilmän lehdet ja ainakin varsien alaosa ovat karvaiset. KiL, Kittilä, Rouravaara, Pokantien (tie 9552) luoteispuoli, laajan Pahasvuoman suoalueen Nuutijokeen rajautuva itälaita, metsäsaarekkeen ja avoimen, vetisen suon rajalla oleva lähteikköalue, 230-235 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmä on alkuperäinen Suomessa, ja se on nimensä mukaisesti hyvin pohjoinen laji, jonka esiintymisalue on Enontekiön Lapin, Inarin lapin, Kittilän Lapin, Sompion Lapin ja Perä-Pohjanmaan eliömaakunnissa. Vain Kittilän Lapissa esiintymiä on enemmän ja muualla se on harvinainen tai hyvin harvinainen. Kuvassa ovat seuralaisina mm. suokorte, Equisetum palustre ja pohjanruttojuuri, Petasites frigidus. KiL, Kittilä, Kiistala, Kiistalantien (tie 9552) itäpuoli, tien alittavan Hanhiojan varren vetiset, lettoiset ja lähteikköiset suoalueet Kevuvaaran ja Karhakistolaen välissä, suon ylittävän sähkölinjan luoteispuolella, suoalueen laitarämeellä oleva lähteikköalue, n. 200 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Chrysosplenium tetrandrum – lapinlinnunsilmän kasvupaikkoina ovat purojen, lähteikköjen ja harvoin ojien sammalpinnat. Lapinlinnunsilmän ja kevätlinnunsilmän luontaiset esiintymisalueet eivät kohtaa toisiaan. KiL, Kittilä, Rouravaara, Pokantien (tie 9552) luoteispuoli, laajan Pahasvuoman suoalueen Nuutijokeen rajautuva itälaita, metsäsaarekkeen ja avoimen, vetisen suon rajalla oleva lähteikköalue, 230-235 m mpy, 7.7.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 