Hammarbya paludosa – suovalkku

  • Hammarbya paludosa (L.) Kuntze – suovalkku
  • Hammarbya Kuntze – suovalkut
  • Orchidaceae – kämmekkäkasvit

Suovalkku, Hammarbya paludosa, on monivuotinen, tavallisesti noin 5-15 cm korkea, hento ja kalju ruoho, jonka tyvellä on allekkain muutama mukulamainen paksunnos. Uuden kasvukauden noin 5-7 mm läpimitaltaan oleva paksunnos kehittyy ylimmäksi. Suovalkku on sammaleiseen kasvualustaansa vain löyhästi kiinnittynyt mukulaketjunsa avulla. Kasvi on lähes juureton, sillä ainokainen, lyhyt juuri kasvaa usein näkymättömissä edellisen kasvukauden mukulan sisään. Varsi on ohut, vain noin 3 mm paksu, haaraton, pysty ja vihreä sekä särmikäs. Varren tyvellä on yleisimmin kaksi, toisinaan yksi tai kolme ja harvoin neljäkin tupellista lehteä. Tupet ympäröivät tyvipaksunnosta. Joku lehdistä on aika usein myös sen alapuolella. Lehti on ruoditon, soikea ja tylppäkärkinen sekä molemmin puolin vihreä tai vaaleanvihreä. Se on paksuhko, kovera, ehytlaitainen ja silposuoninen. Lavan kärkeen tai laajemminkin pitkin reunoja kehittyy aika usein pieniä itusilmuja. Pituutta lehdellä on tavallisesti noin 1-3 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,4-1,2 cm.

Kukintotähkän osuus vaihtelee noin kolmasosasta yli puoleenkin kasvin koko pituudesta. Tähkä on yleensä noin 2-9 cm pitkä, hyvin kapea (noin 5-7 mm) ja noin 5-35-kukkainen. Kukat ovat hyvin pienet, vain noin 3-5 mm leveät ja noin 5-7 mm korkeat sijaiten tähkässä kierteisesti. Ne ovat lähes pystyt, tukilehdelliset ja vaaleanvihreät sekä kehälehdistään kellanvihreät. Kukkaperä on tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkä ja kierteellä täyden ympyrän eli 360 astetta. Sikiäin on soikeahko ja noin 1,5 mm pitkä. Kukan tukilehti on lähinnä kapean kolmiomainen, teräväkärkinen ja noin 2,5-3 mm pitkä. Kukka on perän täydellisen kiertymisen johdosta ikään kuin alkuperäisessä asennossaan eli huuli ylöspäin. Kaikki kehälehdet ovat kolmiomaisia tai puikeita. Kuudesta kehälehdestä kolme ulommaista ovat noin 2,5-3,5 mm pitkiä ja leveimmältä kohtaa noin 1-1,5 mm leveitä. Kaksi niistä on suuntautunut vierekkäin ylös ja yksi suoraan alaspäin. Kaksi sisempää kehälehteä siirottavat suoraan sivulle. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset sekä noin 1,5 mm pitkät ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-0,7 mm leveät. Kolmas sisempi kehälehti eli huuli on kannukseton, kovera ja teräväkärkinen sekä noin 1,5 mm pitkä ja tyveltään noin 1-1,5 mm leveä. Huuli on pitkittäin vuorotellen vihreä- ja kellanvihreäraitainen. Sen tyvelle erittyy hiukan mettä.

Hetiö ja emiö ovat yhdistyneet siitintukuksi, jossa on yksi hede ja kaksi emilehteä. Emin yläpuolelle nousevan kaksilokeroisen ponnen siitepöly on irtoavina myhkyinä. Ponnen lokerot ovat huulesta katsoen siitintukun vastapuolella ja luottipinnat ovat huulen puolella. Pääpölyttäjinä ovat hyttyset ja pienet kärpäset. Hedelmä on pysty, soikea, vihertävänruskea ja vahvasuoninen sekä noin 4-5 mm pitkä kota, joka avautuu suonien vierestä. Kotia kehittyy vaihtelevasti. Niissä on paljon pölymäisen pieniä siemeniä, jotka voivat levitä tuulen ja veden mukana kauaksikin. Ilman alkuravinteita olevien siementen täytyy päästä yhteyteen sopivien sienten kanssa. Sienijuurella on tärkeä osuus ravinnonsaannissa myös myöhemmässä elämässä. Suovalkku on esiintymisessään oikullinen ja voi piileskellä pelkkänä tyvimukulana jopa vuosia sienijuurensa turvin. Laji lisääntyy myös kasvullisesti itusilmujensa avulla. Itusilmut ovat hyvin erilaistumattomia alkioita, joissa ei ole vararavintoa eikä sienirihmastoakaan. Ne joutuvat kasvuun päästäkseen löytämään siemenen tavoin oman sienikumppanin. Normaali kukinta-aika on heinä-elokuu.

Suovalkku on alkuperäinen laji Suomessa. Sen esiintymisalue kattaa valtaosan koko maasta, etelästä päin aina Kittilän Lapin ja Sompion Lapin eliömaakuntiin saakka. Se puuttuu vain Enontekiön Lapin ja Inarin Lapin eliömaakunnista. Suuri osa havainnoista on jo vanhoja ja laji onkin viime vuosikymmeninä harvinaistunut. Toisaalta se on myös hyvin vaikeasti havaittava pienen kokonsa ja vihreän värinsä vuoksi. Usein sammalikosta pistää esiin vain kukintotähkä.

Kasvupaikkoina ovat lähinnä keskiravinteiset nevat, lettorimpien laidat ja lampien nevareunukset. Kasvualustana on useimmiten rahkasammalikko. Kasvupaikan pitää olla vetinen eikä laji kestä ollenkaan alustansa kuivumista. Suovalkku on rauhoitettu muualla paitsi Ahvenanmaalla. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa se on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Uhanalaisuuteen vaikuttavat lähinnä yksilöiden määrän merkittävä väheneminen, taantuminen ja erittäin suuret kannanvaihtelut. Suurimmat uhkatekijät ovat ojitus ja turpeenotto sekä avoimien alueiden sulkeutuminen. Muissa Pohjoismaissa suovalkkua esiintyy Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

Suovalkku on sukunsa ainoa laji maailmassa ja sitä on soviteltu myös sääskenvalkun kanssa samaan sukuun, mukulavalkut, Malaxis. Lajeilla onkin yhdennäköisyyttä. Ne ovat pieniä, hentoja ja vihreän huomaamattomia. Sen lisäksi molempien kukkaperä on kiertynyt 360 astetta ja huuli osoittaa ylöspäin. Myös siitintukku on samankaltainen heteen ja luottipintojen ollessa sen eri puolilla. Rakenteellisia erojakin löytyy. Sääskenvalkun tyvellä on vain yksi mukula ja sen yläpuolella on lavattomia lehtituppia. Varsinaisia varsilehtiä on tavallisesti vain yksi. Se on ohut ja alapuolen keskisuoni on koholla.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle suovalkun esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Hammarbya paludosa - suovalkku on varmasti vaikeimmin huomattava suomalainen kämmekkälaji. Se on kauttaaltaan vihreäsävyinen ja kasvaa usein puolipiilossa rahkasammaleen joukossa. Kuvan yksilöstäkin pisti vain kukintotähkä esiin sammalmättään keskeltä. Kuvausta varten mätästä on tilapäisesti raotettu. Kuvassa seuralaisina pyöreälehtikihokki, Drosera rotundifolia ja isokarpalo, Vaccinium oxycoccos. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkku on varmasti vaikeimmin huomattava suomalainen kämmekkälaji. Se on kauttaaltaan vihreäsävyinen ja kasvaa usein puolipiilossa rahkasammaleen joukossa. Kuvan yksilöstäkin pisti vain kukintotähkä esiin sammalmättään keskeltä. Kuvausta varten mätästä on tilapäisesti raotettu. Kuvassa seuralaisina pyöreälehtikihokki, Drosera rotundifolia ja isokarpalo, Vaccinium oxycoccos. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkku on tavallisesti noin 5-15 cm pitkä. Kuvan yksilön pituus tyvipaksunnoksen juuresta latvaan on 14 cm. Kukintotähkän osuus vaihtelee noin kolmasosasta yli puoleenkin kasvin koko pituudesta. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkku on tavallisesti noin 5-15 cm pitkä. Kuvan yksilön pituus tyvipaksunnoksen juuresta latvaan on 14 cm. Kukintotähkän osuus vaihtelee noin kolmasosasta yli puoleenkin kasvin koko pituudesta. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kukintotähkä on yleensä noin 2-9 cm pitkä (kuvan yksilöllä 8,5 cm) ja vain noin 5-7 mm leveä. Kukat ovat kierteisesti ja niitä on tavallisesti noin 5-35 (kuvan yksilössä juuri 35). EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kukintotähkä on yleensä noin 2-9 cm pitkä (kuvan yksilöllä 8,5 cm) ja vain noin 5-7 mm leveä. Kukat ovat kierteisesti ja niitä on tavallisesti noin 5-35 (kuvan yksilössä juuri 35). EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kukka on perän täydellisen kiertymisen johdosta alkuperäisessä asennossaan eli huuli ylöspäin. Kaikki kehälehdet ovat kellanvihreät ja kolmiomaiset tai puikeat. Kuudesta kehälehdestä kolme ulommaista ovat noin 2,5-3,5 mm pitkiä. Kaksi niistä on suuntautunut vierekkäin ylös ja yksi suoraan alaspäin. Kaksi sisempää kehälehteä siirottavat suoraan sivulle. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset sekä noin 1,5 mm pitkät. Kolmas sisempi kehälehti eli huuli on kannukseton, kovera ja teräväkärkinen sekä noin 1,5 mm pitkä ja tyveltään noin 1-1,5 mm leveä. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kukka on perän täydellisen kiertymisen johdosta alkuperäisessä asennossaan eli huuli ylöspäin. Kaikki kehälehdet ovat kellanvihreät ja kolmiomaiset tai puikeat. Kuudesta kehälehdestä kolme ulommaista ovat noin 2,5-3,5 mm pitkiä. Kaksi niistä on suuntautunut vierekkäin ylös ja yksi suoraan alaspäin. Kaksi sisempää kehälehteä siirottavat suoraan sivulle. Ne ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset sekä noin 1,5 mm pitkät. Kolmas sisempi kehälehti eli huuli on kannukseton, kovera ja teräväkärkinen sekä noin 1,5 mm pitkä ja tyveltään noin 1-1,5 mm leveä. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kukkaperä on lähes pysty ja tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkä. Sikiäin on soikeahko ja noin 1,5 mm pitkä. Kukan tukilehti on kolmiomainen ja noin perän pituinen. Se on yleensä niin perässä kiinni, että sitä on vaikea erottaa. Kukan huuli on vuorotelleen vihreä- ja kellanvihreäraitainen. Siitintukussa kaksilokeroinen hede on huulesta päin katsoen vastapuolella ja kaksi luottipintaa ovat huulen puolella. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kukkaperä on lähes pysty ja tavallisesti noin 2,5-3 mm pitkä. Sikiäin on soikeahko ja noin 1,5 mm pitkä. Kukan tukilehti on kolmiomainen ja noin perän pituinen. Se on yleensä niin perässä kiinni, että sitä on vaikea erottaa. Kukan huuli on vuorotelleen vihreä- ja kellanvihreäraitainen. Siitintukussa kaksilokeroinen hede on huulesta päin katsoen vastapuolella ja kaksi luottipintaa ovat huulen puolella. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kukka erittää mettä. Pölyttäjinä ovat yleensä hyttyset ja pienet kärpäset. Kaksipuolisen siitintukun ideana lienee, että samaan aikaan, kun hyönteinen lipoo imukärsällään mettä huulen tyveltä, siitepölymyhkyt takertuvat kärsän tyveen. Kuvan kärpäset tosin näyttävät ymmärtäneen systeemin aivan nurinkurisesti. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kukka erittää mettä. Pölyttäjinä ovat yleensä hyttyset ja pienet kärpäset. Kaksipuolisen siitintukun ideana lienee, että samaan aikaan, kun hyönteinen lipoo imukärsällään mettä huulen tyveltä, siitepölymyhkyt takertuvat kärsän tyveen. Kuvan kärpäset tosin näyttävät ymmärtäneen systeemin aivan nurinkurisesti. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kukat ovat Suomen kämmekkälajiston pienimmästä päästä. Ne ovat vain noin 3-5 mm leveät ja noin 5-7 mm korkeat. Elokuun alussa tähkän ylimmätkin kukat ovat avoinna, mutta alemmissa kukissa ei näy kehitystä hedelmöinnin suuntaan. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 4.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kukat ovat Suomen kämmekkälajiston pienimmästä päästä. Ne ovat vain noin 3-5 mm leveät ja noin 5-7 mm korkeat. Elokuun alussa tähkän ylimmätkin kukat ovat avoinna, mutta alemmissa kukissa ei näy kehitystä hedelmöinnin suuntaan. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 4.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun kuvan yksilössä huuli ja muut kehälehdet alkavat jo rapistua, mutta siitepölymyhkyt ovat ruskeiksi kuivuneina yhä paikoillaan. Kasvupaikalla, josta kuvasarja on, suovalkut kuihtuivat ilman ainoatakaan siemenkotaa. Lähdekirjallisuuden mukaan siemenkotia pitäisi kehittyä hyvin. Kuitenkaan netin kuvahaulla ei runsaskotaisia kuvia näytä löytyvän. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 4.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun kuvan yksilössä huuli ja muut kehälehdet alkavat jo rapistua, mutta siitepölymyhkyt ovat ruskeiksi kuivuneina yhä paikoillaan. Kasvupaikalla, josta kuvasarja on, suovalkut kuihtuivat ilman ainoatakaan siemenkotaa. Lähdekirjallisuuden mukaan siemenkotia pitäisi kehittyä hyvin. Kuitenkaan netin kuvahaulla ei runsaskotaisia kuvia näytä löytyvän. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 4.8.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun tyvellä on allekkain muutama mukulamainen paksunnos, joista kuluvan kasvukauden paksunnos on ylimpänä. Laji on sammaleiseen kasvualustaansa vain löyhästi kiinnittynyt mukulaketjunsa avulla ja on lähes juureton. Varren tyvellä on yleisimmin kaksi, toisinaan yksi tai kolme ja harvoin neljäkin tupellista lehteä. Tupet ympäröivät tyvipaksunnosta. Joku lehdistä voi kuvan yksilön tavoin olla myös mukulan alapuolella. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun tyvellä on allekkain muutama mukulamainen paksunnos, joista kuluvan kasvukauden paksunnos on ylimpänä. Laji on sammaleiseen kasvualustaansa vain löyhästi kiinnittynyt mukulaketjunsa avulla ja on lähes juureton. Varren tyvellä on yleisimmin kaksi, toisinaan yksi tai kolme ja harvoin neljäkin tupellista lehteä. Tupet ympäröivät tyvipaksunnosta. Joku lehdistä voi kuvan yksilön tavoin olla myös mukulan alapuolella. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun tapaa useimmiten rahkasammalpinnalta. Se vaatii läsnä olevaa vettä eikä kestä kuivumista. Kuvan yksilöillä vettä kyllä riittää, mutta niitä on vaivannut jokin pieni eläin, ehkä myyrä, joka on napsinut toisen kämmekän kukkavarren ja järsinyt pahanlaisesti myös lehtiä. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun tapaa useimmiten rahkasammalpinnalta. Se vaatii läsnä olevaa vettä eikä kestä kuivumista. Kuvan yksilöillä vettä kyllä riittää, mutta niitä on vaivannut jokin pieni eläin, ehkä myyrä, joka on napsinut toisen kämmekän kukkavarren ja järsinyt pahanlaisesti myös lehtiä. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun lehti on ruoditon, soikea ja tylppäkärkinen sekä vihreä tai vaaleanvihreä. Se on paksuhko, kovera, ehytlaitainen ja silposuoninen. Pituutta lehdellä on tavallisesti noin 1-3 cm (kuvan ylempi lehti on 3 cm) ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,4-1,2 cm. Tyvipaksunnoksen alapuoliset lehdet voivat olla pienempiäkin. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun lehti on ruoditon, soikea ja tylppäkärkinen sekä vihreä tai vaaleanvihreä. Se on paksuhko, kovera, ehytlaitainen ja silposuoninen. Pituutta lehdellä on tavallisesti noin 1-3 cm (kuvan ylempi lehti on 3 cm) ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,4-1,2 cm. Tyvipaksunnoksen alapuoliset lehdet voivat olla pienempiäkin. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa - suovalkun mukulamainen paksunnos on noin 5-7 mm läpimitaltaan. Lehdet, kuten koko kasvikin, ovat kaljut. Alapinnalla keskisuoni ei nouse koholle. Lehtilavan kärkeen tai laajemminkin pitkin reunoja kehittyy aika usein pieniä itusilmuja, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen, kasvullisen lisääntymistavan. Kuvasarjan kasvupaikalla itusilmuja ei esiintynyt. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.
Hammarbya paludosa – suovalkun mukulamainen paksunnos on noin 5-7 mm läpimitaltaan. Lehdet, kuten koko kasvikin, ovat kaljut. Alapinnalla keskisuoni ei nouse koholle. Lehtilavan kärkeen tai laajemminkin pitkin reunoja kehittyy aika usein pieniä itusilmuja, jotka tarjoavat vaihtoehtoisen, kasvullisen lisääntymistavan. Kuvasarjan kasvupaikalla itusilmuja ei esiintynyt. EH, Kangasala, Sahalahti, Isolahti, Mutajärvi-lammen rantaneva upottavan rimmen laidoilla, lähellä vesirajaa, 9.7.2021. Copyright Hannu Kämäräinen.

Etusivulla mainittujen lähteiden lisäksi kannattaa tutustua kahteen suomalaiseen kämmekkäkirjaan:

  • Korhonen Mauri & Vuokko Seppo: Kämmekät Suomen orkideat. Forssa 1987. (Kirjan nimistö on osittain vanhentunut, mutta lajisto on kuvattu laajasti ja hyvin taustoittaen.)
  • Salmia Aulikki: Pohjolan uhanalaiset orkideat. Forssa 2013. (Kirjassa on Pohjoismaiden lajiston laajojen kuvausten lisäksi kerrottu myös hyvistä kämmekkäpaikoista.)

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto