- Drabella muralis (L.) Fourr. – vallikynsikkö
- aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Draba muralis L. – vallikynsimö
- Drabella (DC.) Fourr. – kynsiköt
- Brassicaceae – ristikukkaiskasvit
Vallikynsikkö, Drabella muralis, aikaisemmalta nimeltään vallikynsimö, Draba muralis, on yksivuotinen, lehtiruusukkeellinen, hoikka ja pysty ruoho, joka on useimmiten noin 15-35 cm korkea. Pääjuuri on ohut ja runsaasti hennon sivujuurinen. Varsi on haaraton tai jo tyveltä alkaen runsaastikin lehtihankaisesti haarova, vihreä tai tyviosastaan punaruskea ja tiheästi tähtikarvainen.
Ruusukelehdet ovat lähes tai aivan ruodittomat, soikeat tai vastapuikeat, kiilatyviset ja hammaslaitaiset sekä tavallisesti noin 10-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveät. Varsilehdet ovat kierteisesti, ja niitä on noin varren puoliväliin saakka. Ne ovat ruodittomat, sepivät, lähinnä leveähkön puikeat ja leveätyviset sekä laidoiltaan terävähampaiset. Pituutta niillä on yleensä noin 5-20 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 3-10 mm. Kaikki lehdet ovat vihreät tai paahteisilla paikoilla jossain määrin punaruskeat ja molemmin puolin tiheästi tähtikarvaiset sekä erityisesti laidoiltaan myös hapsikarvaiset.
Kukinto on varren ja haarojen latvassa oleva terttu, joka harsuuntuu ja pitenee kukinnan edetessä jopa 10-15 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, alemmat osat ovat jo hedelmävaiheessa. Lopulta tertun osuus voi olla jopa puolet kasvin kokonaispituudesta. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on parhaassa kukintavaiheessa noin 1-3 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat puikeat, kuperat, kalvolaitaiset ja hapsikarvaiset sekä useimmiten punertavat tai punaruskeat. Pituutta niillä on yleensä noin 1-1,6 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,6-0,8 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 2,5-3,5 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, kärjestään pyöreä- tai tylppäpäiset ja kapeatyviset sekä yleensä noin 1,5-2 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm leveät. Kukassa on 4 hedettä, joiden palhot ovat kellertävät. Ponnet ovat keltaiset, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen, lähinnä kapeansoikeahko ja leveyttään kapeampi. Sen kärjessä oleva, hyvin lyhyt vartalo ei erotu mitenkään sikiäimestä. Uloimpana on pyöreä, nappimainen ja vaalea luotti.
Hedelmäperä on siirottava, hyvin lyhyesti tähtikarvainen ja yleensä noin 4-7 mm pitkä. Hedelmä on soikea, litteä, kalju ja vihreäsävyinen tai toisinaan hieman punertava litu, joka on tavallisesti noin 4-5,5 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-2 mm leveä. Lidun kärjessä on lähinnä kuivuneen luotin muodostama, enintään 0,2 mm pitkä ota. Välikalvo erottaa lidun kahteen monisiemeniseen osaan, joista molemmissa on yleensä 6-10 siementä. Siemenet ovat soikeat, litteähköt, ruskeat ja noin 1 mm pitkät sekä leveämmältä sivultaan noin 0,5-0,6 mm leveät. Normaali kukinta-aika on toukokuu.
Vallikynsikkö on Suomessa alkuperäinen ja harvinainen laji, jonka esiintymisalue rajoittuu Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen eliömaakuntiin. Kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivahkot, aurinkoiset kallio- ja ketoalueet. Laji on kalkinsuosija. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa vallikynsikkö on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokkaan johtaneina kriteereinä ovat olleet yksilöiden määrän merkittävä väheneminen, suppea esiintymisalue, esiintymisen voimakas pirstoutuminen ja erittäin suuret kannanvaihtelut. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa vallikynsikkö kasvaa Ruotsissa ja Tanskassa.
Vallikynsikkö kuului aikaisemmin kynsimöiden Draba-sukuun. Ranskalainen Jules Pierre Fourreau kuvasi lajin jo 1868 Drabella-sukuun, mutta vasta nykyisen fylogeneettisen tutkimuksen johdosta tämä on todettu perustelluksi. Kynsiköiden suku on maailmanlaajuisesti yksilajinen. Vähän perehtyneemmänkin kasviharrastajan on kuitenkin vaikea tehdä morfologisiin eli muoto-opillisiin seikkoihin perustuvaa eroa kynsimöiden ja kynsiköiden sukujen välille. Yksivuotisena kasvina vallikynsikkö on täysin riippuvainen kulloisenkin vuoden siementuotannosta ja kasvupaikan riittävästä avoimuudesta. Näin ollen vuosittaiset kannanvaihtelut ovat usein suuria. Lajin kokonaiskehitys suppealla esiintymisalueellaan on viime vuosikymmeninä ollut taantuva.
Kynsimöiden joukosta keltakynsimö, Draba nemorosa, muistuttaa eniten vallikynsikköä. Molemmat ovat lähes samankokoisia, hoikkia lajeja. Myös lituterttu on ulkomuodoltaan hyvin samankaltainen. Keltakynsimö on kuitenkin nimensä mukaisesti keltakukkainen, ja sen kukissa on nykykynsimöiden tapaan kuusi hedettä. Sen lituperät ovat 2-3 kertaa litua pitemmät, kun ne vallikynsiköllä ovat noin lidun mittaiset. Keltakynsimön varsilehdet ovat puikeat tai pitkulaiset ja leveähkötyviset, mutta eivät vallikynsikön tavoin sepivät.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle vallikynsikön esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Drabella muralis – vallikynsikkö, aikaisemmalta nimeltään vallikynsimö, Draba muralis, on yksivuotinen, hoikka ja pysty ruoho, joka on useimmiten noin 15-35 cm korkea. Sen kasvupaikkoina ovat lähinnä kuivahkot, aurinkoiset kallio- ja ketoalueet. Laji on kalkinsuosija. A, Lemland, Nåtö, biologisen aseman päärakennuksen ja luonnonsuojelualueen länsipuoli, rannan avokallioalue venevajojen kohdalla, 18.5.2025. Koko kuvasarja on samalta kasvupaikalta. Copyright Hannu Kämäräinen.
Drabella muralis – vallikynsikön litupuoliskossa on yleensä kuudesta kymmeneen siementä. Ne ovat soikeat, litteähköt, ruskeat ja noin 1 mm pitkät sekä leveämmältä sivultaan noin 0,5-0,6 mm leveät. 10.6.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Drabella muralis – vallikynsikön tyvellä on ruusukelehtikiehkura, jonka lehdet alkavat lakastua jo kukinnan aikana. Varsi haaroineen on vihreä tai tyviosastaan punaruskea ja tiheästi tähtikarvainen. 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Drabella muralis – vallikynsikön ruusukelehdet ovat lähes tai aivan ruodittomat, soikeat tai vastapuikeat, kiilatyviset ja hammaslaitaiset sekä tavallisesti noin 10-25 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 5-10 mm leveät. Ne ovat vihreät tai paahteisilla paikoilla jossain määrin punaruskeat ja molemmin puolin tiheästi tähtikarvaiset sekä erityisesti laidoiltaan myös hapsikarvaiset. Kuvassa oleva yksilö on jo tyveltä alkaen haarova. Ruusukelehtien päällä ovat alimpien haarojen hankalehdet, jotka ovat ruusukelehtiin ja ylempiin varsilehtiin nähden välimuotoisia. 18.5.2025. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 