- Noccaea brachypetala (Jord.) F. K. Mey. – toukotaskuruoho
- aikaisemmin Suomessa käytetty nimi Thlaspi caerulescens J. Presl & C. Presl subsp. brachypetalum (Jord.) O. Bolós, Vigo, Masalles & Ninot – kevättaskuruoho subsp. toukotaskuruoho
- Noccaea Moench – vahataskuruohot
- Brassicaceae – ristikukkaiskasvit
Toukotaskuruoho, Noccaea brachypetala, on tavallisesti kaksivuotinen, lehtiruusukkeellinen ja pysty sekä yleensä noin 20-40 cm korkea, kalju ruoho, jonka pääjuuri on pysty ja ohuehko. Varret ovat yksittäin tai yleisimmin yksilöt ovat monivartisia. Varsi on useimmiten haaraton, runsaslehtinen ja liereä sekä vihreä tai sinivihreä.
Ruusukelehdet ovat ruodilliset, vastapuikeat ja yleensä ehytlaitaiset tai harvoin hieman nyhäreunaiset sekä vihreät, sinivihreät tai osin sinipunervat. Ruoti on useimmiten noin 1-3 cm pitkä. Lapa on tavallisesti noin 1-4 cm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 0,5-1,5 cm leveä. Varsilehdet ovat kierteisesti, ja niitä on runsaasti. Ne ovat kapeanpuikeat tai suikeahkot mutta leveätyviset, ruodittomat ja hieman sepivät tai tyviliuskoin varren sivuille yltävät. Lehtilapa on ehytlaitainen, harvemmin nyhäreunainen tai pienihampainen ja ruusukelehtien värinen. Pituutta sillä on tavallisesti noin 1-4,5 cm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,3-1 cm.
Kukinto on varren kärjessä terttumaisesti. Terttu on matalan pyöreäpäinen tai suippokärkinen ja pitenee kukinnan edetessä yleensä noin 10-15 cm pitkäksi. Samaan aikaan, kun tertun kärkiosa kukkii, tyviosa on jo hedelmävaiheessa. Kukintoranka pitenee vielä hedelmävaiheessakin, mutta ei yllä puoleen koko kasvin pituudesta. Kukat ovat tukilehdettömät. Kukkaperä on yleensä noin 2-4 mm pitkä. Verholehtiä on 4. Ne ovat lähinnä puikeat, hieman kuperat, tylppä- tai pyöreäpäiset ja kalvolaitaiset sekä vihreät, vihreänruskeat tai punaruskeat. Pituutta niillä on useimmiten noin 1,3-1,5 mm ja leveyttä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm. Teriö on valkoinen ja tavallisesti noin 2,5-3 mm leveä. Terälehtiä on ristikkäisesti 4. Ne ovat vastapuikeat, kapeatyviset ja yleensä noin 1,5-2,5 mm pitkät sekä leveimmältä kohtaa noin 0,8-1 mm leveät.
Heteitä on 6, joista 4 on pitempää ja 2 hieman lyhyempää. Ne ulottuvat terälehtiä kauemmaksi. Palhot ovat valkoiset ja hiukan alaspäin levenevät. Ponnet ovat keltaiset tai kellankirjavat, ja ponnenpuoliskot ovat tiiviisti yhdessä. Sikiäin on kehänpäällinen, 2-lokeroinen ja lähinnä vastapuikea ja litteähkö. Sen kärjessä on noin 0,5-1 mm pitkä, vihertävä tai punertava vartalo. Luotti on pyöreä, pieni, nuppimainen ja kellanvaalea. Hedelmäperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. Hedelmä on kapean vastaherttamainen, litteä ja vihreä, punertava tai lopulta kellanruskehtava litu, joka on tavallisesti noin 7-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveä. Litu on laidoiltaan siipipalteinen, ja palle on kärjessä leveimmillään sekä suippo tai terävä leveän kärkiloven kahta puolen. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 1 mm pitkä ja yltää enintään lidun kärjen tasolle. Välikalvo erottaa lidun kahteen osaan, joista molemmissa on yleensä noin 4-6 siementä. Litupuoliskot avautuvat välikalvon kahta puolen. Siemenet ovat soikeat, litteähköt ja ruskeat sekä noin 1,5 mm pitkät. Normaali kukinta-aika on touko-kesäkuu.
Toukotaskuruoho on aikanaan tuontisiementen mukana saapunut uustulokas. Esiintymisalueen pohjoisraja on Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan eliömaakunnissa. Esiintymät painottuvat eteläiseen Suomeen, mutta laji on sielläkin harvinainen eikä aina täysin vakiintunut. Kasvupaikkoina ovat lähinnä pientareet, tienlaidat, metsänlaiteet, vanhat niityt ja entiset peltoalueet sekä harvemmin satamat ja ratapihat. Muissa Pohjoismaissa laji kasvaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Suomessa ja edellä mainituissa muissa Pohjoismaissa kasvaa huomattavasti runsaampana ja yleisempänä lähilaji ketotaskuruoho, N. caerulescens, jonka alalajiksi toukotaskuruoho aikaisemmin tulkittiin. Lajien merkittävimmät erot löytyvät kukkien ja litujen tuntomerkeistä. Ketotaskuruohon terälehdet ovat yleensä noin 3-4 mm pitkät ja selvästi verholehtiä pitemmät. Heteiden ponnet ovat sinipunaiset tai muuten tummat. Litutertun pituus on lopulta noin puolet tai enemmänkin koko kasvin pituudesta. Lidut ovat noin 6-8 mm pitkät, ja niiden kärjen siipipalle on pyöristynyt kapean kärkiloven kahta puolen. Aikaisemmin samaan sukuun kuului myös yksivuotinen peltotaskuruoho, Thlaspi arvense. Sen ruodilliset aluslehdet ovat täyden kukinnan vaiheessa yleensä jo lakastuneet. Varsi on särmikäs, ja varsilehdet ovat selvästi kookkaammat sekä mutkalaitaiset, isonirhaiset tai hampaiset. Lidut ovat noin 10-15 mm pitkät ja pitkänpyöreät. Niiden siipipalteet ovat kauttaaltaan leveät.
Linkki Kasviatlaksen reaaliaikaiselle toukotaskuruohon esiintymiskartalle Suomessa.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemist
Noccaea brachypetala – toukotaskuruohon kukkien sikiäin paisuu ja aloittaa litukehityksensä hyvin nopeasti. Kerrallaan vain tertun kärkikerros kukkii. Lituperä on sivulle siirottava ja yleensä noin 5-10 mm pitkä. 20.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Noccaea brachypetala – toukotaskuruohon litu on kapean vastaherttamainen, litteä ja tavallisesti noin 7-10 mm pitkä ja leveimmältä kohtaa noin 3-5 mm leveä. Se on laidoiltaan siipipalteinen, ja palle on kärjessä suippo tai terävä leveän kärkiloven kahta puolen. Kärkilovessa on kuivuneen emin vartalon ja luotin muodostama ota, joka on noin 1 mm pitkä ja yltää enintään lidun kärjen tasolle. 20.5.2024. Copyright Hannu Kämäräinen.
Tieteelliset nimet – aakkosellinen hakemisto
Suomalaiset nimet – aakkosellinen hakemisto
Kasvit heimoittain – aakkosellinen hakemisto
Pohjolan kasvien pauloissa 