Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukula subsp. lännenrohtonukula

  • Leonurus cardiaca L. – rohtonukula
  • subsp. cardiaca – lännenrohtonukula
  • Leonurus L. – nukulat
  • Lamiaceae – huulikukkaiskasvit

Rohtonukulasta, Leonurus cardiaca, esiintyy Suomessa ja osin muissa Pohjoismaissa kaksi alalajia, tässä esiteltävä nimialalaji, lännenrohtonukula, subsp. cardiaca ja villarohtonukula, subsp. villosus. Lännenrohtonukula on monivuotinen, pysty ja yläosastaan haarova sekä tavallisesti noin 30-120 cm korkea ruoho. Juurakko on vankka ja yläpäästään haarova niin, että kasvustot ovat usein monivartisia. Varsi on runsaslehtinen, jäykkä, 4-särmäinen ja yleensä alaosastaan kokonaan tai osittain sinipunainen. Se on särmiään myöten alaspäisesti lyhytkarvainen. Karvat ovat vain noin 0,2-0,5 mm pitkiä.

Lehdet ovat vastakkaiset ja ruodilliset sekä ulkokehältään puikeat tai herttamaiset. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä 3-10 cm pitkä ja varsikarvojen tavoin lyhytkarvainen sekä usein sinipunainen. Niiden lehtilapa on hertta- tai suorahkotyvinen ja yleisimmin 5-liuskaisesti sormijakoinen. Liuskat ovat teräväkärkisiä, iso- ja terävähampaisia sekä alimmissa lehdissä usein myös lyhyesti toistamiseen sivuliuskaisia. Lehtilapa on tavallisesti noin 6-12 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa suunnilleen saman levyinen. Ylemmät lehdet ovat kukinnon tukilehtinä ja ne ovat yleensä kiilatyviset ja päästään pitemmin tai lyhyemmin 3-liuskaiset. Liuskat ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja vaihtelevasti hampaiset. Tukilehtien lapa on aivan ylimpiä lukuun ottamatta noin 3-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveä. Niiden ruoti on noin 1-2 cm pitkä. Kaikki lehdet ovat päältä vihreät ja vaihtelevasti lyhytkarvaiset sekä alta harmaanvihreät ja ainakin suonista lyhytkarvaiset. Suonet ovat hyvin näkyvillä ja alapinnalla koholla aina mosaiikkimaisia sivusuonia myöten.

Kukinto on päävarren ja haarojen latvaosassa, alempana harvakseen ja ylempänä tiheästi. Päävarren latvassa kukinto on varren pituudesta riippuen tavallisesti noin 15-40 cm. Kukat ovat lehtihangoissa yleensä noin 10-18 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina, jotka yhtyvät tiiviiksi, puolipallomaiseksi osakukinnoksi. Kiehkuroiden tyvellä on noin 2-4 mm pitkiä, piikkimäisiä esilehtiä. Kukat ovat lähes tai aivan perättömiä. Verhiö on kellomainen, kärjestään 5-liuskainen ja liuskoihin päättyen vahvan kohosuoninen. Sen pituus ilman kärkiliuskoja on tavallisesti noin 3,5-4,5 mm. Kärkiliuskat ovat leveätyvisen piikkimäiset ja yleensä noin 1,5-2,5 mm pitkät. Verhiö on muuten vihreä mutta useimmiten liuskoistaan sinipunainen. Kärkiosa ja liuskat ovat lyhytvartisen nystykarvaiset.

Teriö on yhdislehtinen, pitkätorvinen, vaaleanpunainen ja päästään 2-huulinen sekä noin 8-12 mm pitkä, josta torven osuus on noin 4-5 mm. Ylähuuli on kupera ja noin 4 mm pitkä sekä ulkopinnaltaan pitkä- ja valkokarvainen. Alaskääntynyt alahuuli on tummempipisteinen ja -laikkuinen, noin 2-2,5 mm pitkä ja siinä on molemmin puolin pienet sivuliuskat. Torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on 4 ja niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Sikiäin on 4-lohkoinen ja sen tyvellä on pyöreä mesiäinen. Emi on yksivartaloinen ja 2-luottinen. Lohkohedelmän hedelmykset ovat 3-särmäisiä, ruskeita ja ulkopinnaltaan hyvin lyhytkarvaisia sekä noin 2,5-3 mm pitkiä. Normaali kukinta-aika alkaa kesäkuun loppupuolella ja jatkuu elokuulle.

Lännenrohtonukula on Suomessa harvinainen uustulokas, joka on alunperin tuotu tänne sydäntä vahvistavana rohdoskasvina 1700-luvulla. Siitä on havaintoja etelästä päin Satakunnan, Etelä-Hämeen ja Etelä-Savon eliömaakuntien linjalle saakka sekä yksittäisiä löytöjä länsirannikolla Oulun Pohjanmaalle saakka. Valtaosa havainnoista on hyvin vanhoja ja Kasviatlaksessa on tältä vuosituhannelta vain yksittäisiä löytöjä Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan eliömaakunnista. Kasvupaikkoina ovat olleet mm. vanhat asuinpaikat, puu- ja kirkkotarhat, puistot, metsiköt, tienvarret sekä erilaiset kaatopaikat ja teollisuusalueet. Vanhan asutuksen piirissä olevat kasvustot ovat olleet usein jäänteitä entisestä rohdoskäytöstä. Vuonna 2019 julkaistussa uhanalaisuusarvioinnissa laji on todettu silmälläpidettäväksi (NT). Luokitukseen ovat vaikuttaneet lähinnä suppea esiintymisalue ja taantuminen. Uhkatekijöinä ovat avoimien alueiden sulkeutuminen ja rakentaminen. Muissa Pohjoismaissa lännenrohtonukula kasvaa Ruotsissa ja Tanskassa.

Suomessa tavattava toinen alalaji, villarohtonukula, subsp. villosus, poikkeaa tässä esiteltävästä lännenrohtonukulasta lähinnä tieteellisen ja suomalaisen nimensä mukaisesti karvoitukseltaan. Tiheä varsikarvoitus on siirottavaa ja pituudeltaan noin 1-2 mm. Lisäksi verhiöt ovat kauttaaltaan siirottavakarvaiset.

Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle lännenrohtonukulan esiintymiskartalle Suomessa.

Linkki lajitasoiselle Euroopan ja Välimeren alueen maa- tai aluekohtaiselle esiintymiskartalle (The Euro+Med Plantbase Projekt).

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto

Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukula subsp. lännenrohtonukula voi haarovan juuristonsa ja varisevien hedelmystensä avulla muodostaa laajojakin ja vuosikymmeniä säilyviä kasvustoja. Se on alunperin tuotu sydäntä vahvistavaksi rohdoskasviksi Suomeen 1700-luvulla ja jäljellä olevat, harvat kasvupaikat voivat vieläkin löytyä vanhan asutuksen piiristä. Taustalla, kiviaidan vieressä kasvaa toinen, vanha lääkekasvi keltamo, Chelidonium majus. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukula subsp. lännenrohtonukula voi haarovan juuristonsa ja varisevien hedelmystensä avulla muodostaa laajojakin ja vuosikymmeniä säilyviä kasvustoja. Se on alunperin tuotu sydäntä vahvistavaksi rohdoskasviksi Suomeen 1700-luvulla ja jäljellä olevat, harvat kasvupaikat voivat vieläkin löytyä vanhan asutuksen piiristä. Taustalla, kiviaidan vieressä kasvaa toinen, vanha lääkekasvi keltamo, Chelidonium majus. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukula subsp. lännenrohtonukula on pysty ja yläosastaan haarova sekä tavallisesti noin 30-120 cm korkea ruoho. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukula subsp. lännenrohtonukula on pysty ja yläosastaan haarova sekä tavallisesti noin 30-120 cm korkea ruoho. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukinto on varren ja sen haarojen latvaosassa, alempana harvakseen ja ylempänä tiheästi. Lehdet ovat ruodilliset ja varrella pareittain vastakkain. Ylemmät niistä ovat kukinnon tukilehtinä. Ne ovat kiilatyviset ja päästään pitemmin tai lyhyemmin kolmiliuskaiset. Liuskat ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja vaihtelevasti hampaiset. Lehtilapa on aivan ylimpiä lukuun ottamatta noin 3-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukinto on varren ja sen haarojen latvaosassa, alempana harvakseen ja ylempänä tiheästi. Lehdet ovat ruodilliset ja varrella pareittain vastakkain. Ylemmät niistä ovat kukinnon tukilehtinä. Ne ovat kiilatyviset ja päästään pitemmin tai lyhyemmin kolmiliuskaiset. Liuskat ovat pitkäsuippuisen teräväkärkiset ja vaihtelevasti hampaiset. Lehtilapa on aivan ylimpiä lukuun ottamatta noin 3-7 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 1,5-5 cm leveä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukinnon yläosa on tiiviin tähkämäinen. Kukat ovat lehtihangoissa yleensä noin 10-18 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina, jotka yhtyvät tiiviiksi, puolipallomaiseksi osakukinnoksi. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukinnon yläosa on tiiviin tähkämäinen. Kukat ovat lehtihangoissa yleensä noin 10-18 kukan viuhkoina eli valekiehkuroina, jotka yhtyvät tiiviiksi, puolipallomaiseksi osakukinnoksi. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukat ovat kaksineuvoisia ja pitkätorvisia. Torven tyvellä on pyöreä mesiäinen, jota tavoitellessaan hyönteiset pölyttävät kukan. Pitkätorvinen kukka soveltuu erityisesti isompien pistiäisten pölytettäväksi. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukat ovat kaksineuvoisia ja pitkätorvisia. Torven tyvellä on pyöreä mesiäinen, jota tavoitellessaan hyönteiset pölyttävät kukan. Pitkätorvinen kukka soveltuu erityisesti isompien pistiäisten pölytettäväksi. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriö on vaaleanpunainen ja päästään kaksihuulinen sekä noin 8-12 mm pitkä, josta torven osuus on noin 4-5 mm. Ylähuuli on kupera ja noin 4 mm pitkä sekä ulkopinnaltaan pitkä- ja valkokarvainen. Alaskääntynyt alahuuli on tummempipisteinen ja -laikkuinen, noin 2-2,5 mm pitkä ja siinä on molemmin puolin pienet sivuliuskat. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriö on vaaleanpunainen ja päästään kaksihuulinen sekä noin 8-12 mm pitkä, josta torven osuus on noin 4-5 mm. Ylähuuli on kupera ja noin 4 mm pitkä sekä ulkopinnaltaan pitkä- ja valkokarvainen. Alaskääntynyt alahuuli on tummempipisteinen ja -laikkuinen, noin 2-2,5 mm pitkä ja siinä on molemmin puolin pienet sivuliuskat. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriöstä pilkistää ensin verhiön suulta vain ylähuulen valkoinen karvoitus. Esiin noussut nuppu on ensin tiivis karvapallo, kunnes kupera ylähuuli avautuu ja paljastaa torven nielun, heteet ja emin. Kuten kuvasta on hyvin nähtävissä, pölyttyneen kukan ylähuuli nousee ensin pystyyn ja rullautuu sen jälkeen taaksepäin. Se on tarkoituksenmukainen viesti pölyttäjille, että mettä ei enää löydy. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriöstä pilkistää ensin verhiön suulta vain ylähuulen valkoinen karvoitus. Esiin noussut nuppu on ensin tiivis karvapallo, kunnes kupera ylähuuli avautuu ja paljastaa torven nielun, heteet ja emin. Kuten kuvasta on hyvin nähtävissä, pölyttyneen kukan ylähuuli nousee ensin pystyyn ja rullautuu sen jälkeen taaksepäin. Se on tarkoituksenmukainen viesti pölyttäjille, että mettä ei enää löydy. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriöntorven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on neljä ja niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Emi on yksivartaloinen ja kaksiluottinen. Ulospäin kaartuvat, valkoiset luotit näkyvät vasemmanpuoleisessa, jo pölytetyssä kukassa. Oikeanpuolimmainen kukka odottaa vielä pölyttäjäänsä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan teriöntorven yläosaan kiinnittyneitä heteitä on neljä ja niistä kaksi on pitempää ja kaksi lyhyempää. Emi on yksivartaloinen ja kaksiluottinen. Ulospäin kaartuvat, valkoiset luotit näkyvät vasemmanpuoleisessa, jo pölytetyssä kukassa. Oikeanpuolimmainen kukka odottaa vielä pölyttäjäänsä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukan verhiö on kellomainen, kärjestään viisiliuskainen ja liuskoihin päättyen vahvan kohosuoninen. Sen pituus ilman kärkiliuskoja on tavallisesti noin 3,5-4,5 mm. Kärkiliuskat ovat leveätyvisen piikkimäiset ja yleensä noin 1,5-2,5 mm pitkät. Verhiö on muuten vihreä mutta usein liuskoistaan sinipunainen. Kärkiosa ja liuskat ovat lyhytvartisen nystykarvaiset. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan kukan verhiö on kellomainen, kärjestään viisiliuskainen ja liuskoihin päättyen vahvan kohosuoninen. Sen pituus ilman kärkiliuskoja on tavallisesti noin 3,5-4,5 mm. Kärkiliuskat ovat leveätyvisen piikkimäiset ja yleensä noin 1,5-2,5 mm pitkät. Verhiö on muuten vihreä mutta usein liuskoistaan sinipunainen. Kärkiosa ja liuskat ovat lyhytvartisen nystykarvaiset. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan hedelmä on kolmiomaisesti nelilohkoinen ja jää verhiön sisään. Tässä vaiheessa verhiönliuskat kääntyvät sivulle. Kypsänä hedelmä on ruskea ja varisevat hedelmykset ovat noin 2,5-3 mm pitkiä. Varsi on särmiään myöten alaspäisesti lyhytkarvainen. Karvat ovat vain noin 0,2-0,5 mm pitkiä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan hedelmä on kolmiomaisesti nelilohkoinen ja jää verhiön sisään. Tässä vaiheessa verhiönliuskat kääntyvät sivulle. Kypsänä hedelmä on ruskea ja varisevat hedelmykset ovat noin 2,5-3 mm pitkiä. Varsi on särmiään myöten alaspäisesti lyhytkarvainen. Karvat ovat vain noin 0,2-0,5 mm pitkiä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 30.7.2015. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan varret ovat jäykät, nelisärmäiset ja yleensä alaosastaan sinipunaiset. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä 3-10 cm pitkä ja usein sinipunainen. Lehtilapa on yleisimmin viisiliuskaisesti sormijakoinen. Liuskat ovat teräväkärkisiä, iso- ja terävähampaisia sekä usein myös lyhyesti toistamiseen sivuliuskaisia. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan varret ovat jäykät, nelisärmäiset ja yleensä alaosastaan sinipunaiset. Kukinnon alapuolisten lehtien ruoti on yleensä 3-10 cm pitkä ja usein sinipunainen. Lehtilapa on yleisimmin viisiliuskaisesti sormijakoinen. Liuskat ovat teräväkärkisiä, iso- ja terävähampaisia sekä usein myös lyhyesti toistamiseen sivuliuskaisia. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan alemmat lehdet ovat useimmiten herttatyviset ja noin 6-12 cm pitkät sekä leveimmältä kohtaa suunnilleen saman levyiset. Lehtien yläpuoli on vihreä ja vaihtelevasti lyhytkarvainen. Lehden koko suonitus on selvästi näkyvillä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan alemmat lehdet ovat useimmiten herttatyviset ja noin 6-12 cm pitkät sekä leveimmältä kohtaa suunnilleen saman levyiset. Lehtien yläpuoli on vihreä ja vaihtelevasti lyhytkarvainen. Lehden koko suonitus on selvästi näkyvillä. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca - rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan lehtilapa on alta harmaanvihreä ja ainakin suonista lyhytkarvainen. Suonet ovat alapinnalla koholla aina mosaiikkimaisia sivusuonia myöten. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.
Leonurus cardiaca subsp. cardiaca – rohtonukulan subsp. lännenrohtonukulan lehtilapa on alta harmaanvihreä ja ainakin suonista lyhytkarvainen. Suonet ovat alapinnalla koholla aina mosaiikkimaisia sivusuonia myöten. EH, Hattula, Hurttala, keskiaikainen Pyhän Ristin kirkko, kirkkotarhaa ympäröivän kiviaidan laita, 8.7.2014. Copyright Hannu Kämäräinen.

Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto

Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto